Millätlär dostluğidin zoqlanduq, däydu Yarkänt täväsigä kälgän koreyaliq mehmanlar

0
34 ret oqıldı

Uluq İpäk yoli boyidiki qedimiy Yarkänt täväsigä җumhuriyitimizniŋ җay-җayliridinla ämäs, bälki jiraq vä yeqin çät ällärdin kelip-ketivatqanlar sani kün sanap šsmäktä. Ular bilän sšhbätlişip qalsiŋiz, bäziliri «Qorğas» häliqara soda märkizigä soda-setiq işliri bilän, bäziliri qedimiy Yarkänt täväsidiki hasiyätlik җaylarni kšrüş mähsitidä, hä bäziliri bolsa kšpmillätlik tävä hälqiniŋ tarihi, mädäniyiti, turmuş-näpäsi, iş härikiti bilän tonuşuş mähsitidä kälgänligini eytip, täsiratliri bilän bšlüşidu. Yeqinda Yarkäntkä Koreyadin bir top mehmanlar qädäm täşrip qildi.

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Koreyalik mehmanlar aldi bilän Panfilov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ mäҗlis zalida kšpmillätlik tävä hälqi bilän uçraşti. Baş qoşuşqa riyasätçilik qilğan märkäz räisi Rizaydin Äysaev, Yättisuniŋ yär җänniti, bağu-bostanliq qedimiy Yarkänt täväsi, uniŋ ämgäkçan hälqi, mädäniyiti, tarihi toğrisida täpsiliy eytip bärdi. Şuniŋdin keyin nahiyälik Tuŋgan etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Zakir Yusurov,slavyan etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Alena Kolyada mehmanlarğa qiriqtin oşuq millät väkilliriniŋ milätlärara razimänliktä, dostluqta, bir çaŋiraq astida yaşavatqan millätlär häqqidä illiq pikirlirini izhar qildi. Andin Çoŋ Çiğan yezisidiki «Pärvaz» häliq ansambliniŋ rähbiri Oğläm Tayirova uyğurniŋ ravavida, «Yarkänt bulbulliri» ansambliniŋ äzasi Mähsim Äzizov dutarda uyğur häliq nahşilirini babiğa yätküzüp iҗra qildi. Bu küni kšpçilikkä tonulğan «Sahinur» ussulçilar ansambliniŋ kollektivimu ävrişim uyğur ussuliriniŋ ülgisini namayiş qilip, çät ällik mehmanlarniŋ häväsini oyğatti.
Novät çätällik mehmanlarğa berilgändä, Koreyadin kälgän Çun Musa Yarkänt täväsigä buniŋdin birnäçä jil burun qädäm täşrip qilğanliğini, uniŋ hasiyätlik җaylirini arilap çiqqanliğini, bu novät šzi bilän bir top mehmanlarni elip kälgänligini täkitlidi.
Koreyadin illiq salimimizni yollaymiz,– däp başlidi sšzini Çun Musa. – Män här qetim Yarkänt täväsigä kälginimdä, uniŋ ämgäkçan, kšpmillätlik hälqigä vä ularniŋ turmuş tärizigä häyran qalimän. Qedimdin šziniŋ bay urpi-adät, räsim qaidilirini tärğip qilip, ävlattin-ävlatqa qaldurup yaşavatqan qazaq hälqi bilän uyğur, tuŋgan, šzbäk, taҗik, slavyan hälqiniŋ väkilliri bilän yeqindin tonuştum. Ändi ularniŋ milliy sän°iti, bay mirasi häqqidä gäp qilğanda, uniŋğa qiziqişim tehimu aşti. Uyğurlar häqqidä eytidiğan bolsam, ularniŋ ussul-nahşa sän°iti meni bäk qayil qildi. Qaysi uyğurniŋ šyigä kirmäŋ, dutar, tämbür, ravavi esiqliq. Uni qoliğa elip, yättä yaşliq balimu yätmiş yaşliq bovay-momaymu nahşa eytip, ussul oynaydekän. Ularniŋ ämgäksšygüçlügigä zoqlandim. Taŋ sähärdin kün patqiçä qutluq kätmini bilän ata käspini davamlaşturuvetiptu. «Uyğurniŋ bir qolida hosul, bir qolida ussul» degini moşu bolsa keräk. Şundaq ekän, män bu qetim šzäm bilän jigirmidin oşuq vätändişimni elip kelip, tävä turğunliriniŋ moşu alahidilikliri bilän tonuşturivatimän.
Yänä eytay deginim, biz Yarkäntkä kelipla, uyğurniŋ bay milliy taamliridin eğiz tägduq. Meyizliq nan-toğiçi bilän hilmu-hil taamlar, här hoylida eçilip turğan huşpuraqliq ätir güllär, bağlarda mäy bağlap pişivatqan mevilär… Moşuniŋ hämmisi silärniŋ ämgäkçanliğiŋlar bilän qedimiy häliq ekänligiŋlarniŋ yarqin ispatidur. Andin bir äsirdin oşuq tarihi bar, birmu miqsiz alahidä ülgidä yasalğan mädäniy yadikarliq – Velivay Yoldaşev saldurğan hasiyätlik meçitni ariliduq. Һazir u «Yarkänt bädiiy memarçiliq mirasgahi» bolup saqlinip turuptu. Şundaqla Pravoslav çirkosinimu kšrduq, – dedi mehman täsiratliri bilän bšlüşüp.
Şuniŋdin keyin koreyalik mehmanlar novät bilän härhil saz äsvaplirida saz näğmilirini, ussulçilar bolsa yaş alahidiliklirigä qarap milliy ussullirini namayiş qildi. Ahirida uyğur, qazaq, rus, tuŋgan, vä koreylar birliktä ussulğa çüşti.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ