Kšŋül taziliği hämmidin äla

0
20 ret oqıldı

Mälumki, Türkstan vilayiti Arıs şähiridä yüz bärgän paҗiä hämmimizni tävrändürdi. Bu qayğu addiy häliqni, dšlätni, hakimiyätni tehimu җipsilaşturdi.

Mälumki, Türkstan vilayiti Arıs şähiridä yüz bärgän paҗiä hämmimizni tävrändürdi. Bu qayğu addiy häliqni, dšlätni, hakimiyätni tehimu җipsilaşturdi. Mäzkür vaqiä yüz bärgän kündin etivarän uniŋdin zärdap çäkküçilärgä barliq qazaqstanliqlar hisdaşliğini bildürüşkä aldiridi. Älvättä, bu iştin qazaqstanliq uyğurlarmu çättä qalğini yoq. Birinçilärdin bolup җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi Türkstan vilayätlik şšbisiniŋ häm Çimkänt şähärlik uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ väkilliri arısliq qerindaşlarğa yardäm qolini sundi. Eniğiraği, 500 adämni üçvaqliq issiq tamaq, kiyim-keçäk, yataqlar bilän täminlidi. Därhal ҖUEMniŋ byuro äzaliriniŋ baş qoşqan novättin taşqiri mäҗlisi çaqirtilip, märkäz yenida Arısqa yardäm beriş boyiçä mähsus komissiya quruldi vä hälqimizgä iҗtimaiy torlar, ammiviy ähbarat vasitiliri arqiliq muraҗiät qilduq. Bu sovapliq işqa yaşlarmu, çoŋlarmu birdäk ün qatti. Diqqätkä sazavär yeri, ularniŋ arisida aq kšŋli bilän 200 täŋgä ävätkän pensionerlirimizmu boldi. Ularğa, älvättä, päqät apirin äyläşkä ärziydu. Çünki jüräk ämri bilän qilinğan häyrihahliqniŋ çoŋ-kiçigi bolmaydu.Umumän, hälqimiz šzginiŋ qayğusiğa heçqaçan bepärva qarimaydiğanliğini bu dšrän yänä bir qetim ispatlidi. Jigitbaşliri bilän hanim-qizlar adättikidäk šzliriniŋ paaliyätçanliğini kšrsätti. Tiҗarätçilirimizmu bu muhim aktsiyagä šz ülüşini qoşti.Ularniŋ ayrimliri pul täripidin yardäm qilsa, bäziliri quruluş materiallirini yätküzüp bärdi. Qisqisi, uşbu häyrihahliq aktsiyagä barliq qazaqstanliq uyğurlar paal qatnaşti. Bir häptä içidä ҖUEMniŋ Almuta şähärlik şšbisi 9 jük maşinisi tolğidäk ianä toplidi. Moşuniŋ hämmisi, yäni ozuq tülük, kiyim-keçäk, quruluş materialliri, umumän, bahasi 12 million täŋgilik 65 tonna jük ҖUEM Almuta şähärlik şšbisi räisiniŋ orunbasari Dolquntay Abduhelil täripidin tävsiyä qilinğan mähsus eğir jük maşiniliriğa besilip, ҖUEMniŋ tšrt väkiliniŋ hämra boluşida Almutidin Arısqa yätküzüldi. Aq kšŋül vä taza niyät bilän ämälgä aşurulğan sovapliq işqa arısliqlar, älvättä, çäksiz minnätdarliğini bildürüşti. Elimizdiki äŋ ammibap ammiviy ähbarat vasitiliridä bu häyrihahliq paaliyitimiz toğriliq yezilip, televiziya programmilirida kšrsitildi. Şähsän šzäm ҖUEMniŋ uşbu häyrihahliq paaliyiti toğriliq mämlikitimizniŋ yetäkçi telekanalliri bilän gezitliriğa yättä qetim sšhbät bärdim. Demäk, pütkül qazaqstanliqlar uyğur hälqiniŋ šmlügigä, inaqliğiğa, mehir-sahavätligigä yänä bir qetim kšz yätküzdi. Moşu yärdä şuni alahidä täkitläp štküm keliduki, biz, qazaq vä uyğur älmisaqtin bir-birimizgä kšŋlümiz yeqin, tilimiz, dinimiz, bügünimiz bilän keläçigimiz bir, hoşalliğimiz bilän qayğumiz ortaq qerindaş häliqlär.
Biz, uyğurlarda: «Qoynuŋdin tškülsä –qonçuŋğa», degän ibarä bar. Şundaqla aҗizğa – tiräk, hoşniğa yar-yšläk boluş hisliti qeliplaşqan. Yäni bir burda nanni täŋ bšlüp yeyişkä adätlängän. Һärqandaq uyğurda ğizaliniştin aval taamni däsläp hoşnilarğa kirgüzüp, andin keyinla šzi yäydiğan hislät şäkillängän. Buniŋdin artuq mehrivanliq, hazirqi šlçäm bilän eytqanda, häyrihahliq bolmisa keräk. Pursättin paydilinip, mäzkür häyrihahliq aktsiyagä bepärva qarimiğan barliq qazaqstanliq uyğurlarğa ҖUEM räisi süpitidä çäksiz minnätdarliğimni izhar qilmaqçimän. Dana hälqimizdä «Birlik bar yärdä, tirikçilik bar» degän näqil bar. Şundaqla bizdä «Käŋ bolsaŋ, kam bolmaysän» degän ibarimu moҗut. Mana uniŋğa bu qetim yänä eniq kšz yätküzduq. Qisqa vaqit içidä uşbu sovapliq işni šmlüktä, birliktä, iҗil-inaq ämälgä aşurduq. Demäk, bir ailiniŋ baliliridäk birlişip härikät qilsaq, biz egilimäydiğan çoqqa, erişmäydiğan utuq bolmaydu, degän sšz.
Һämmimizgä mälumki, mustäqil dšlitimizniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaev vä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev kšpmillätlik elimizniŋ äŋ asasiy utuği – šmlük, dostluq vä millätlärara razimänlik ekänligini dayim täkitläydu. Bu – duniya җamaätçiligi etirap qilğan häqiqät. Pütkül qazaqstanliq uyğurlarniŋ beşini qoşup, izgü işlarniŋ dävätçisi boluvatqan җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi bolsa, äynä şu bebaha qädriyätlärni saqlap, mustähkämläşkä salmaqliq tšhpisini qoşup kälmäktä.
Därvaqä, Qazaqstandiki tšzümlükniŋ, millätlärara razimänlikniŋ äҗayip modelini pütkül duniya ülgä süpitidä paydilinivatidu. Älvättä, bu yšniliştä bevasitä elimizniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän täşkil qilinğan Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ tilğa alarliq işlarni ämälgä aşurmaqta. QHA «Arıs, biz birgemiz!» җumhuriyätlik aktsiyasinimu yeqindin qollap-quvätlidi. QHAniŋ «Jaŋğıru jolı» җumhuriyätlik yaşlar härikiti «Jaqsılıq jasa» layihisini ämälgä aşurdi. Umumän häyrihahliq mähsätkä päqät җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Almuta şähärlik şšbisiniŋ šzila 25 million täŋgidin artuq mäbläğ hiraҗiät qildi.
Ahirida şuni qoşumçä qilğum keliduki, hämmimizniŋ ortaq Vätinimiz, issiq ugimiz – Qazaqstan. Çoqqilarda pärvaz qilidiğan qiranmu šz ugisiniŋ amanliğini istäydu vä uni kšziniŋ qariçuğidäk saqlaydu. Şundaq ekän, bizmu šz vätinimizdä qeliplaşqan teçliq bilän razimänlikniŋ, häliqlär dostluğiniŋ mustähkämlinişi üçün җavapkär ekänligimizni heçqaçan yadimizdin çiqarmasliğimiz lazim. Elbası tävsiyä qilğan «Mäŋgilik el» ideyasi bizni şuniŋğa dävät qilidu. Ägär mustäqil Qazaqstan dšliti mäŋgülük bolsa, biz, qazaqstanliq uyğurlarmu, mäŋgülük bolimiz!
İlahim,umumiy šyimiz—mustäqil Qazaqstan Җumhuriyitidä teçliq, dostluq, birlik ohşaş qädriyatlirimiz mäŋgü bolğay!!!
Şahimärdan NURUMOV,
Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati, QHA Keŋişiniŋ
äzasi, җumhuriyätlik
Uyğur etnomädäniyät
märkiziniŋ räisi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ