Älgä ämgigi siŋgän adäm

0
27 ret oqıldı

Һayat yoli uruq-tuqqanliri bilän ätrapidiki adämlärgila ämäs, kšpçilikkä ülgä-ibrät bolidiğan adämlär arimizda az ämäs. Ular šz mänpiyitini oylimaydu, bar küç-ğäyritini җämiyätniŋ täräqqiyatiğa beğişlap, insaniy borçini äla däriҗidä štäşkä tirişidu. Nurğun jillar davamida Uyğur nahiyälik märkiziy ağriqhaniniŋ baş vraçi, Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati bolğan, Qazaqstan Җumhuriyiti Salamätlikni saqlaş sahasiniŋ älaçisi Aqjoltay Mämbetaliev äynä şundaq insan edi.
Çonҗida tuğulup-šskän Aqjoltay Turdalıoğli yezidiki rus ottura mäktivini 1977-jili “Altun medal'” bilän tamamlap, Almutidiki Dšlät meditsina institutiniŋ davalaş fakul'tetiğa oquşqa çüşidu. Uni äla bahalarğa pütirip, 1984-jili Uyğur nahiyälik märkiziy ağriqhaniğa hirurg-vraç bolup işqa orunlişidu. Ämgäkçanliği vä juquri uyuşturuş qabiliyiti tüpäyli hizmät pälämpäyliridä tez kštirilip, moşu ağriqhaniniŋ baş vraçi bolup tayinlinidu. Ägär šmri ätigän qiyilmiğanda, biyil hayatiniŋ atmişinçi pällisigä kštirilgän bolar edi.

Addiy işçi ailisidä tuğulğan Aqjoltay baliliq çağliridila šziniŋ äqillik bala ekänligini kšrsitişni bildi. Bolupmu kitap desä, ätrapidiki heçnärsä kšzigä kšrünmätti. Öziniŋ täŋtuşliri käç kirgiçä oyundin baş kštärmisä, u kitaptin kšz almatti. Eytişlarğa qariğanda, u 1-sinipqa barğanda, ata-anisiniŋ naraziliğiğa qarimay, rus mäktivini tallavalğan ekän. On jil boyi älaçilar qatarida bolup, җämiyätlik işlarniŋ qaynimida jürdi. Mäktäpni tamamlap, härqandaq mutähässislikni ärkin egiläş qabiliyitigä egä Aqjoltay meditsina sahasini tallavalidu. Uniŋğa, mümkin, Uluq Vätän uruşiniŋ veterani —dadisi Turdalıniŋ pat-pat ağrip yetip qalidiğanliği yaki 100 yaşniŋ üzini kšrüp vapat bolğan anisi Toqbalaniŋ täsirimu, äytävir, dohtur boluş uniŋ baliliq arminiğa aylanğan edi.
Aliy oquş ornini qizil diplom bilän tamamlap, tuğulup-šskän yezisiğa qaytip käldi. İdräklik vä zeräk jigitniŋ oquşini yänimu davamlaşturuşqa mümkinçiligi bolsimu, ata-ana bilän tuğulğan yär aldidiki pärzäntlik borç uniŋ keläçigini Çonҗa yezisi bilän mäkkäm bağlaşturdi. Moşu borçni hayatiniŋ mäzmuni däp bilgän u šz käspiniŋ qir-sirlirini yetük šzläştürüş üçün oquş vä izdiniştin yaliqmidi. Ägär boş vaqti tepilip qalsa, uni sport bilän sän°ätkä beğişlidi. Hizmitidä isim-şäripi nahiyä hälqigä yahşi tonuş ataqliq vraçlar Turarbek Tšlendiev, Şıntay Asrandin, Ömirhan Sadıqov ohşaş ustazliridin ügängini kšp boldi.
Vraçniŋ, җümlidin härqandaq vaqitta operatsiya üstilidin neri kätmäydiğan hirurgniŋ işi nahayiti җavapkärlik ekänligi hämmimizgä yahşi mälum. Äynä şu җavapkärlikni çoŋqur his qilğan Aqjoltay Turdalıoğli päqät ağriqhanidiki hizmitidä bemarlarğila ämäs, şundaqla ätrapidikilärgimu mehrini tšküp štüşni bildi. Öz paaliyitini başlap, kšp štmäyla ağriqhaniniŋ baş vraçi lavazimiğa tayinlinişiğa uniŋ äynä şundaq aliy insaniy hislätliri asas bolğanliği toğriliq eytivatqanlarniŋ sšzigä toluq qoşuluşqa bolidu. Ändi uniŋ Uyğur nahiyäsidä salamätlikni saqlaş sahasini täräqqiy ätküzüşkä qoşqan hässisi inavätkä elinip, 2002-jili “Qazaqstan Respublikası densaulıq saqtau salasınıŋ üzdigi” bälgüsi bilän mukapatlandi.
Öz işiniŋ mahiri bolğan uni märkiziy ağriqhana kollektivi dayim härtäräplimä qollap-quvätläp käldi. A.Mämbetalievni käsipdaşliri helimu seğiniş ilkidä äskä alidu. Mäsilän, moşu ağriqhaniniŋ hadimi Gülminäm Baratova “Aqjoltay Turdalıoğli vraç bolup tuğulğan adäm. Nurğun jillar davamida nahiyälik ağriqhaniniŋ rähbiri bolğan u šzigimu, šzgilärgimu juquri täläp qoyatti. Һärbir bemarniŋ ağriqhanidin päqät juquri käypiyat ilkidä çiqip ketişini halatti vä şundaq boluşini häm vraçtin, häm hämşirilärdin täläp qilatti. Şundaqla märhum nahayiti addiy, adämlär bilän oŋayla til tepişişni bilidiğan hislätkä egä edi” desä, yänä bir käsipdişi, hirurg Bähitҗan Tohtahunov Aqjoltay Turdalıoğlini šziniŋ ustazi ekänligini mämnuniyät bilän tilğa elip, mundaq däydu: “On altä jil davamida ikkimiz billä hizmät qilip, aka-ukidäk bolup kätkän eduq. U nahayiti kiçik peyil, bemarlarniŋ kšŋlini elişqa nahayiti çevär edi, äşu hislätlirini bizgä ügitip kätti. İkki sšziniŋ biridä “Aynalayın”, “Qarağım” degän ibarilärni tilğa alatti. Һazir mänmu Aqjoltay Turdalıoğlidin ügängän moşundaq illiq vä mehrivanliqqa tolup-taşqan sšzlärni pat-pat tilğa elişqa intilimän”.
Biz sšzläşkän başqa käsipdaşlirimu A.Mämbetalievniŋ häqiqiy käspiy mutähässis, adil rähbär, mehrivan insan bolğanliğini eytti. U rähbärlik qilğan päyttä Uyğur nahiyälik märkiziy ağriqhana Almuta vilayiti boyiçä “İlğar nahiyälik märkiziy ağriqhana” ataldi. Päqät moşu utuqniŋ šzila märhumniŋ tinimsiz ämgiginiŋ, kollektivni bir mähsätkä säpärvärlikkä kältürüşni bilgänliginiŋ nätiҗisi ekänligi eniq.
Qazaq hälqiniŋ danişmän mutäpäkküri Abayniŋ “Adamzattıŋ bärin süy, bauırım dep” deginidäk, hämmigä šziniŋ mehir-muhäbbitini tšküşni bilgän, käsipdaşliri arisida abroy-inaviti juquri, “Adäm” degän munasip namğa dağ çüşirişni bilmäy štkän Aqjoltay Turdalıoğliniŋ hayat yoli bilän hizmiti toğriliq qisqiçä sšz äynä şundaqtur.

Dina İmambaeva.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ