Älgä hizmät qiliş ülgisi

0
543 ret oqıldı

Ötkän düşänbä küni Almutida Tunҗa Prezident — Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ vä Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaevniŋ qatnişişi bilän “Liderliqniŋ 30 jili” mavzusida häliqara ilmiy konferentsiya bolup štti.

Tunҗa Prezident — Elbası idarisiniŋ qollap-quvätlişi bilän Qazaqstan Җumhuriyiti Tunҗa Prezidenti — Elbasıniŋ Kitaphanisi vä Fondi, Almuta şähärlik hakimiyitiniŋ uni štküzüş üçün Almuta şähirini tallavelişi täsadipi ämäs. Näq moşu yärdä, ilgärki Qazaqstan SSR paytähtidä, 1989-jili 22-iyun'da Nursultan Nazarbaev Qazaqstan Kommunistik partiyasi Märkiziy komitetiniŋ birinçi kativi lavazimiğa saylanğan edi. Nursultan Nazarbaev dšlätkä ottuz jil rähbärlik qilip, eniq tüzülgän, nätiҗidarliq dšlät säyasitini jürgüzdi. Mäzkür häliqara konferentsiyamu näq moşu tarihiy sänägä — Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti — Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ Qazaqstan rähbiri lavazimida bolğiniğa ottuz jil toluşiğa beğişlandi.
Bu päqät yubileyliq sänä ämäs, bu täräqqiyatniŋ “qazaqstanliq yolini” başliğan mämlikät tarihidiki muhim sähipä, — dedi Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev konferentsiyani eçip.
Qasım-Jomart Toqaev şundaqla mustäqil Qazaqstan jilnamisiniŋ ämäliyatta uniŋ Tunҗa Prezidenti Nursultan Nazarbaev liderliğiniŋ tarihi ekänligini täkitlidi.
Dšlät rähbiri šz sšzidä Elbasıniŋ Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisi, Duniyaviy vä än°äniviy dinlar yetäkçiliriniŋ qurultiyi, EAİİ ohşaş hazirqi häliqara munasivätlärniŋ җiddiy amili bolğan taşqi säyasiy täşäbbusliriğa täpsiliy tohtaldi. Qasım-Jomart Toqaev Elbasıniŋ häliqara diplomatiya tarihiğa yadro quraliğa qarşi härikätniŋ lideri süpitidä kirgänligini, Tunҗa Prezidentniŋ mustäqil Qazaqstan paytähtidä EBҺTniŋ yeŋi äsirdiki birinçi vä birdin-bir sammitini štküzgänligini vä Evraziya behätärligi toğriliq deklaratsiyaniŋ qobul qilinişini qolğa kältürgänligini, duniyaniŋ äŋ juquri minbärliridin häliqara munasivätlärni tüp-asasidin islahat qilişqa qaritilğan täkliplärni otturiğa qoyğanliğini atap kšrsätti.
Elbası Nursultan Nazarbaev sšziniŋ beşida buniŋdin ottuz jil ilgiri, 1989-jili Qazaqstan Kommunistik partiyasi Märkiziy komitetiniŋ birinçi kativi bolup saylanğanliğini vä näq moşu küni häliq mänpiyätlirigä beğişliğan paaliyitiniŋ başlanğanliğini äsläp štti.
Tunҗa Prezident šz sšzidä Qazaqstanniŋ 1990-jillarniŋ beşida qandaq eğir ähvalda qalğanliğini kšrsitiş üçün birqatar faktlar bilän räqämlärni kältürdi. Mäsilän, mämlikät umumiy içki mähsulatniŋ käskin, yäni 61 payiz tšvänligänligini baştin käçürdi. 1994-jilğa qädär sanaät 28 payiz tšvänlidi, elimizniŋ 130 çoŋ karhanisi mähsulat setiş bazirisiz, ham äşiyasiz vä mäbläğsiz qelip, šz işini tohtatti.
Aqivättä 1991 — 1995-jillarda işsizlarniŋ sani 2 million adämgä yätti. Ahçiniŋ hunsizlinişi vä tovar tapçilliğiniŋ šsüşi şaraitida barterliq munasivätlär küçiyip, bu bohranni tehimu muräkkäpläştürdi.
Şu vaqitniŋ yänä bir җiddiy problemisi — millätlärara toqunuşlarniŋ päyda boluş ehtimalliği. Nursultan Nazarbaev 1989-jilda 15 ittipaqdaş җumhuriyät territoriyasidä 100din oşuq millät väkilliriniŋ yaşavatqanliğini äslitip štti.
— Biz štkän äsirniŋ 80-jilliriniŋ ahirida — 90-jilliriniŋ beşida milliy mäsiliniŋ qandaq käskin turğanliğini bilimiz. İttipaqniŋ türlük qisimlirida millätlärara toqunuşlar orun aldi. Tağliq Qarabahta, Tbilisida, Pridnestrov'eda, Pribaltikida, Pärğanä vadisida qandaq işlarniŋ yüz bärgänligini bilisilär — bu yärlärdä adämlär halak boldi. Mustäqillikniŋ däsläpki jillirida Taҗikstanda grajdanliq uruş ovҗ aldi. Qazaqstan miqiyasliq millätlärara toqunuşlar bosuğisida turdi. Ändi mäsililärni häl qiliş üçün heçkimdä täyyar retsept yoq edi, — däp täkitlidi Elbası.
Uniŋdin taşqiri Tunҗa Prezident Qazaqstanniŋ eğir demografiyalik ähval aldida turğanliğini äslitip štti. 1989-jili jürgüzülgän ahalini royhätkä eliş mälumatliriğa benaän, tüplük ahali — qazaqlar — 39 payizni yaki 6,5 milliondin säl oşuğiraq kšrsätküçni täşkil qilğan.
— Mäktäplärniŋ päqät 30 payizidila därislär qazaq tilida jürgüzülätti. Moşu yärdä, Almutida päqät birla şundaq mäktäp bolğanliğini silär bilisilär! Şu vaqittiki eğir ihtisadiy ähval ahaliniŋ Qazaqstandin ammiviy kšçüşini päyda qildi. U jilliri ottura yaşaş uzaqliği bäş jilğa qisqirap, bala tuğuluş käskin tšvänlidi. Moşuniŋ hämmisi ahali saniniŋ on payiz qisqirişiğa elip käldi. 1999-jili jürgüzülgän ahalini royhätkä eliş mälumatliri boyiçä Qazaqstanda 14 millionğa yeqin adäm yaşidi, — däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Elbası şundaqla Qazaqstanniŋ suveren täräqqiyat yoliniŋ beşida tehnologiyalik җähättin äŋ arqida qalğan җumhuriyätlärniŋ biri bolğanliğini atap kšrsätti.
— Mämlikättä ekologiyalik problemilarmu bar edi. Aralniŋ ekologiyalik halakiti vä Şämäy poligoni äynä şular җümlisidindur.
Bu Keŋäş İttipaqiniŋ äŋ eğir “mirasi”, uniŋ ziyinini biz moşu kämgiçä tartivatimiz. Aral deŋiziniŋ häҗimi boyiçä duniyadiki tšrtinçi kšl hesaplinip, šsümlük vä hayvanat duniyasiniŋ bay bolğanliğini hämmisi bilidu. Suğiriş sistemiliri üçün tosmilarni quruştiki käçürüp bolmaydiğan hataliqlar uniŋ süyiniŋ aziyişiğa elip käldi. Aral paҗiäsi häm regionniŋ ekosistemisiğa, häm uniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy vä demografiyalik ähvaliğa orni tolmas ziyan yätküzdi. Klimat šzgärdi. Beliq kasipçiliği yoqap, 60 miŋdin oşuq iş ornidin ayrilduq. Yärlik ahali türlük ağriqlardin zärdap çekişkä vä iş izdäp regiondin ketişkä başlidi, — däp täkitlidi Tunҗa Prezident.
Yadro quralini sinaq qiliş üçün SSSRniŋ baş mäydani bolğan Şämäy poligoniniŋ adämlär salamätligigä vä regionniŋ ekologiyalik ähvaliğa yätküzgän sälbiy täsiri nahayiti eğir boldi. Poligon moҗut bolğan jillarda uniŋda 343 yärasti vä 200din oşuq yärüsti häm hava partlaşliri ämälgä aşuruldi.
— Meniŋ mundaq qayğuluq tizimni davamlaşturğum kälmäydu, biraq hayat häqiqiti şundaq. Bizniŋ ähvalimiz şundaq bolğan. Män moşu barliq җäriyanlarni oçuq kšrdüm. Meniŋ egilik jürgüzüş täҗribäm ähvalni eniq çüşinişkä vä SSSR häliq deputatliri qurultaylirida oçuq eytişqa yardäm qildi. Gorbaçev, El'tsin — şu dävirdiki äŋ abroyluq şähslär 1990-jillarniŋ beşida maŋa SSSR Prem'er-ministri boluşni täklip qildi. Ägär män Keŋäş İttipaqi Һškümitiniŋ Rähbiri lavazimiğa kälginimdä, ähvalniŋ qandaq bolidiğanliği toğriliq moşu kämgiçä gäp qilişidu. Bu toğriliq pikir qiliş qiyin vä hazir uniŋ haҗitimu yoq. Män şu çağda hayatimdiki äŋ muhim qararni qobul qildim. Şu päyttin tartip җaniҗan Qazaqstanniŋ täğdiri meniŋ asasiy väzipäm boldi! — däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Tunҗa Prezident sšzini davamlaşturup, şu jillarda säyasätçi üçün strategiyalik täpäkkürniŋ näqädär muhim ekänligi toğriliq däsläpki qetim oylanğanliğini eytti.
Moşu muräkkäp vä aldin-ala tähmin qilip bolmaydiğan şaraitta šz kemäŋni qaysi qirğaqqa elip beriş keräk? — dedi Elbası.
Birinçi novättä, därhal närq yoliğa çüşüş keräk boldi. Nursultan Nazarbaevniŋ sšziçä, ataqliq ihtisatçilar bilän aylap işläp, närq ihtisadiniŋ sirlirini šzläştürüşkä toğra käldi. Nahayiti qisqa vaqitta iş-härikät plani täyyarlandi vä närq ihtisadini vuҗutqa kältürüş başlandi.
— Biz ämälgä aşurğan närsä häqiqätänmu ilgiriläş boldi. Mämlikätniŋ içidä qançilik tänqitniŋ bolğanliğini, meniŋ qançilik türlük äyipläşlärni aŋliğanliğimni esiŋlarğa eliŋlara? Biraq küç çiqirişimiz nätiҗisidä Qazaqstan çättiki qalaq mämlikättin ihtisadiy җähättin äŋ utuqluq dšlätkä aylandi, pütkül MDҺ käŋligidä täräqqiyatniŋ aldinqi sepidä boldi, — däp täkitlidi Tunҗa Prezident.
Elbası mustäqillik jillirida mämlikät içki umumiy mähsulatiniŋ 1993-jilqi 11 milliard dollardin hazirqi 170,5 milliard dollarğa yätkänligini, Märkiziy Aziyaniŋ barliq qalğan älliriniŋ hämmisini qoşup alğanda bu kšrsätküçniŋ 109 milliard dollarni täşkil qilidiğanliğini atap kšrsätti.
Şundaqla Qazaqstan 86 milliard dollardin oşuq häliqara rezerv vä aktivlar toplidi. Bu mäbläğ turaqliq ahça-nesiyä säyasitini ämälgä aşuruş üçün yetärliktur. Mämlikätkä 300 milliard dollardin oşuq uttur çät äl investitsiyasi җälip qilindi. Duniyaviy bankniŋ “Biznesni jürgüzüş” reytingida mämlikitimiz hazir 28-orunni egiläydu.
Şundaqla sanaätni räqämläştürüş vä tehnologiyalik җähättin qayta qurallanduruş aktiv jürgüzülüvatidu. Kiçik vä ottura tiҗarätniŋ umumiy içki mähsulattiki ülüşi 27 payizni täşkil qilidu.
Elbasıniŋ täkitlişiçä, ihtisadiy muvappäqiyätlär tüpäyli qazaqstanliqlar paravänliginiŋ šsüşini täminläş vä mämlikättä namratçiliqni yeŋiş mümkin boldi. Ägär 1990-jillarniŋ beşida ahaliniŋ 3,1 qismidin oşuği namratçiliq girvigidä turğan bolsa, keyiniräk bu kšrsätküç 4,6 payizğa tšvänlidi.
Yänä bir muhim muvappäqiyät — teçliq vä turaqliqni saqlap qeliş mümkin boldi. “Kšphilliqtiki birlik” printsipi asasini täşkil qilğan etnoslarara razimänlikniŋ nadir ülgisi vuҗutqa käldi. 1995-jili qurulğan Qazaqstan hälqi Assambleyasi 130 millätniŋ väkilini birläştürüp, grajdanliq җämiyätniŋ printsip җähättin yeŋi instituti bolup hesaplinidu, šziniŋ toqquz väkilini Mäҗliskä saylaş hoquqiğa egä. Tunҗa Prezident täkitligändäk, hazir kšpligän ällärdä Qazaqstanniŋ täҗribisini üginivatidu, bäziliridä şundaq qurulumlar quruluvatidu.
— Biz konfessiyalärara teçliq vä razimänlikni täminliduq. Qazaqstanda 46 konfessiyaniŋ väkilliri yanmu-yan yaşap, billä oquvatidu, işlävatidu, balilirini šstürüvatidu. Bizniŋ yaş paytähtimiz duniyaviy vä än°äniviy dinlar yetäkçiliriniŋ qurultayliri muntäzim štküzülüvatqan häliqara rohiy märkäzgä aylandi, — däp täkitlidi Elbası.
Demografiyalik problemimu utuqluq häl qilindi. Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, Qazaqstan ahalisiniŋ sani 3,5 million adämgä kšpäydi. Һazir qazaqstanliqlar 18 milliondin eşip ketidu, qazaqlar bolsa, bu räqämniŋ tähminän 70 payizini täşkil qilidu. Öz vaqtida çät älgä ketişkä mäҗbur bolğan milliondin oşuq grajdan vätängä qaytip käldi.
Barliq sahalarda eniq utuqlar bar: turuşluq šy şaraiti yahşilandi, miŋliğan yeŋi salamätlikni saqlaş vä bilim beriş mähkimiliri eçildi. “Bolaşaq” programmisi boyiçä on miŋdin oşuq adäm çät äldä bilim aldi. Ottura yaşaş uzaqliği 1991-jildiki 67 yaştin 2018-jili 73 yaşqa kšpäydi.
Tunҗa Prezidentniŋ sšziçä, qazaq tilini saqlapla qalmay, bälki uni pän vä maarip sahaliriniŋ asasiy tiliğa aylanduruş üçün şarait yaritiş mümkin boldi. Mäsilän, mäktäplärniŋ 70 payizida oqutuş dšlät tilida jürgüzülidu, qazaq tilida bilim elivatqan studentlarniŋ ülüşi 64,5 payizni (rus tilida — 31 payiz, ingliz tilida — 4,5 payiz) täşkil qilidu.
Elbasıniŋ alahidä täkitlişiçä, moşu barliq problemilar heçbir qisim kšrsätmästin vä eniq häm toğra çarilär tüpäyli häl qilindi.
Nursultan Nazarbaev şundaqla “Ruhani jaŋğıru” rohiy yeŋilaş programmisini ämälgä aşuruşniŋ muhim ekänligigä diqqät ağdurdi. Uniŋ dairisidä äŋ yahşi çät äl därislikliri qazaq tiliğa tärҗimä qilinivatidu.
Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, mustäqillik jillirida Qazaqstan duniyada etirap qilindi vä häliqara mäydanda çoŋ abroyğa egä.
Tunҗa Prezident mämlikätniŋ häliqara mäydandiki başqa utuq-muvappäqiyätlirigimu tohtaldi. Mäsilän, Qazaqstan AÖİÇK, ŞҺT vä EAİİni quruş täşäbbusini kštirip, izçil yahşi hoşnidarçiliq vä hämkarliq yolini tutti. 2010-jili paytähtimiz XXI äsirdiki birdin-bir EBҺT sammitini qobul qildi, 2017-jili bolsa, biz MDҺ älliridä birinçi bolup “EKSPO-2017” Duniyaviy ihtisaslaşturulğan kšrgäzmini štküzduq.
— Biz ottuz jil ilgiri armanmu qilmiğan yeŋi äҗayip paytähtimizni bärpa qilduq! — dedi Elbası.
Nursultan Nazarbaev šz sšzidä qazaqstanliqlarniŋ üç ävladiğa muraҗiät qildi.
— Häliq vä Prezident härdayim billä boluşi keräk. Biz päqät şundaq qilip utuqqa yättuq. Män çoŋ ävlatqa muraҗiät qilimän. Silärniŋ danaliğiŋlar yaşlarğa toğra yol bilän meŋişqa, Vätänni sšyüşkä, dšlätni mustähkämläşkä, mustäqillikni qoğdaşqa vä keläçäk üçün işläşkä yardäm qilişi keräk. Män ottura ävlatqa muraҗiät qilimän. Silär topliğan täҗribä — bu hämmimizgä qiyinçiliqlardin štüşkä yardäm qilidiğan bebaha bayliq. Ahirida yaşlirimizğa muraҗiät qilimän. Yahşi yaşaş üçün päqät birla yol — ämgäk qiliş yoli bar. Mämlikätniŋ buniŋdin keyinki yolini silär bälgüläysilär, — däp täkitlidi Elbası.
Nursultan Nazarbaev sšzini tamamlap, härqandaq mämlikätniŋ päqät ihtisat vä territoriya ämäs, dšlätçilik bolsa, birinçi novättä, mustäqillik, häliqniŋ vätänpärvärligi vä rohi ekänligini täkitlidi.
— Män härdayim moşu muqäddäs qädriyätlärgä ämäl qilişqa vä ularni saqlaşqa tiriştim. Barliq küçümni šz elimniŋ abroyini aşuruşqa särip qildim. Kälgüsi ävlatniŋ ottuz jildin keyinmu moşu qädriyätlärni kšziniŋ qariçiğudäk saqlaydiğanliğiğa, mämlikät abroyiniŋ tehimu aşidiğanliğiğa işinimän! — dedi Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti.
Häliqara ilmiy forumda şundaqla җämiyät ärbabi Oralbay Äbdikärimov, Parlament Mäҗlisiniŋ deputati Quanış Sultanov, Rossiya Pänlär akademiyasi Umumiy tarih institutiniŋ mudiri Mihail Lipkin, Özbäkstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ yenidiki Strategiyalik vä regionlarara institutiniŋ mudiri El'dar Aripov, Qirğizstanniŋ sabiq dšlät kativi, professor Osmonakun İbraimov, amerikiliq säyasätşunas, Forbes obzorçisi Ariel' Koen, Äzärbäyҗan Prezidenti yenidiki Dšlät başquruş akademiyasi Säyasiy tätqiqatlar institutiniŋ mudiri El'man Nasirov, türkiyalik alim, säyasätşunas Kyurşad Zorlu, Rossiya Federatsiyasi Taşqi işlar ministrligi Moskva dšlät häliqara munasivätlär instituti Häliqara tätqiqatlar institutiniŋ mudiri Andrey Suşentsov vä başqilar sšzgä çiqti.
Ular šz sšzliridä Qazaqstanniŋ Nursultan Nazarbaevniŋ säyasiy liderliq fenomeniğa bağliq säyasiy, tarihiy, ihtisat, hoquq vä başqimu aspektlarni birnäççä mavzularğa bšlüp, “Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti — Elbası N.Ä. Nazarbaevniŋ mustäqil Qazaqstanniŋ şäkillinişigä qoşqan hässisi”, ”Elbasıniŋ tarihiy missiyasi”, “Elbasıniŋ alämşumul vä regionalliq täşäbbusliri”, “Säyasiy liderliq fenomeni: tarih, alahidilikliri, pärqi” yšnilişliri boyiçä šz pikirlirini otturiğa qoydi.
***
Elbası Nursultan Nazarbaev häliqara ilmiy konferentsiya dairisidä almutiliq yaşlar bilän uçrişip, kälgüsi ävlatqa yezilğan mäktüp bar “vaqit qutisini” qoyuş märasimiğa qatnaşti. Tunҗa Prezident mäktüpniŋ keläçäk ävlat üçün alahidä ähmiyätkä egä hšҗҗät ekänligini eytti.
— Mustäqillik jilliri Qazaqstan boysundurğan çoqqilar az ämäs. Çoŋ ävlat bügünki yaşlarniŋ bähitlik hayat käçürüşi üçün bizniŋ qandaq qiyin päytlärni baştin käçürgänligimizni yahşi bilidu. Biz mämlikät täräqqiyati üçün işliduq, Qazaqstanni duniyağa tonuttuq, — dedi Elbası.
Nursultan Nazarbaev qazaqstanliqlarniŋ hazirqi ävladiniŋ ilgiriläş üçün çoŋ imkaniyätlärgä egä ekänligini atap kšrsätti.
— Män šz mähsitimizgä yätkänligimiz üçün nahayiti hursänmän. Bu quta 30 jildin keyin eçilidu. Şu jillar içidä kšp närsä yüz berişi mümkin. Biraq Qazaqstan vä uniŋ grajdanliri šz täräqqiyat yoli bilän ilgiriläşni davamlaşturuveridu, — dedi Tunҗa Prezident.
Elbası ahirida hazirqi yaşlarniŋmu Qazaqstanni mustähkämläş vä gülländürüş üçün ämgäk qilidiğanliğiğa işänçä bildürdi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ