İçki işlar organliriğa yeŋiliniş haҗätmu?

0
30 ret oqıldı

Almutida tonulğan sportçi Denis Tenniŋ paҗiälik šlümigä bağliq vaqiälärdin keyin җamaätçilik arisida naraziliq käypiyat käskin küçäydi. Mäzkür vaqiä İçki işlar ministrliginiŋ strukturilirida miqiyasliq sistemiliq šzgirişlärniŋ haҗät ekänligini yarqin kšrsätti.
Bayqilişiçä, kšpligän qazaqstanliqlar ilgärki petiçä җinayätçilik härikätlärdin tegişlik däriҗidä qoğdalmiğan. Ular här küni degidäk šzliriniŋ internettiki sähipiliridä moşu häqtä hävär qilmaqta. Grajdanlar içki işlar ministrliginiŋ işini islahatlaşturuş boyiçä qät°iy çarilärni kšrüşni täläp qilip, Feysbuk sähipisidä täşäbbus topini qurdi. Äpsus, hoquq qoğdaş organliri vä başqimu ministrliklärniŋ räsmiy mänbäliridin elinğan mälumatlar ähvalniŋ tamamän başqiçä ekänligigä guvaliq qilidu. Eniğiraq eytqanda, mämlikitimizniŋ çoŋ şähärliridila ämäs, bälki ayrim regionlardiki җinayätçilik ähval däriҗisi helila tšvänligän vä İçki işlar ministrligidä jürgüzülgän islahatlar däsläpki basquçidila šziniŋ nätiҗdarliğini kšrsätti.
Mäsilän, Qazaqstan Җumhuriyiti Milliy ihtisat ministrliginiŋ statistikiliq mälumatliriğa muvapiq üstimizdiki jilniŋ yanvar'-aprel' aylirida mämlikitimizdä 101 miŋ 685 җinaiy iş tirkälgän, bu 2017-jilniŋ yanvar'-aprel' ayliri bilän selişturğanda 12,6 payizğa tšvän. İdariniŋ mälumatliriçä, štkän vaqit içidä mämlikät boyiçä härbir on miŋ adämgä 1781 җinayät toğra kälgän. Şähslärgä nisbätän 4385 җinayät, şu җümlidin, 376 qästän qatilliq vä qatilliqqa süyiqäst qiliş, 687 salamätlikkä eğir zähmä yätküzüş ähvali tirkälgän. Buniŋdin taşqiri yanvar'-aprel' aylirida җämiyätlik behätärlikkä vä җämiyätlik tärtipkä qarşi 4384 җinayät, mülükkä ziyan yätküzüşkä bağliq 78.218 җinayät, şu җümlidin 57 907 oğriliq yüz bärgän. Җumhuriyät dairisidä tärgäv jürgüzülgän җinayätlär boyiçä tartqan maddiy ziyan 59.731 milliard täŋgini täşkil qildi, ularniŋ 62,6 payizi mülükkä qarşi җinayätlärgä, 33,9 payizi – ihtisadiy paaliyät sahasiğa toğra kelidu.
Äl-Farabi namidiki Qazaq Milliy Universiteti ädliyä fakul'tetiniŋ dekani Däulet Baydel'dinov, “Qazaqstanniŋ krizisliq märkäzlär İttipaqi” başqarmisiniŋ räisi Zul'fiya Baysakova, advokat Җohar Utebekov mämlikitimizniŋ İçki işlar ministrligidä islahatlarniŋ haҗätligi vä hazirqi kündä bu yšniliştä qandaq nätiҗilärniŋ barliği häqqidä eytip bärdi.
Däület Baydel'dinov, ädliyä pänliriniŋ doktori, Äl-Farabi namidiki Qazaq Milliy Universiteti ädliyä fakul'tetiniŋ dekani:
– Almuta şähiriniŋ җämiyätlik keŋişi – bu tärkivigä kšpligän җämiyätlik, hškümätlik ämäs täşkilatlar kirgän ittipaq. Ular ekspertlar pikrini hakimiyätkä uttur yätküzüş hoquqiğa egä. Keŋäş grajdanlarni şähärni başquruş işiğa qatnaşturuş mähsitidä qurulğan. Җämiyätlik keŋäş kštärgän mäsililär, hämmigä mälumki, җänubiy paytähtimizdä yüz bärgän paҗiälik vaqiädin keyin qozğalğan. Bälgülük islahatlarni jürgüzüş vaqtiniŋ kälgänligini hämmä yahşi bilidu. Şusi qiziqarliqki, buni hoquq qoğdaş organliriniŋ hadimlirimu yahşi çüşinidu. Bu yärdä misalğa kältürülgän islahlaşturuş säväpliri adättä maddiy vä iҗtimaiy mäsililärgä, şundaqla İçki işlar ministrligi organlirini täminläş vä kšpligän başqimu mäsililär bilän bağliq. Çüşiniş keräkki, mäzkür mäsililär bir qarimaqqa addiy kšrüngini bilän, ämäliyatta undaq ämäs.
Birinçidin, җinaiy işlar qanunini vä sot işlirini jürgüzüştä demokratiyaläştürüş җäriyani ketip baridu. Bu җämiyätniŋ bälgülük aŋ-säviyä däriҗisigä molҗalanğan. Umumän alğanda җäriyan durus ketip baridu, lekin şuniŋ bilän bir vaqitta biz tärkivigä häliqniŋ eğir ähvali vä işsizliq mäsililiri kirgän mämlikät ihtisadiy täräqqiyatiniŋ alämşumul problemiliri җinaiy işlar qanunini demokratiyaläştürüş җäriyaniğa duç kelip, šzini toluq kšlämdä aqlalmayvatqanliğini bayqavatimiz. Mäsilän, män nurğunliğan җäriyanlarni addiylaşturuş täräpdari. Lekin eğir vä alahidä eğir җinayätlär üçün җazani yenikläştürüşkä tamamän bolmaydu, däp hesaplaymän.
İkkinçidin, İçki işlar ministrligi sistemisiniŋ içidä qurulumlarni, hizmät funktsiyalirini vä başqimu närsilärni šzgärtişkä bağliq turaqliq җäriyanlarniŋ jürgüzülüvatqanliği çüşinişlik. Lekin moşuniŋ šzidä җämiyätlik behätärlik vä uçastkiliq politsiya hadimliri departamentini küçäytiş keräk, däp hesaplaymän. Һeliğiçä Almutida uçastkiliq politsiya hadimliriniŋ orunliri heç qaçan boş bolmiğan, lekin hazirqi kündä şundaq ähval moҗut. Mundaq ähval mämlikitimiz äŋ çoŋ şähärliridä yüz berivatidu!
Üçinçidin, nahiyälik içki işlar bšlümlirini egiz qaşalar bilän qorçaşqa bağliq maҗra. Siz mäzkür qaşalarni elip taşlaş Almuta vä pütkül mämlikät boyiçä җinayätçilik problemisini häl qilidu däp oylamsiz? Qaşa – bu sirtqi kšrünüş, lekin bu säväpniŋ tegi-täti ämäs. Män politsiyagä muraҗiät qiliş yenik boluşi keräkligini çüşinimän. Lekin qaşani elip taşlaş yaki ornitiş arqiliq җämiyättä qeliplaşqan çoŋqur problemilarni häl qilişqa bolmaydu, däp hesaplaymän. Ägär politsiya grajdanni qobul qilmisa – bu grajdanniŋ hoquqiğa vä qanunğa hilapliq qiliştur. Lekin, ägär politsiya hoquqqa hilapliq qilişniŋ vä җämiyätçilikniŋ här qandaq kšrünüşigä därhal yardämgä kälsä, adämlär šzliriniŋ helila hatirҗäm his qilidu vä šziniŋ behätärligigä işinidu. Bu politsiyaniŋ väzipisidur. Äŋ muhimi, hoquq qoğdaş hizmätliriniŋ hadimliri qaşaniŋ arqisida oltirivalmay, adämlär bilän yeqin munasivättä boluşi tegiş.
Tšrtinçidin, ägär grajdanlar politsiya bilän birlişäläydiğan mustäqil organ yaki topni qurup, şähärdiki җinayätçilik väziyiti üstidin nazarät ornatsa, u çağda politsiya mundaq grajdanlarğa çäksiz minnätdarliğini izhar qilğan bolar edi. Һeç bir hoquq qoğdaş orgini mundaq yardämdin vaz käçmäydu. Ularniŋ barliği җinayätçilik mäsilisini päqät grajdanlarniŋ yardimi bilänla häl qilişniŋ mümkinligini yahşi çüşinidu. Bu işni helä burundin qolğa eliş keräk edi. Mäsilän, KazGUgradta altä miŋ student yaşaydu. Bizdä studentlar drujinisi – mähsus hoquq tärtip qoğdaş otryadi – paaliyät elip baridu. Uniŋğa härbir fakul'tettin 30-40 bala bšlüngän. Ämäliyatta biz šz territoriyamizdä hoquq-tärtipni šzimiz täminläymiz. Studentlar hoquq qoğdaş organliriniŋ hadimlirini җälip qilmastinla, keçisi saat on birğiçä җämiyätlik tärtipni nazarät qilidu. Mäzkür täҗribä mämlikitimizniŋ başqimu aliy oquş orunlirida qollinilmaqta. Bu härikätniŋ turaqliq işligini häm tehimu käŋäygini ävzäl. Çünki bu – silär bilän bizniŋ behätärligimiz.
Zul'fiya Baysakova, “Qazaqstanniŋ krizisliq märkäzlär ittipaqi” başqarmisiniŋ räisi, Almuta şähärlik җämiyätlik keŋişiniŋ äzasi:
– Biz keyinki ikki yerim jil davamida Almuta şähärlik içki işlar departamenti, şu җümlidin İçki işlar ministrligi organliriniŋ bäzi bir bšlünmiliriniŋ nätiҗidarsiz işiğa bağliq mäsililärni turaqliq kštirip kälduq. Birinçi novättä şuni täkitligüm keliduki, 102 hizmitigä telefon qilip, hävärlişiş mümkin ämäs. Män mäzkür hizmätniŋ paaliyitigä dayim guman bilän qaraymän. Biz mäzkür hizmätkä yerim saat, hätta uniŋdin kšp vaqit hävärlişälmigän ähvallarniŋ bolğanliği häqqidä bir näççä qetim yazğan eduq. Yeqinda biz kelip çüşkän hävärlärni tirkäş bilän şuğullinidiğan märkiziy hizmätniŋ väkilliri bilän uçraştuq. Ular telefon hävärlirini qobul qilidiğan hadimlar sanini mälum däriҗidä kšpäytkän. Politsiyagä hävärlişälmäslik problemisi şuniŋdiki, telefon arqiliq qiliğan hävär däsläp platfomiğa çüşidu, bu yärdä avtomat “Siz politsiyagä telefon qildiŋiz, siz nomerni durus aldiŋiz” degän sšzlärni eytidu. Mana şuniŋdin keyinla bizni 102 hizmitigä qoşatti. Biz alaqä tarmaqliriniŋ väkilliri bilän bolğan uçrişişta ariliqtiki avtomatik türdä berilidiğan hizmätni toluği bilän elip taşlaşni iltimas qilduq. Şuŋğiçä biz 103, 104 vä başqimu hizmätlärniŋ väkilliri bilän pikir elişqan eduq. Eniqlinişiçä, telefon qilinğan hävärlärniŋ päqät 15 payizila tegişlik җayğa yetidekän. Oylaymänki, җamaätçilik oyğinip, mämlikitimiz adämliriniŋ šzliriniŋ qoğdalmiğanliği häqqidä oçuq eytqanliği nahayiti yahşi häm orunluq.
İkkinçidin, biz politsiyalik dšlät ämäsligimiz häqqidä pat-pat gäp qilimiz. Bala mäktäpkä kirgändä nemä üçün forma kiygän politsiya hadimini kšrüşi keräk? Bu bilim beridiğan mähkimiğu! Biz balilirimizda politsiya hadimiğa degän qorqunuç his-tuyğusini ämäs, ularğa degän işänç his-tuyğusini şäkilländürüşimiz lazim. Oylaymänki, İçki işlar ministrligidiki islahatlar mäzkür punktlarnimu diqqät näzäridin çättä qaldurmaydu. Moşuniŋ šzidä şuni ästä saqlişimiz keräkki, biz beşimizğa kün çüşkändä bäribir 102 hizmitigä telefon qilip, politsiya hadimliridin yardäm kütimiz. Biz mäzkür hizmätniŋ paaliyitini silär bilän bizniŋ hoquqlirimizniŋ saqlinidiğan täräpkä šzgirişini halaymiz. Ular seliq tšligüçi süpitidä bizniŋ mänpiyätlirimizni dayim qoğdişi lazim. Һär küni maşinilarda tohtalsiz qatnavatqan politsiya hadimliri kšpligän grajdanlarniŋ ğäzivini qozğaydu. İkki jil ilgiri män Almuta içki işlar departamentiniŋ başliği novättiki hesavitini bärgändä moşuniŋdin tšrt jil burun politsiya hadimliri üçün setivelinğan mototsikllarğa bağliq soalimni qoyğan edim. Şu çağda maŋa “Ularniŋ bäziliri sunup qaldi” yaki “Mototsikl bizniŋ şähirimiz üçün mävsümsiz transport” degän җavaplarni bärdi. Bir närsini çüşänmäymän, ularniŋ yardimi bilän heç bir tosalğuluqlarsiz qoralarni aylinip çiqişqa bolidiğu. Çätäl politsiya hadimliriniŋ mäzkür transport türini käŋ türdä qollinivatqanliğini hämmimiz yahşi bilimizğu. Rast, bu biraz qolaysiz transport, lekin uniŋ yardimi bilän maşina kirälmäydiğan җayğa berişqa bolidiğu. Bir vaqitlarda bizdä atliq politsiyamu bolğan, bügünki kündä umu yoq. Biz ikki yerim jil ilgiri täklip qilğan närsilärniŋ barliği bügünki künlüktä häl qilinişqa başlidi. Bu җämiyätlik keŋäşniŋla ämäs, bälki pütkül qazaqstanliqlarniŋ hizmiti däp oylaymän. Biz barliğimiz šzimizniŋ ilğar täşäbbusliri bilän iҗabiy šzgirişlärgä yahşi türtkä bolduq. Män politsiyadä adämlär bilän til tepişip, yahşi muamilidä bolalaydiğan adämlärniŋ işliginini haliğan bolar edim.
Äpsus, bügünki kündä bu – İçki işlar ministrliginiŋ çoŋ muämmasi. Adämlärgä politsiyaniŋ qandaqtu bir mähpiy operatsiyalirini biliş haҗät ämäs, ular adämlärgä adättiki närsilärni çüşändürüşi keräk, uniŋ yardimi bilän ular šzliriniŋ hoquqini toluq himayä qilalaydu. İslahatlar durus hesaplinişi vä iҗabiy nätiҗilärni berişi tegiş. Ägär elimizda aşkarä içki işlar bšlümliri bolsa, bu barliq problemilarni häl qilmaydu, uniŋ säväplirini çoŋquriraq izdäş keräk. Çünki aşkariliq päqät aşkarä qaşalar bilänla qolğa kältürülmäydu.
Җohar UTEBEKOV, advokat:
Denis Tenniŋ җinayätçilärniŋ qolidin qaza boluşi – bu җinaiy oğriliqniŋ aldini elişniŋ yoqliğidur. Bu mäzkür sub°ektlarniŋ җavapkärlik zonisidur. Ändi män silärni mäsiligä çoŋquriraq çšküp qaraşqa çaqirimän. Ötkän jillar davamida İçki işlar ministrligi ilgärki mämuriyätniŋ qol yätküzgän utuqlirini yoq qiliştin başqa işi qalmidi. Ministrlik ilgärki mämuriyät grajdanlar hizmitigä berivätkän barliq hizmätlärni šz qarimiğiğa elivaldi. Politsiya җinayätçilikniŋ aldini eliş vä uniŋğa qarşi kürişiş üçün etirap qilinğan. Täräqqiy ätkän ällärniŋ heç qaysisida politsiyaniŋ uniŋdin başqa väzipisi yoq. Ändi bizniŋ İçki işlar ministrligi vizimu beridu, pävquladdä väziyätlärgä qarşi kürişidu vä hakazilar.
Biz adäm saniğa çaçqanda äŋ kšp politsiya hadimi toğra kelidiğan dšlätlär qatariğa kirimiz. Äpsus, buniŋdin җinayätlär sani aziyar ämäs.
Bizni gruzinlarniŋ täҗribisi boyiçä päqät ammiviy kadrliq tazilaşla qutulduruşi mümkin, däp hesaplaymän. Meniŋ pikrimçä, İçki işlar ministrligidin türmilärni, tärgäv izolyatorlirini, pasport, guvanamä, vizilarni beriş, çätälliklärni tirkäş boyiçä vakalätlärni, şundaq ot šçärgüçilär qisimlirini, pävquladdä väziyät hizmätçilirini, Milliy gvardiyani, qural-yaraq tutuşqa ruhsät berişni, küzät signalizatsiyalirini vä başqimu ahçiliq җaylarni tartiveliş keräk.
Һätta yolni inspektsiya qilişnimu qaldurmasliq keräk. Zebrilar, svetoforlar, yol bälgüliri, ildamliqni šlçäş inşaätliri – buniŋ hämmisi bilän duniyaniŋ başqa dšlätliridikigä ohşaş munitsipalitet şuğulllinişi lazim. Avtomobil' oğrilirini qaçurup, Denis Teniŋ hayatini aman elip qelişi mümkin bolğan koçilardiki videobayqaş kamerilirinimu hakimiyät ornitişi keräk.
Kriminalistlardin, buhgalterlardin, IT mutähässisliridin, mätbuat-katiplardin vä içki işlar bšlümliridä işlävatqan miŋliğan başqimu hadimlardin pogonlarni tartivelip, grajdanliq şähslärgä almaşturuş zšrür. Җinayätçilärni bevasitä quralsizlanduruşqa qatnaşmaydiğan adämlärgä forma haҗät ämäs. Moşu işlardin aşqan ahçini җinayätçilikniŋ aldini eliş härikätlirigä, şähär boyiçä videokamerilirini ornitişqa vä başqimu nätiҗidarliq amillarğa särip qilğan durus. Adämlärniŋ politsiya uçastkiliriğa ärkin kelişigä qolayliq şarait yaritişni vä iҗtimaiy tarmaqlarda politsiya hadiminiŋ sšzsiz boluşini täminläş keräk. Grajdanlarniŋ muraҗiätlirigä därhal qulaq salğan durus. Politsiya hadimliriniŋ işiğa statistikiliq kšrsätküçlär boyiçä baha beriş rät qilinişi keräk. Җämiyätkä haҗät ämäs räqämlärni tüzäş tohtitilişi lazim. Keliŋlara, hämmimiz birlişip moşularni qät°iy täläp qilayli.
Bähtiyar TOHTAHUNOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ