İşänçä käynidä җavapkärlik bar

0
892 ret oqıldı

Düşänbä küni Almutidiki Abay namidiki opera vä balet teatrida Qazaqstan Yazğuçiliriniŋ novättiki XİV qurultiyi bolup štti. Uniŋğa җumhuriyitimizdä istiqamät qilivatqan härhil millät väkilliridin tärkip tapqan bäş yüzdin oşuq delegat iştrak qildi.

Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi başqarmisiniŋ räisi Nurlan Orazalinniŋ riyasätçiligidä štkän mäzkür qurultayğa elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ yolliğan täbrik hetini Dšlät kativi Muhtar Qul-Muhammed oqup bärdi. Andin u pat-yeqinda dšlät tapşurmisi bilän yezilidiğan äsärlärgä vä yazğuçilarğa bšlünidiğan qäläm häqqiniŋ äŋ tšvänki miqdari bäkitilidiğanliğini, barliq äsärlärniŋ Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqida muhakimidin štkändin keyin näşriyatqa ävätilidiğanliğini vä başqimu İttipaq ätrapida päyda boluvatqan u-bu mäsililär boyiçä yazğuçilar bilän mähsus keŋäşmä štküzülidiğanliğini eytti.

Şuniŋdin keyin ikki qurultay ariliğida vapat bolğan yazğuçi-şairlar hatirisigä süküt saqlandi.

Qurultayda qerindaş Türkiya, Rossiya, Äzärbäyҗan, Belorus', Qirğizstan Yazğuçilar ittipaqliridin kelip çüşkän täbrik hätlär oquldi. Andin qurultayniŋ kün tärtividä qarilidiğan mäsililär bäkitilip, Nurlan Orazalin ikki qurultay ariliğida Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi täripidin ämälgä aşurulğan işlar häqqidä hesavat bärdi. 

Doklad oqulup bolğandin keyin sšz novitini alğan Dšlät mukapitiniŋ laureati, akademik Serik Qirabaev yazğuçi-şairlarniŋ, ädäbiyatşunaslarniŋ җämiyättiki roli, ularniŋ väzipiliri, yazğuçi җavapkärligi, iҗatkarlarniŋ şähsiy işhanisi bilän içki duniyasi häqqidä häm ularğa bildürülüvatqan işänçä vä uniŋ käynidä çoŋ җavapkärlikniŋ barliğini ästin çiqarmasliq, umumän, iҗadiyätniŋ җapa-mäşäqätliri toğriliq šz oy-pikirliri bilän ortaqlaşti.

Qurultay җäriyanida Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqiniŋ bügünki küngä qädär atqurğan iş-çarilirini tählil qilidiğan Nazarät vä Täptiş komissiyasiniŋ hesaviti, şundaqla qazaq poeziyasiniŋ bügünki näpäsi toğriliq şair İsrail Saparbayniŋ, proza sektori boyiçä ämälgä aşurulğan işlar häqqidä Turısbek Säuketaevniŋ vä Qazaqstandiki rus ädäbiyati toğriliq mäzkür sektsiyaniŋ räisi Lyubov' Şaşkovaniŋ qoşumçä dokladliri tiŋşaldi.

Qurultayğa  uyğur yazğuçi-şair, alimlirimu iştrak qildi. Uniŋda Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi yenidiki Uyğur ädäbiyati keŋişiniŋ räisi, yazğuçi vä dramaturg Ähmätҗan Һaşiri «Mustäqillik vä Qazaqstan uyğur ädäbiyati» mavzusida doklad oqumaqçi edi. Amma qurultay җäriyanida bäs-munazirilär qizğin ovҗ elip kätkäçkä, uniŋğa dokladini oquş pursiti bolmidi. Şuŋlaşqa u dokladiniŋ mäzmunini qisqiçä bayan qilişqa mäҗbur boldi.

Tänäpustin keyin sšz novitini alğan Qabdeş Jumadilov, Muhtar Şahanov, Aquştap Baqtıgereeva, İran Ğayıp, Tursınbek Käkişev, Orazbek Särsenbaev, Beksultan Nurjeke, Qoğabay Särsekeev käbi elimizniŋ kšrnäklik yazğuçi-şairliri Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqiniŋ ikki qurultay ariliğida ämälgä aşurğan işliriğa baha bärgäç, ädäbiyatqa ait şähsiy oy-pikirlirini izhar qilişti.

Qurultay davamida Qazaqstan Yazğuçiliriniŋ XİV qurultiyiğa qatnaşquçilarniŋ muraҗiiti qobul qilinip, mustäqil Qazaqstan ädäbiyatiniŋ şäkillinişigä zor tšhpä qoşqan Serik Qirabaev, Äbilmäjin Nurpeyisov, Şerhan Murtaza, Mahmut Abdurahmanov käbi kšrnäklik ädiplärdin tärkip tapqan Aqsaqallar keŋişiniŋ tärkivi bäkitildi. Andin oçuq avaz beriş arqiliq 147 iҗatkardin ibarät Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqiniŋ başqarmisi saylandi. Başqarma tärkivigä uyğur yazğuçi-şairliridin Ähmätҗan Һaşiri vä Patigül Mähsätova kirdi.

Qurultaydin keyin Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqiniŋ novättiki plenumi bolup štti. Kšrnäklik şair Qalihan İsqaqniŋ riyasätçiligidä štkän uşbu plenumda Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi başqarmisiniŋ räisini saylaş mäsilisi qaraldi.

Oçuq avaz beriş nätiҗisidä Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi başqarmisiniŋ räisi bolup Nurlan Orazalin qaytidin saylandi. Ğalım Jaylıbay räisniŋ birinçi orunbasari, Maraltay Rayımbekulı bilän Janarbek Äşimjan orunbasarliri bolup saylandi.

Bu baş qoşuşqa Qazaqstan Җumhuriyiti Mädäniyät vä ähbarat ministriniŋ orunbasari Arman Qırıqbaev, Almuta şähiri hakiminiŋ orunbasari Serik Seydumanov iştrak qildi.

Şämşidin AYuPOV.

SÜRÄTTÄ: 1. Minbärdä — M.Qul-Muhammed. 2. Zaldin kšrünüş.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ