Oyumiz tälpünär çäksizlik taman

0
47 ret oqıldı

Җämşit ROZAHUNOV

Käŋlikni istäş
Qälbimiz käŋlikni istäydu haman,
Moҗut ğäm-täşviştin bolardäk azat.
Oyumiz tälpünär çäksizlik taman,
Çäkligän misali yärdiki hayat.

Yüksäkkä intilip yaşaş rast ävzäl,
Uniŋsiz eçilmas kainat siri.
Adämdä parasät bolmay mukämmäl,
Şu aliy arzusi basmas ilgiri.

Kšp üçün niyiti tüzük insanlar,
Һayatliq bšşügi, šyi yär-Zimin.
Bar lekin päyli häm buzulğan җanlar,
Şuniŋdin kšŋlimiz tapmaydu imin.

Şu säväp hatirҗäm ämäs säyyaräm,
Kelidu šmrimiz çüşmäy qiniğa.
Bu işqa adämlär nemişkä beğäm?
Nemişkä šziniŋ kšymäs җeniğa?

Mäҗruh yär nalisi besilğini yoq,
İnsan därt-qayğudin bolmidi hali.
Bizdiki oy-niyät paklanmay toluq,
Täl-tšküz bolmaydu ularniŋ hali.

Şu addiy häqliqqä härkim tän berip,
Ägär sšz-ämäli çiqsa bir yärdin.
Yaşattuq hämmimiz bolmastin ğerip,
Qutulup җan qiyar hovup-hätärdin!

Behšddä talaştin tškülmätti qan,
Yaşattuq hürsinmäy, bayaşät, ärkin.
Bolmatti bir parçä nanğa zar insan,
Tapatti kişilik bähtini härkim!

Kelimiz şu küngä heli yetälmäy,
Şu künniŋ arzusi – heliçä arman.
Adäm šz pärzini tügäl štälmäy,
Yärdiki šmrini qilalmas ravan.

İnsanda kamçiliq yetip çekigä,
Ana yär därdigä tapqiçä dava.
Bolmay şu tävärrük šyigä egä,
Aŋa çäksizlikni kšrmäymän rava?!

Päydin-päy yüksilip barğan šmürdä,
Jüridu bir täşviş dilimni çulğap.
… Käŋlikniŋ muhtaҗi bolğan kšŋüldä,
Kainat šzini almayli bulğap?!

Һäqiqät qismiti
«Yalğanniŋ häsilini yegiçä, häqiqätniŋ oğisini içip šlgän artuq»
Bauırjan Momışwlı

Adişidu adämlär,
Ötküzär häm hataliq,
Bir-birigä härdayim
Ämäs sadiq, vapaliq.
Şuniŋ üçün bälkim-ba,
Monu qisqa šmürdä,
Һäqiqätniŋ hämmidin
Yoli müşkül, җapaliq…
İnsan šzi duniyağa
Yaralğandin bar yol u,
Uniŋ vijdan, imani
İnsaviğa zar yol u.
Märdanilär üçün tüz,
Bolğan bilän käŋ, ravan,
Beganilär üçün rast
Taş-tikänlik tar yol u!
Täğdirimiz gayida
Gül tutup, yä taş atar,
Billä jürär šlgiçä
Düşmän bilän dost qatar.
Beşiŋ qeyip, put teyip,
Äs yoqatqan päytlärdä,
Bizgä päqät şu yolni
Talliğanlar äsqatar!..
“Һayat” degän – mäydani
Mäŋgü küräş, bäs-bäsniŋ,
Yaŋza türlük täğdirlär,
San hil arman, häväsniŋ.
Undin yeŋip çiqqusi
Oy-mävqäsi sağlamlar,
Mäğlupluği beguman
Niyiti pak ämäsniŋ.
Yahşilarni azdurğan
İlliti kšp nakäsniŋ.
İkki topqa bšlünär
Şu җäŋgahta bar kişi,
Pütmäy kelär ularniŋ
Һeli talaş-tartişi.
Alqiş bilän asmanğa
Çiqqini yoq adämlär,
Qutuldurup qalmidi
Yamanliqtin qarğişi…
Yeŋilmigi zulumniŋ
Asan ämäs aqivät,
Taki u bar yoqimas
Ömrimizdin qayğu-därt.
Toğra yoldin taydurmay,
Naähligä har qilmay,
Keläçäkkä ümütvar
Qilğan bizni – häqiqät!
Yeŋilsimu gahi, bar
Ğalip çiqar qudriti,
Egilsimu heçqaçan
Sunmaydiğan hisliti.
Özini tän alğuzup,
Qilğuzidu etirap.
Yala-tšhmät, balağa
Qalğandimu qismiti!
Ölmäs oğa içküzüp,
Uni darğa assaŋmu,
Taşlisaŋmu zindanğa,
Yä җaduğa bassaŋmu.
Mümkin ämäs qutulup
Ketiş ğäzäp-qähridin,
Kškkä çiqip, yättä qat
Yär astiğa qaçsaŋmu.
Torisimu yolini
Һeylä-näyräŋ yüz yaqtin,
Saqlap qazğan händigi,
Qoyğan qapqan-tuzaqtin.
Җahannämu-җännätniŋ
Moҗutliği rast bolsa,
Beyiştin u җay berip,
Saqlap qalar dozaqtin.
Çin häqiqät äslidä
Bir Allağa tän süpät,
Jürgän uni җa qilip
Bizdiki näp-mänpiyät.
Ägär yalğan bolmisa
Bari ahir zamanniŋ,
U mäŋgügä yoqalmay,
Qalidiğan qädriyät!
Qiynisimu halallap,
Yegüzidu neniŋni,
Bädiligä qoyidu
Һaҗät bolsa җeniŋni.
Käsmäy turup gšşüŋni
Yesä ägär nahäqliq,
Täşmäy turup-munapiq
İçsä ägär-qeniŋni?!
Eziqmaydu aldinip,
Yalğan-yavdaq sšzüŋgä,
Ayimaydu heçkimni,
Qarimaydu üzüŋgä.
Erimaydu qar-muzdäk,
Qerimaydu heçqaçan,
Yeŋişiğa kerilip,
Berilmäydu sezimgä?!
Horlinişi – vaqitliq,
Qurban qilmas šzini,
Qadalsimu miŋ bala
Tayduralmas kšzini.
Vulkan käbi partlinip,
Ot-lavasi etilar,
Sävri-taqät teğiniŋ
Pütkän küni tšzümi…
Äymänmäydu heçkimdin
Һämmigä zor täläplik,
Bolup tursaŋ liŋ pädä
Qilidu bir täräplik.
Älmisaqtin äslidä
Һuli mäzmut, mustähkäm,
Şuŋa yoli җapaliq,
Amma şanliq-şäräplik!
Һasil qilar qanaät
Aŋa qoli yätkänlär,
Vijdan, nomus-hariğa
Dağ çüşärmäy kätkänlär.
İzgülükni tikläşkä
Qadir, qabil kelidu
Qudritigä siğinip
Һäm süyinip štkänlär!
Kätmisämmu alämni
Yahşiliqqa җaritip,
Ömür sürüp kelimän
Äşu yolda җan etip.
Ötkänligi däp biliŋ
Qollap, qilip himayä,
Bolup aŋa pidaiy
Jürgänligim ün qetip!
Һäqni sšzläp štimän,
Barida til-zuvanim,
Bolmisun äy, zamandaş,
Uniŋda heç gumaniŋ.
… Kün nurini bäribir
Tosalmaydu bulutlar,
Tarqaydu tez täptidin
Kšz bağliğan tumaniŋ…
Domulitip hayatniŋ
Örgä amät teşini,
Täkämmulliq tšrigä
Tartqan insan beşini.
Һäqiqätniŋ ilahiy
Qudriti, dost, şübhisiz,
Rätläp, täŋşäp turğuçi,
İkki duniya işini!!!

Ällamä ädipni äsläp
(Qälämdaş akam Abliz aka Һezimovqa beğişlaymän)
Ötidikän šmür kšzni jumup, açqiçä,
Täğdir-turmuş qazini
bir qaynap taşqiçä.
Parasätlik җanlarni kšp kšrginim bilän,
Bu hayatta seniŋ orniŋ amma başqiçä!

Oğlanidiŋ maŋliyiğa pütülgän älniŋ,
Saŋimu häm zori štti kälgän äҗälniŋ.
Armanliriŋ çiqmisimu royapqa toluq,
Krılovtäk piri bolup kättiŋ mäsälniŋ…

Bizgä ayan jiŋnä bilän quduq qazğiniŋ,
Şu yoluŋdin kšz jumğiçä yoqtur azğiniŋ.
Yaşanğanlar qatarida jürgän çağdimu,
Kam bolmiğan ot jüräklik yaştin yazğiniŋ?!

Bolmisaŋmu äl soriğan Tšmür Davamät,
Bardi Täŋrim peşanäŋgä pütkän karamät.
Һämmä qäläm sahibiğa buyriğan ämäs,
Saŋa näsip bolğan Talant,
İhtidar, Amät!

İҗatkarniŋ täğdir yoli –
sirliq, sehirliq,
İnavitiŋ boldi yüksäk,
Äҗriŋ – kšp qirliq…
Täşna bolup kütkän üçün tšhpäŋni hälqiŋ,
Bilinmidi tartqan azap,
Atqan – eğirliq!

Qaynaq ilham bilän mehnät bolğaç hiziriŋ,
Kšŋlimizdin çiqip jürdi härbir äsäriŋ.
Aҗizliğin säzmäydiğan bäzi şairniŋ,
Näzimidin näpisliktä artuq näsiriŋ.

Zordi baştin siğinişiŋ, işqiŋ iҗatqa,
U seni häm qaldurmidi nomus-uyatqa.
Bärgini mol qälämdaş az šzäŋgä ohşaş,
Qanitini yapqan talay şagirt, talantqa!

Һäqqaniyliq, märdaniliq yolini yaqlap,
Sämimiylik hislitiŋni yaşidiŋ saqlap.
Saŋa ohşaş adil, addiy šmür sürgänlär,
Ketişi häq älniŋ ümüt-işänçin aqlap.

Siŋmigäçkä yasalmiliq, җaliq qeniŋğa,
Aҗiz, zorni birdäk qayil qildiŋ siniŋğa.
Nahäqlikni, adalätsiz işlarni kšrüp,
Җan azaviŋ štkini bar çüşmäy qiniŋğa…

Kšp taraqlap kätkänlärniŋ
tarttiŋ peşini,
Arazlaşqan ilpätlärniŋ qattiŋ beşini…
Nahşilarniŋ qir-siriğa çšküp täkämmul,
Yahşilarniŋ qollap, kškkä attiŋ işini.

Adämlärni sšygäçkä çin aşiqliq bilän,
Danalarğa mänsüp eğir-besiqliq bilän.
Äŋ adaqqi demiŋgiçä šttüŋ җäŋ qilip,
Duniyadiki tehi moҗut pasiqliq bilän.

Hurapätniŋ tünigä kšp yaqqanlar çiraq,
Şu sovapliq iştin sänmu
bolmidiŋ jiraq.
Tikläşkä bar yahşiliqni yätmäs bir šmrüŋ,
İzgülükkä biraqta yan basqan yahşiraq!

Sadiq bolduŋ äziz hälqiŋ,
Ana tiliŋğa,
Һurluq bilän bähit tiläp kättiŋ eliŋğa.
Şu äqidä, etiqatni boyğa siŋdürüp,
Äҗdatlarniŋ rohi bolar salğan diliŋğa!?

Yeşilmästin kelidu şu arman tügüçi,
Meniŋmu häm jürigimdä uniŋ bir uçi…
Yetämdikin asarätkä mähkum ävlatniŋ,
Özligini yoqatmasqa iradä, küçi?!
Ümüt bilän yaşimaqliq äla här halda,
Kütär bälkim biznimu bir yahşiliq aldi?!
Äsläp qoysa billä isim-şäripimizni,
Varislarğa bolğinimiz ämäsmu dalda?!

Hiyalimdin štti didar ğenimät dämlär,
Untulmas äl täğdirigä hämdärt, hämdämlär…
… Özligidin bärpa bolmas – mäŋgülük degän,
Yaratquçi – uni saŋa ohşaş Adämlär!!!

Ümütimni aqlimiğan bir şagirtqa
Rast eytay, zor edi kütkinim sändin,
Oyumdin çiqmidiŋ…
Amal yoq aŋa.
Ğämhorluq yaki kam boldimu mändin,
Tälivim yä artuq käldimu saŋa?!
Huş qilğan tallişiŋ iҗat yolini,
Tilidim: yaşlardin bšsüp çiqsa däp.
Täğdir tar qilmisun tartqan solini,
Çüşkän çoŋ bäygidin ozup çiqsa däp.

Bilgänni ügättim,
Ayanğinim yoq,
Säl aҗiz yeriŋni tüzättim gahi.
Җan attim, yoluŋni qilay däp oçuq,
Ustazniŋ bar şunda nemä gunahi?!

Sän kütkän yerimdin çiqmidiŋ biraq,
Ümüti aqlanmay qaldi äl-jutniŋ.
Qoymamsän baştin bu säpkä kirmäyaq,
İçidä kšymisäŋ iştiyaq-otniŋ?!

Bolmisa iradäŋ җapağa tšzär,
İstidat väsligä munasip äҗriŋ.
Taşlaydu däysän kim sän yaqqa näzär,
Çüşmisä, heçqaçan aşmaydu qädriŋ?!

Yaşliqqa täälluq җoşqun ilhamni
Asrimay yoqattiŋ qäyärdä, qaçan?!
Täbiät hädiyä qilğan in°amni,
Nemişkä qoluŋdin çiqardiŋ asan?

Baştiki intiliş, sezim-hissiyat,
Oy-pikriŋ yüksälmäy qaldi şu peti.
Eçilip, yä nabut bolsa bar talant,
Bağvini – bir šzäŋ,
Özäŋ – җalliti?!

Aqlimay äqidäm bilän ümütni,
Kätkäçkä seniŋdin qaytti dil-rayim…
… Özigä hiyanät qilar şagirtni,
Uçratmay qoy ändi maŋa, hudayim?!

Bizdin keyinki qälämdaşlarğa
Һayatliq nahşisi biz bilän pütmäs,
Һazirmu eytilmay jürgän qiri kšp.
Silär bar – qaldurğan izimiz jütmäs,
Ömürniŋ eçilar alda siri kšp…

Varisliq riştini üzälmäs vaqit,
Egisiz qalmaydu iҗat beğimiz.
Bizdiki ändişä-täşvişni saqit,
Qilğuçi šzäŋlar – işänç teğimiz!

Biz štkän davanlar qalğusi pästä,
Biz yätkän mänzillär bolğusi davam.
Äҗrimiz untulmay saqlansa ästä,
Şu bizgä – äŋ aliy hšrmät, ehtiram.

İnsaniy kamilliq quçqiçä zäpär,
Hatirҗäm qiniğa çüşkiçä hayat.
Baştin kšp müşküllük, sävdalar štär,
Yüz berär taŋ qalar talay mšҗüzat.

Aŋa qäläm ähli bolalmas beğäm,
Bepärva qaralmas duniya, šmürgä.
Adämlär qälbigä izdäydu mälhäm,
Pästiki oyni tartidu šrgä!

Ana yär mehrini štidu küyläp,
İzgülük yoliğa ündäydu älni.
Bähitlik sezinär häqliqni tikläp,
Bulğimas – vijdanni,
Saq tutar – gälni…

Ana til täğdiri üçün җan etip,
Ävlatlar ğemini qilar kšpiräk.
Yaşar šz dävrini nahşiğa qetip,
Soquştin qalğiçä kšksidä jüräk.

Silärgä şu bizdin štär amanät,
Yoqitip almaŋlar uni ändšräp.
Һšddidin çiqişqa yetär matanät,
Utuqtin kätmisun beşiŋlar tšräp?!

Silärgä şu bizdin qalar äŋgüştär,
Tävärük mirasqa boluŋlar sadiq.
Yanmay, tez šçüştin qiliŋlar häzär,
Uluqlar şänigä bolmisun çepiq.

Ötsäŋlar qälämni çüşärmäy qoldin,
Gäp ämäs, tartqan därt, jutqan älimiŋ.
Kim qädir tapsa bu җapaliq yoldin,
Qalğusi yaritip kätkän alimiŋ.

Biz yätkän pällidin eşip ketiŋlar,
Äl-jutniŋ silärdin qaytmisun bisi.
Biraqta šzgiçä küyläp štüŋlar,
Yeŋiçä yaŋrisun hayat nahşisi!

Ävlatlar bizni yad ätküsi härvaq,
Yaşisaq hayat, äl işqida yenip.
… Dävirlär nahşisi untulmas şundaq,
Äsirlär qoynidin tursa aŋlinip!

Dostluq häqqidä
(Sonetlar gülçämbiri)
1
Dostlar bar-sämimiy, sap dil, ğäräzsiz,
Qilğan sšz, ämäli qonğan kšŋülgä.
Öz ara štüşni istär arazsiz,
Şu aliy himmiti hämmigä ülgä!

Dostlar bar – šzini zor sanap sändin,
Sšz yasap, aldiŋda jürgän kšz boyap.
Qanaät tapmas teç šmür sürgändin,
Kälsä päyt-pursiti qoymaydu ayap…

Һayatliq yoli rast, ämäs tüz, dağdam,
Süyinär adimiŋ bolalmas härkim.
Bolmay ta šlgiçä hoşiyar, sağlam,
Yetişmäy štisän çin dostqa, bälkim?!

Dost bol häm sadiq dost izdä җahandin,
Һär qandaq ähvalda tepilar yandin.
2
Һär qandaq ähvalda tepilar yandin,
Pak bolsa dostiŋniŋ niyiti saŋa.
Bolmisaŋ šzäŋmu oyi yamandin,
Beguman u häm kšz yätküzsä aŋa.

Bolmas kšp heridar, kätmäydu yšläp,
Dost sändin šzini tutsa beganä.
Paş bolsa jürginiŋ mänpiyät kšzläp,
Qalisän kozuqtäk yäkkä-yeganä…

Bir yaqliq dostluqniŋ aqiveti yoq,
Hop ikki täräplik qädir, iltipat.
Yoluŋni bolmisun desäŋ tar, tuyuq,
Sät kšrmä šzgini, bolma šzäŋ yat.

Dostlarniŋ hämmisi ämästur täksiz,
Boluşi mümkin säl saddä, pädäzsiz…
3
Boluşi mümkin säl saddä, pädäzsiz,
Gäp dostniŋ sadiqliq, adilliğida.
Çoqutmay kšzüŋni yatqa säväpsiz,
Һimayä qilişqa qabilliğida.

Oyuŋdin çiqmiğan tili yağliqtin
Miŋ artuq şundaq dost-ilpätniŋ bari.
Bšlüngän aq bilän qara tağliqtin
Adişar yolidin karviniŋ nari…

Ägär şäk bolmisa sadaqitidä,
Һäqiqät aldida taymisa kšzi.
Çiqmastin saqlanğan ädäp çekidä,
Turaqliq dostlarniŋ yoruqtur üzi.

Şu addiy dostlarni çiqarma sandin
Sän üçün ayanmas keçişkä җandin.
4
Sän üçün ayanmas keçişkä җandin,
Bilgäç häm seniŋ җanqiyarliğiŋni.
Qatilğa qol çoqmaq bolğan nadandin
Asraşqa här qaçan täyyarliğiŋni…

Qaytmas u sän üçün boluştin qurvan,
İşängäç seniŋmu taymasliğiŋğa.
Yšläksiz yalğuzni dayim harliğan
Düşmängä talitip qoymasliğiŋğa.
Ötsä bir-birini yšläp här zaman,
Käçmäs dostlar bilän kšŋüllük hayat.
Ayrilmas ularni oy-päyli yaman,
Jürsä bir qatarda işänç, ehtiyat.

Һimmiti bolar san dastan, hekayä
Dostlar bar – mehrivan, siliq-sipayä…

5
Dostlar bar – mehrivan, siliq-sipayä,
Özidäk җanlarğa täşna, heridar.
Mehri yaz-tomuzda beşiŋğa sayä,
Qiş-soğda muzlatmay štüşkä hämkar.

Dostlar bar – aq kšŋül, haramliği yoq,
Tägmäydu birsigä qilçä zäräri.
Yüksäk – dit-talğimi,
Aliqini – oçuq,
Bälkim şu säväptin bšläkçä märi?!

Dostlar bar hämmigä – qerindaş, qayaş,
Çoŋ-kiçik, yat-šzniŋ beşini qatqan.
Şuŋlaşqa ularni sanap šz, qandaş,
Һär millät “bağrim” däp bağriğa tartqan.

Dostlar bar – bar-yoqni birgä bšlüşkän,
Hiҗalät, haҗiti šzäŋgä çüşkän.
6
Hiҗalät, haҗiti šzäŋgä çüşkän
Adämlär kšŋlidin çiqqiniŋ ävzäl.
Bolsa bir-birini yšläp jürüşkän,
Aläm bir ailä bolatti tügäl!

Özginiŋ muhtaҗi kar qilmas päqät,
Öz ğemi bilän kšp çäklängän adäm.
Yaşar bay sezinip bäzi hamaqät,
Qerindaş, dostiğa kšrsätmäy yardäm.

Hiҗalät, haҗätmän bolmatti, bälkim,
Adämlär šz ara bolsa yar-yšläk,
Özgigä šzidäk kšyünsä här kim,
Qalmatti iҗavät bolmas oy-tiläk!

Bepärva, beğämdä yoq uluq ğayä,
Zšrürlük işliri pütsä kupayä…
7
Zšrürlük işliri pütsä kupayä,
Özidin başqini oylimaslarniŋ.
Ketär bar işänçiŋ, äqidäŋ zayä,
İlkidä aç bilän oynimaslarniŋ…

Mabada pütmisä, käyniŋdin qalmas,
Kündä miŋ teşilär qutluq bosuğaŋ.
Hoşamät qilişni zadi har almas,
Uniŋdin jirkinip, qaynaydu-oğaŋ…

Özini šzgidin artuq kšrgänlär
Dostluqniŋ yolida bolmaydu yoldaş.
Üzigä çümpärdä tartip jürgänlär
İçidin dost turmaq, tepilmas qoldaş.

Dost bolmas qol bağlap, yoluŋni käskän,
Arisi jiraqlap, qarisi šçkän…
8
Arisi jiraqlar, qarisi šçkän
İlpättin rapavät kälmäs heçqaçan.
Hirä bir yultuzdin tez saqip, kšçkän,
Çšldäräp qalmaydu yultuzluq asman.

Arisi jiraqlap, qarisi šçkän,
Quyaştin ayrilip šlmäydu kişi.
Uniŋdin yahşi šz vaqtida käçkän,
Yälkäŋni basqiçä malamät teşi…

Arisi jiraqlap, qarisi šçkän,
Adämniŋ mävqäsi turaqsiz, zäyip.
Şundaqlar ämäldä jiraq ämäskän,
Qarilap ketiştin, teqiştin – äyip…

Bolmas üz-hatirä oy, kšŋli yatta,
Sidqidil dostlar az uçrar hayatta.
9
Sidqidil dostlar az uçrar hayatta,
Һimmiti artuq gah qerindişiŋdin.
Bolsimu bädšlät, hizmiti katta,
Һär dayim tepilip turar qeşiŋdin.

Sidqidil dostlar kam uçrap hayatta,
Käŋ kšŋül, kšyümçan, beminnät ğämhor.
Mäyli bay bolmisun, mänsivi hätta,
Äl-jutniŋ içidä inaviti zor.

Qayaş kšp, sidqidil dostlar az biraq,
Һšddidin çiqalmas hämmä ilpät täŋ.
Һär kimniŋ beşiğa çüşär san sinaq,
Çin dostni ayrişqa qadir bir šzäŋ!

Һär kimdä kšpäysun sadiq dost-ilpät
Һämmigä yahşiliq tiligän päqät.
10
Һämmigä yahşiliq tiligän päqät,
Dostlarla tar yollarğa başlimas seni.
Märtiväŋ aşqanda qilmaydu häsät,
Başqa kün çüşkändä – taşlimas seni.

Hizmiti çäklänmäs päqät sän bilän,
Ömrini beğişlap yaşap äl-jutqa.
Pak vijdan ämridä, buyrisa Vätän,
Turar här balağa, kiridu otqa!

Hälqiniŋ namidin elip kapalät,
Yeqinni dost qilip, yatni šz qilar.
Qaldurmay dillarda ränҗiş, adavät,
Tikänlik yollarni ravan, tüz qilar!

… Kimki til täkküzsä mštivär zatqa,
Äl-jutniŋ aldida qalar uyatqa!
11
Äl-jutniŋ aldida qalar uyatqa,
Dost-düşmän pärqini ayralmay jürgän.
Yetişkä intilmay mähsät-muratqa,
Özini hämmidin äqilliq kšrgän.

Kšpçilik aldida qizarmas üzi,
Bilip hal-çamini šmür sürgänniŋ.
Etivar, näzärsiz qalmay iş-sšzi,
Һämmigä täŋ kšrük bolup jürgänniŋ.

Adämlär täl-tšküz, süttin aq ämäs,
Kişilik har-nomus, vijdan aldida.
Qädriŋgä yätkänlär – hisdaş, hämnäpäs,
Yätmäslär qaldurup ketär daldida…

Gunayiŋ bolsa, dost, qilmas mähpirät,
Mänpiyät yüzidin bolğanlar ilpät.
12
Mänpiyät yüzidin bolğanlar ilpät,
Kšrsätmäs heç kimgä aҗiz yerini.
Pükkän oy, mähsiti bolmay iҗavät,
Aşkarä qilmaydu mähpiy sirini…

Özi sir bärmästin, siriŋni elip,
İstäydu sändin näp-payda kšrüşni.
Aldiŋda egilip, sšzüŋni qilip,
Käyniŋdin – kšksini kerip jürüşni.

U tänbih, siniŋni almaydu eğir,
Sağlam oy-pikriŋgä salmaydu qulaq.
Öç, yä huş kšrämsän aŋa bäribir,
Undaq dost-ilpätniŋ yoqi yahşiraq!

Hop gahi siğinğan yahşi tonuşqa,
Yaşaştin süyinip gumanliq dostqa…
13
Yaşaştin süyinip gumanliq dostqa,
Uniŋdin bir yoli käçkiniŋ durus.
Keyin miŋ urğandin beşiŋni taşqa,
Bu işni keçikmäy yäşkiniŋ durus.
… Kšŋlümgä qarimay,
Kškümni setip,
Jürgänniŋ kšp kšrdüm hiyanitini.
Kätmidi vaqitniŋ šzi saqaytip,
Jüräktä qaldurğan җarahitini…

Üziniŋ tayini yoq tez šzgirär,
Qädriŋni bilmäskä bolmas işinip.
Bir yaqliq bolğan hop, yätkiçä zärär,
Jürgändin arida bäzän esilip…

Yarimay saq-sägäk, zeräk boluşqa,
Äqidä, himmitiŋ ketidu boşqa…
14
Äqidä, himmitiŋ ketidu boşqa,
Gär müҗäz-hislitiŋ kšpkä yaqmisa.
Qiyassän uçalmas qanatsiz quşqa,
Yat turmaq, dostuŋğa sšzüŋ aqmisa.

Birsidin kamçiliq tepiştin aval,
Bšküŋni ep qoyup, šzäŋni sora.
Һäqiqiy dost tapmaq müşkül, ehtimal,
Bolmastin šzäŋmu munasip җora.

Bu hayat muqäddäs här ihlim üçün,
İnsanğa tävärrük çin dostluq yoli.
… Bar uyğur beşini qatidu bir kün,
Şu yoldin taymisa «Ottuz oğuli»!!!

Asmanğa uçirip, qilsimu yäk tiz,
Dostlar bar-sämimiy, sap dil, ğäräzsiz.
15
Dostar bar – sämimiy, sap dil, ğäräzsiz,
Һär qandaq ähvalda tepilar yandin.
Boluşi mümkin säl saddä, pädäzsiz,
Sän üçün keçişkä ayanmas җandin.

Dostlar bar – mehrivan, siliq-sipayä
Hiҗalät, haҗiti šzäŋgä çüşkän.
Zšrürlük işliri pütsä kupayä,
Arisi jiraqlap,
Qarisi šçkän…

Sidqidil dostlar az uçrar hayatta
Һämmigä yahşiliq tiligän päqät.
Äl-jutniŋ aldida qalar uyatqa
Mänpiyät yüzidin bolğanlar ilpät.

Yaşaştin işinip gumanliq dostqa
Äqidä, himmitiŋ ketidu boşqa…

Oy tamçiliri
1
Bar moҗutluq täğdiri
yär-ziminğabağliqtur,
Äy, adämzat, uniŋsiz karamitiŋ çağliqtur.
Qanaätsiz, beğämlik, işliriŋdin beşäpqät,
Teni-mäҗruh bayquşniŋ
jüräk-bağri dağliqtur.
2
Bu duniyaniŋ qiziği, qizğinliği šmürniŋ,
Zoq iştiyaq, täşnaliq šrligidä kšŋülniŋ.
Tän madari rohimiz qudritigä munasip,
… Sapasiğa has käbi mäzmutluği tšmürniŋ.
3
Açmiğan sir, yäşmigän muämma
kšp alämdä,
Täkämmulluq, täpäkkür yetük ämäs adämdä.
Uğu mäyli, bäzidä äqli yätkän işlarni,
Tüz, täl-tšküz bäҗirmäy
jürgänligi älämdä?!
4
Alämniŋ qir-siriğa mümkin ämäs yätmigiŋ,
Bar adämni šzäŋgä qayil qilip kätmigiŋ.
Yätmisäŋmu, armanğa intilişta äyip yoq,
Ümüt qilmay yaşaştin
aşar täşviş, därtliriŋ.
5
Örligängä mäz bolma – çüşüşiŋni
oylap qoy,
Kšyginiŋgä huş bolma – šçüşiŋni
oylap qoy.
Bügünki bar pursätni sürmä ätä-šgüngä,
Bir küni tez duniyadin – štüşiŋni
oylap qoy.
6
Hiҗaliti barlarniŋ ätidin kšp qayğusi,
Puldar, bayniŋ hatirҗäm ämäs tündä uyqisi.
Һär adämniŋ šzigä çüşluq täşviş, ğemi bar,
Biraq yoruq duniyağa yoq heçkimniŋ toyğusi…
7
Tikkän kšçät, tärgän dan šsmäs
su-näm bolmisa,
İşiŋ basmas ilgiri äl-jut hämdäm bolmisa.
Bir närsigä bir nemä säväp bolar duniya bu,
Bekar tapqan pul, bayliq dil
hatirҗäm bolmisa…
8
Bolmisa yoluŋniŋ tüz, ravanliği,
Hovupliq ilkidä baş amanliği.
Özäŋgä tegişi bar tüz yoldimu,
Bepähäs jürginiŋniŋ yamanliği…
9
Gayida yeŋiş üçün – yeŋilisän,
Eçilip külüş üçün – tüŋilisän.
Hatirҗäm kšrüngili sirtqi kšzgä
İçiŋgä kšp närsini – siŋirisän…
10
Һeçkim šç kšrmäydu käypi-sapani,
Kim yahşi kšridu tänä-tapani?!
Һäqliqsän hayatniŋ päyzin sürüşkä,
Mäҗbursän yeŋişkä azap, җapani…
11
Özäŋgimu bäzidä kšŋül bšlgän yahşidur,
Şaraitiŋ yar bärsä – oynap,
külgän yahşidur.
Bir kişilik ğemini qilip yoruq duniyaniŋ,
Qiziğini häm aziraq kšrüp šlgän yahşidur.
12
Һayat degän mäŋgülük küräş,
bäs-bäs ohşaydu,
İzgülükni tiklimäk äzäldin täs ohşaydu.
Barğan bilän tariyip yoli yaman niyätniŋ,
Zulumluqni yäŋmigiŋ –
asan ämäs ohşaydu….
13
Duniyada bar närsiniŋ bolar šlçäm, šz huni,
Äŋ qimmiti – šmrimiz,
hämdä uniŋ mäzmuni.
Һimmitiniŋ qädrigä layaqätlik yetişkä
Kamalättä – täkämmul, parasättä – ozğini…
14
Kšp närsini hayatta päriq qilip štmäymiz,
Qir-siriğa täl-tšküz çšküp,
yetip kätmäymiz.
Bilginini az kšrüp yaşap štär danişmän,
Şundaqlarni biz bäzän
çüşänmästin sätläymiz?!
15
Parasiti yetilip, yeşi šssä adämniŋ,
Kelär vaqip bolğusi bar
işidin alämniŋ.
Hatiriҗämlik tapalmay
štkändimu kün-tüni,
Halimaydu kiyişni kepinini beğämniŋ.
16
Sävdaliri turmuşniŋ ağritidu beşiŋni,
Gah ilgiri basquzmas meŋivatqan işiŋni.
Artuq-kamni täŋşär bir tilsim küç bar, äytävir,
Aşmisun däp häddidin tartip turğan peşiŋni.
17
Oydikidäk yeşilmäs turmuştiki hämmä iş,
Qatar yaki almişip jürär yeŋiş, yeŋiliş.
Yeŋişiŋniŋ däsläpki qädimi däp bilgäysän,
Hatariŋni rät qilmay, yeŋilgänni – tän eliş.
18
İqrar qilmay štümiz štkän guna, hatani,
Tartidiğan šzimiz keyin azap, җapani.
Һar alimiz käçürüm soriğanni nemişkä,
Jürginiŋdin tapalmay җanğa dava, vapani?!
19
Һayatkänmän, turmuşniŋ җapasiğa çidaymän,
Dost kšrmäsniŋ bar tänä-tapasiğa çidaymän.
Taki kšzüm yätkiçä häqiqätniŋ bariğa,
Nahäqligu-җaliqniŋ balasiğa çidaymän…
20
Davamlişar hayatliq äҗdat salğan iz bilän,
Bar yahşiliq, qiziği tamam bolmas biz bilän.
Keläçäkniŋ šzidin – ümütimniŋ zorliği
Egidar bop duniyağa qalar oğul-qiz bilän.
21
Älmisaqtin täqqäza yeŋiliqqa bu hayat,
Turar kündä eçilip duniyada san käşpiyat.
Yariğiğa insanniŋ yarimastin qalsa u,
Vuҗudumni oraydu täşvişlik bir käypiyat.
22
Yeŋiliqqa yüz bärgän qulaq türüp kelimiz,
Aŋlimiğan işlarni ändi kšrüp kelimiz.
Ham süt ämgän bändiniŋ pütkini yoq hatasi,
Äpu sorap, käçürüp, šmür sürüp kelimiz…
23
Yan basqaçqa uyalmay asanliqqa,
Kelimiz çäk qoyalmay osalliqqa.
Tškmäy halal tärini, җapa tartmay,
Kim bšlängän halavät, hoşalliqqa?!
24
Tola ümüt artmidim täğdirimgä,
Süyänginim kšp ämäl-tädbirimgä.
Äҗrimniŋ näq mäydani – räŋdar hayat,
Siğmay kelär tässävur-täsvirimgä…
25
Һayat, täğdir meni kšp teqimlidiŋ,
Purçilğinim rast, biraq çekilmidim.
Yaşliğimdin jiraqlap barğansiri,
Ayan bolup kelär sap eqinliğim.
26
Kštärsimu qenimniŋ besimini,
Rät qilmidim täğdirniŋ kesimini.
Җanni qiynap, azapqa salğan bilän
Berär šzi kšrsitip yeşimini…
27
Täğdir, meni hayatniŋ müşkülidin asriğin,
Ädäp bilmäs šz, yatniŋ dšşkilidin asriğin.
Tiläklirim täl-tšküz bolmay turup iҗavät,
Jüräktiki otumniŋ šçkinidin asriğin.
28
Däm-risqaŋğa munasip yaşaydiğan mšhlitiŋ,
Karsiz aŋa hahişiŋ, mänsäp, bayliq, dšlitiŋ.
Ölümiŋgä çäk qoyup, az yaşiğan šmriŋni,
Uzartişqa qadir bir җasarätu-şšhritiŋ.
29
Öz ärkidä bolsimu tallaş hayat yolini,
Amma härkim bähtigä yätküzälmäs qolini.
İradisi, idrigi barlarğa u munasip,
Yolatmaydu yeniğa quruq sšzi tolini…
30
Kšp bähitlik boluşni arman qilip štkänlär,
Nurğun ämäs biraqta mänziligä yätkänlär.
Öz šmrini behšddä štküzmätti bälkim-ba,
Kälsä qaytip, tirilip baqiliqqa kätkänlär.
31
Bosuğida jürsäŋmu, җay alsaŋmu yä tšrdin,
Keçälmäysän җapaliq, täşvişi kšp šmürdin.
Çüşmigiçä päläktin – qatil äҗäl hškümi
Ümüt-arman çiriği – šçmigäçkä kšŋüldin.
32
Ötkän küngä huş bolup, ätimizdin ğäm qilip,
Kam-kotimiz kelidu asta tolup, täŋşilip.
Arilişiş yoq ändi hali-hutaŋ işlarğa,
Özimizgä šzimiz jürär bolduq «däm» selip.
33
Ränҗişim kšp, saqlanğan kškrigimdä toŋ bolup,
Hiyal qilsam, moҗuydu jürigimni muŋ bolup.
Birsi erip biraqta, birsi tarqap kelidu,
Qalğansiri šmrüm az, barğansiri çoŋ bolup.
34
Asta tozup kelimiz solup barğan gül ohşaş,
Süyi yärgä bilinmäy siŋip barğan kšl ohşaş.
Koçimizniŋ burunqi dağ-duğisi yoq ändi,
Һeçkim kirmäy, näzärsiz qelip barğan yol ohşaş.
35
Atqan taŋni här sähär kütkän bilän teqildap,
Ötkän vaqit: kün, aylar barar bizni teqimlap.
Jürgän bilän sürünmäy, kšzümizgä kšrünmäy,
Kelär äҗäl şäpisi yenimizğa yeqinlap…
36
Һayat yoli rastida «bšşük – tavut» arisi,
Bir šlümgä adämniŋ yoq heç amal, çarisi.
Şu mäŋgülük җudaliq – kätkänlärdin amanät,
Kälgänlärgä štküzär bügünkiniŋ varisi…
37
Qorqmisaŋmu, qorqsaŋmu šlmäslikkä yoq amal,
Däkkä-dükkä bolmastin yaşa şuŋa bemalal.
Qayil bolmaq šlümgä eğir, biraq tässävur –
Qilmaq mäŋgü yaşaşni yenik ämäs, ehtimal?!
38
“Män hayatni sšymäymän” degänlärniŋ sšzi җa,
“Män šlümdin qorqmaymän” degänlärniŋ šzi җa.
Sšyüp, qorquş sezimi adämlärdä yoq bolsa,
Ömür bär däp Allağa qilarmiduq iltiҗa?!
39
Һeç nemini har almas – bilmäs uyat qädrini,
Aq-qarini ayralmas – uqmas šz, yat qädrini.
Tiriklärniŋ ehtiram, ihlasiğa nalayiq,
Җanlar nädin çüşängäy hayat-mamat qädrini?!
40
Qadir bolsaŋ šzäŋni tirigiŋdä soraşqa,
Һayat-mamat häqqidä çüşmä kšp ham talaşqa.
Bolmişini insanniŋ mäŋgülükkä җorisaŋ,
Һayat bilän šlümni bolmas bšlüp qaraşqa…
41
Atam bilän anamğa šskän bilän ärkiläp,
Sävdaliri täğdirniŋ kätkini yoq päpiläp,
Keçip bolmas hayat, bar siniğiŋdin saq šttüm,
Ändi maŋa hatiriҗäm qeriliqni qoy tiläp!
42
Qeriliqniŋ qişiğa yetip qaldi yeşimiz,
Pütkini yoq biraqta qilidiğan işimiz.
Çala qoyar oyimiz yoq ularni, mabada –
Jüräk oti-šçmisä, aman bolsa – beşimiz.
43
Boyğa – sävir, oyumğa äqil qatqan – qeriliq,
Kšrpä selip astimğa, tšrgä tartqan – qeriliq.
Mäŋgülükkä oyğitip kšŋlümniŋ zoq, işqini,
Mänzilimgä šmrümni yeqinlatqan – qeriliq.
44
Hoşal, huş qil sän meni aldirimay keliştin,
Hursän bolay šzäŋni yahşi kütüp eliştin.
Bar ämriŋgä baş egäy, amma birla hahişim:
Äs-hoşumdin ayrima, saqla hor bop qeliştin.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ