Meniŋ «Hvangab» yaştiki ustazim

0
63 ret oqıldı

Raşidäm RÄҺMANOVA,
«Uyğur avazi»

Mana, kšzni jumup, açqiçä yazliq tätil tügäp, yeŋi oquş jilimu başlandi. Oylinip kšrsäm, sabiq sinipdaşlirim bilän mäktäp bosuğisini atliğinimizğa biyil 40 jil boptu.
1979-jili biz Çeläk yezisidiki Abdulla Rozibaqiev namidiki uyğur ottura mäktiviniŋ täyyarliq topiğa barğan eduq. Mäktäp qoynida štkän künlär yadimdin štüşkä başlidi. Bilim küni harpisida on bir jil boyi bizgä bilim bärgän muällimlär kšz aldimğa käldi. Bir alahidiligi – bizniŋ sinipqa päqät til vä ädäbiyat pänliriniŋ muällimliri rähbärlik qiliptu. Mäsilän, başlanğuç sinipta Gülbähräm Mämätova (kšrnäklik jurnalist Nurdšlät Muradilovniŋ räpiqisi) bizgä härip tonutsa, andin rus tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimliri Marjan Esjanova vä Tamara Kan, keyiniräk uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimliri Zahidäm Һevullaeva vä Säydullam Äminov rähbärlik qildi.
Äpsus, Säydullam aka hazir arimizda yoq, u buniŋdin biraz vaqit ilgiri baqiliq boldi. Qalğanliri bolsa, Almuta şähiridä istiqamät qilidu. Mäktäptin keyin Gülbähräm vä Zahidäm hädilär bilän birnäççä qetim kšrüşkän bolsaq, Marjan vä Tamara hädilärni uçratmiğan ekänmiz. Ötkändä 10-11 yaşlirimizda bilim bärgän muällimlirimizni İnternet tori arqiliq izdäp tepivaldim. Marjan Aqbergenqizi alliqaçan hšrmätlik däm elişqa çiqip kätsimu, tehila iştin qol üzmäptu. Ändi Tamara Konstantinovna bolsa, «Telefon qilğiniŋiz yahşi boptu, pärzäntlirim 65 yaşliq märikämni uyuşturuvatidu. Keliŋ, qalğinini uçraşqanda eytip berimän» dedi. Män ustazimniŋ bu täklivini därhal qobul qildim.
Tamara Konstantinovna Kan 1954-jili Özbäkstanda duniyağa käldi. Ottura mäktäptin keyin Äyni namidiki Sämärqänt pedagogika institutiniŋ filologiya fakul'tetida tähsil kšrdi. 1979-jili çeläklik İgor' isimliq jigitkä turmuşqa çiqip, Qazaqstanğa kšçüp käldi. A.Rozibaqiev namidiki uyğur ottura mäktivigä işqa orunlişip, uyğur baliliriğa rus tili vä ädäbiyati pänliridin däris bärdi. Keyiniräk Çeläk nahiyälik, andin Almuta vilayätlik bilim bšlümliridä hizmät qilip, hšrmätlik däm elişqa çiqti. Minnätsiz mehniti munasip bahalinip, “Qazaqstan Maarip älaçisi» ataldi.
Moşu yärdä korey hälqiniŋ urpi-adätlirigä tohtilip ketişni toğra kšrdüm. Һärbir korey hayatiniŋ 60-baharini kšrüşni arman qilidu. Çünki, moşu yaşta koreylar «Hvangab» märikisini nişanlaydu. Äslidä koreylar hayatida tšrtla qetim çoŋ dästihan yayidekän. Birinçisi – bala tuğulup bir yaşqa kälgändä, ikkinçisi – šyliniş toyida, üçinçisi – tävälludiğa bağliq toy qilsa, ahirqisi – adäm vapat bolğanda uni hatiriläş üçün dästihan yeyip, yeqinlirini çaqiridu. Älvättä, härqandaq adäm hatiriläş dästihininiŋ mümkinqädär keyiniräk raslinişini halaydu. Koreylarmu buniŋdin istisna ämäs.
Häliq än°äniliri boyiçä pärzäntliri atmiş yaşqa kälgän ata-anisidin ularniŋ tävälludini uyuşturuş üçün ruhsät alidu. Sävävi, kona än°änilärgä muvapiq, märikini uyuşturuş hoquqiğa päqät tävällud egisiniŋ pärzäntlirila egä. Mabada uniŋ pärzändi bolmisa, u tävälludini, yäni “Hvangabni” atap štüşkä hoquqi yoq. Şuŋlaşqa šylinip, pärzänt kšrälmigän aililär bala beqivelişqa tirişidu.
Şuniŋ bilän korey hälqidiki “Hvangab” – bu hayattiki däsläpki nätiҗä çiqiriş päyti bolup, uni näqädär çoŋ uyuştursa, şu qädär yahşi hesaplinidu. Tamara Nikolaevnaniŋ «Hvangab» mäyrimini oğli Vladimir, kelini Nadejda, qizi Viktoriya, küyoğli Evgeniy vä bäş nävrisi uyuşturdi. Tävällud egisi «Nanson» korey ansambliniŋ orunlişidiki häliq ahaŋliri bilän zalğa täklip qilindi. Pärzäntliri anisini tšrgä oltarğuzup, izgü-tiläklirini izhar qilğandin keyin hälqiniŋ urpi-aditi boyiçä uniŋğa baş egip tazim qildi.
Täkitläş keräkki, aŋliq hayatini bala tärbiyisigä beğişliğan Tamara Konstantinovna šziniŋ pärzäntlirinimu intayin mädäniyätlik tärbiyiläptu. Ular barliq uruq-tuqqanliri, nurğunliğan käsipdaşliri vä dostliri jiğilğan käçtä sän°ätkarlarniŋ yardimi bilän korey hälqiniŋ mädäniyiti vä sän°itidin birtürküm sähipilärni eçip tonuşturdi.
Koreylarniŋ eytişiçä, päqät jürigi mehir-muhäbbätkä tolğan adämla uzaq yaşaydu. Mehmanlar Tamara Nikolaevnaniŋ ülgilik hayati, ata-anisi, pärzäntliri, yeqinliri, җämiyät, eli vä, umumän, qilğan yahşiliqlirini atap, uniŋ heçqaçan heçkimniŋ aldidin toğra štmigänligini täkitläşti. Һäqiqätänmu, uzaq šmür sürüş üçün adäm balisi šzini vä ätrapidikilärni hšrmät qilip, yaman niyätlärni qälbigä yeqin kältürmäsligi keräk.
Mehmanlar tävällud egisiniŋ äynä şundaq aliy hislätkä egä insan ekänligini täkitläp, uniŋğa uzaq šmür, mustähkäm salamätlik tiläşti.
Män yänä štmüşkä näzär taşlidim. Ottura sinipqa kšçkändä, sinipimizğa rus tiliniŋ muällimi Marjan Esjanova rähbärlik qildi. Mälumki, u vaqitlarda başlanğuç siniplirida barliq pänlär ana tilimizda štidiğan. Rus tili päni päqät tšrtinçi siniptin başlap kirätti. Koçida balilar bilän oyniğanda ügängän rusçimiz bar, älvättä. Biraq u bilim eliş üçün yetärlik ämäs. Sinip rähbirimiz qazaq ayali bolğaçqa, qazaqçä vä anda-sanda uyğurçä sšzlätti. Bir jildin keyin Tamara Konstantinovna sinip yetäkçimiz boldi. U bizniŋ ähvalimizni kšrüp, härbir bala bilän yäkkä işläşkä başlidi. U dayim bizgä sävir-taqätlik, çidamliq bilän muamilä qilatti. Ariliqlirida biz bilän oyunlarni oynap ketidiğan. Nätiҗisidä ikki jilniŋ içidä biz rus tilini ana tilimizdin kam bilmäydiğan bolup çiqtuq. «Näççä til bilsäŋ, şunçä yahşi» degän pikir bar. Mäktäptä ana tilimda oqup, Marjan Esjanova vä Tamara Kan käbi ustazlirimniŋ ämgigi tüpäyli, rus tilini mukämmäl bilivalsam, universitetqa çüşkändä dšlät tili – qazaq tilini puhta ügändim. Meniŋ jurnalistik täҗribämdä üç tilni puhta šzläştürginim helä äsqatti.
Koreylarniŋ urpi-aditi boyiçä, ikkinçi nätiҗä çiqiriş päyti – bu adämniŋ 120 yaşqa toluşi ekän. Ularniŋ täkitlişiçä, bu yaşqa äŋ mehrivanlar yetidu. Meniŋçä bolsa, ata-anisi, qeyin juti, ailisi, umumän, ätrapidikiliriniŋ barliği üçün mehrivanliğini ayimaydiğan ustazim, märipät beğiniŋ bağvini Tamara Konstantinovna – äynä şundaq insan. Şuŋlaşqimu, män mehrivan muällimimniŋ şu yaşqa yetişini çin dilimdin tiläymän!

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.
SÜRÄTTÄ: Tamara Kan (otturida) ailisi bilän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ