Yättä älniŋ tilini bil, šz tiliŋ bilän šmür sür

0
23 ret oqıldı

Uyğur hälqiniŋ otjüräk şairi, märipätçi häm җämiyät ärbabi Abduqadir Damollamniŋ: – “… Bu zaman ğäplät vä beparvaliq zamani ämäs, oyğiniş vä säzgürlük zamani; җahilliq vä nadanliq dävri ämäs, ilim-märipät dävridur. Susliq vä bekarçiliq vaqti ämäs, tirişiş vä ğäyrät qiliş vaqti. Başqa millätlär ilim-märipät sayisida, havada uçup pärvaz qilip, su astida huddi quruqluqta jürgändäk ärkin üzüşmäktä. Biz tehi ğäplät uyqusida yatmaqtimiz. Uyqa – šlümniŋ buradiri vä muqäddimisidur. Bu halättä dayim uhlimaq – yoquluş vä šlüm yolidur! Һeli häm vaqit häm pursät bar” – däp täkitligändäk, biz XXI äsirdä yaşavatsaqmu juqarqi eytilğanlardin ançila jiraq ämäsmiz. Biz, uyğurlar, addiy bir mäsiligä kšŋül bšlmigändäkmiz. “Öz tilini bilmigän äl – äl bolmaydu” däp äҗdatlar täkitligändäk, til hämminiŋ beşi ämäsmu! Demäk, Abduqadir Damollamniŋ šz zamanisida eytqan oy-pikirliri šz ävzälliklirini yoqatmiğan. Äksiçä, juquri mädäniyät, juquri til mädäniyiti äҗdatlarniŋ qenidin bizgä yätkänligi tüpäyli qädir-qimmiti tehimu aşmaqta.
Til – pütkül häliqqä ortaq, intayin bebaha, mädäniy qädriyät, mäniviy ğäznä. Ana tilini täŋsitmäslik, šz millitiniŋ qädriyätlirini täŋsitmäslik, milliy alahidiliklärniŋ qädir-qimmitini bilmäslik, milliy mädäniyitidin bezip, başqa mädäniyätkä çoqunup ketiş – näq mädäniyätsizlik-satqunluqniŋ yarqin ipadisidur. Til – millät mädäniyitiniŋ asasidur. Şundaqla u milliy rohaniyätniŋ qoymisi, ğäznilik sariyi. Şu säväptinmu millätniŋ äŋ asasiy hisliti baliniŋ boyiğa näq ana tilida tärbiyä häm bilim beriş arqiliqla dariydu. Ana tilidin aҗrap, šz millitidin näp almiğan ävlat, tomursiz qamqaq ohşaş şamal nägä haydisa, şu täräpkä ketiveridu.
Tilidin ayriliş šz jutidin, kelip çiqişidin vätinidin mährum qilidu. Çünki undaq adämdä millitiniŋ bar ävzälliklirini boyiğa tartip, siŋirip oltiridiğan qantomuri ohşaş tiltomuri bolmaydu. Һätta mal-varan, uçar qanatlarmu šz şerigigä šziçä ün çiqirip sšzläşkändäk bolidu. Yäni šz tilida sšzlişip, ävlat yaritip hayatini sağlam davamlaşturidu. Qoy märäydu, ilqa kişnäydu, bšrä huvlaydu, bulbul sayraydu, tohu qaqaqlaydu, işt havşiydu, mšşük miyavlaydu…Mšrigän ilqini, kişnigän qoyni qaqahliğan bulbulni, miyavliğan iştni kšrduqmu? Yaq, heç qaçan kšrmiduq häm aŋlimiduq. Ägär kšrgän yä aŋliğan halättimu uni täbiätniŋ bir hataliği, däp җoriğan bolar eduq. Adäm balisiniŋ hämmini bilip turup hataliq ävätişi šz tili bilän mädäniyitidin vaz keçişi hamaqätlikniŋ aqivitidur. Juquridiki hayvanlarniŋ hämmisi bir-biri bilän šzlirini tapqan ata-aniliriniŋ, ularniŋ duniyağa äkälgän ärkigi bilän urğaçisiniŋ täbiät yaratqan täbiiy ünidä ün qetişip, šz «tilida» muŋdişip sirdişidu. Ändi Alla-taala ularniŋ barliğidin artuq etip yaratqan aŋ-säviyälik adäm balisi bolsa äsirlär җäriyanida täräqqiy etip, qeliplaşqan šz millitiniŋ, ata-boviliri, ata-anisidin dariğan ana tilini untup, uni oqup-üginişni nomus kšrüşi – biz üçün qançelik eğir paҗiä. Moşuniŋ šzi uyğurumniŋ bügünki häsriti ämäsmu!
Äslidä til deginimiz – şu tilda yaritilğan ädäbiyat, mädäniyät, sän°ät, milliy än°änilirimiz. Ana tilida sšzlişidiğan millät – här dayim täräqqiy etiş üstidä bolidiğan җanliq organizmdur. İnsanniŋ qaysi yeri ağrisa, җeni şu yärdä bolğinidäk, tilimizni buzidiğan här qandaq tosalğuluq bilän ählätlärdin tez qutulmisaq, çaplaşqan ağriq asta-asta tomur yeyip, barliq äzayimizni aҗizlaşuturup, pütünläy bir millätni kardin çiqirişi jiraq ämäs…
İsmi alämgä mäşhur avar yazğuçisi Rasul Gamzatovniŋ «Ägär tilim ätä yoqilip ketiş hovupi tuğulsa, män bügünla šlüşkä täyyar” degän misraliri täsadipi barliqqa kälmigän. Şundaq ekän, boyimizğa ana süti bilän kirgän ana tilimizni asrap, saqlayli. Başqiçä eytqanda, millät šzäŋ bolsaŋ, tiliŋ җeniŋ. Bu ikkisini bir-biridin ayrivetiş – hamaqätlik.
Mirzähmät ҖÄMİEV.
Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ