Mäҗlis deputati Ösäk vä İli vadilirida boldi

0
47 ret oqıldı

Düşänbä küni Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati, Qazaqstan hälqi Assambleyasi Keŋişiniŋ äzasi, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Şahimärdan Nurumov Yarkänt täväsidä bolup, җamaätçilik väkilliri bilän uçraşti. Uçrişişqa Qazaqstan hälqi Assambleyasi Almuta vilayätlik şšbisi räisiniŋ orunbasari, kativat rähbiri Ğäbit Tursınbay qatnaşti.

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Panfilov nahiyälik hakimiyätniŋ Mäҗlislär zalida štkän uçrişişqa nahiyä aktivi bilän җamaätçilik väkilliri qatnaşti. Uçrişişni nahiyä hakiminiŋ orunbasari Şšhrät Qurbanov eçip, täväniŋ bügünki tirikçilik-näpäsigä tohtilip štti. İҗtimaiy-ihtisadiy, mädäniy sahalarda elip berilivatqan çarä-tädbirlär, elimizniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ biyilqi qazaqstanliqlarğa yolliğan Mäktübidä ilgiri sürülgän väzipilär bilän tapşurmilarniŋ ämälgä aşuruş yolida atquruluvatqan işlar hususida eytip štti.
Şahimärdan Üsäyinoğli uçrişiş iştrakçiliri aldida sšzgä çiqip, mundaq dedi:
– Uluq İpäk yoli boyidiki asasliq tügünlärdin hesaplinidiğan Yarkänt täväsidä zor iҗabiy šzgirişlär yüz berivatidu. Män bügün Yarkänt şähiriniŋ yenidiki Avat yezisida boldum. Yezidiki šzgirişlärni bayqidim. Һäqiqätänmu, yeza kündin-küngä avatlişivetiptu. Mana şu Avatta yeŋidin selinip, paydilinişqa berilgän «Niagara» restorani vä uniŋ ikkinçi qävitidiki mehmanhanisi meni häyran qaldurdi. Bu ilgiriläşniŋ ipadisi.
Buniŋdin ikki kün ilgiri Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ täşäbbusi bilän Aqmola vilayiti boyiçä vä Nur-Sultan şähiridä şänbilik uyuşturuldi. Biz, deputatlar, uniŋğa qatnişip kälduq. Biz härbirimiz, kim boluşimizdin qät°iy näzär, šzimiz yaşavatqan şähär, yezimizni, yerimizni, elimizni, say-däriya, tağ-dalalirimizni taza tutup, saqlişimiz keräk. Mana moşundaq şänbilik җumhuriyitimizniŋ barliq җaylirida uyuşturuluşi keräk. Mustäqil elimizgä kelip-ketivatqan çätälliklär bizniŋ täbiitimizgä qiziqivatidu. Mana şu täbiätni saqlayli. Uni taza tutup, gülländürüp, avatlaşturup, keläçäk ävlatqa qalduruş bizniŋ pärzimiz.
Män iş babi bilän Qazaqstanniŋ şähärliridä, barliq nahiyäliridä, yeza-mähälliliridä bolup, şu yärlärdä yaşavatqan ahaliniŋ hayat-näpäsi bilän tonuşuvatimän. Qazaqstanliqlarniŋ hämmisi küç-quvitini mustäqil elimizniŋ täräqqiyati üçün särip qilivatqanliğiğa, millitigä, diniy etiqatiğa bola heçqandaq kamsitiş ähvalliriğa duç kälmäy, dostluqta yaşap, ämgäk qilivatqanliğiniŋ guvaçisi boldum. Bizniŋ elimizdiki 130din oşuq millät bilän elätniŋ millätlärara dostluği häqqidä eytqanda, bu dostluqniŋ uyutqusi Elbası Nursultan Nazarbaev vä Prezidentimiz Qasım-Jomart Toqaev ekänligini täkitlişimiz keräk.
Elbasıniŋ qazaqstanliqlarğa yolliğan härbir Mäktübidä vä şundaqla «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» maqalisida aŋ-säviyäni yeŋilaş bizniŋ mähsätlirimizniŋ birligini, qädriyätlirimizniŋ umumliğini vä җämiyätlik razimänlikniŋ küçini kšrsitidu.
Deputat şundaqla härbir qazaqstanliqniŋ dšlät tilini, ingliz vä rus tillirini mukämmäl bilişni, šz ana tilini saqlap qelişniŋ bügünki kündä juquri ähmiyätkä egä ekänligini eytip štti.
Mäҗlis deputati qobul qilinivatqan qanunlar vä ularniŋ ämälgä eşişi, şu qanunlarğa Qazaqstan hälqi Assambleyasidin saylanğan deputat süpitidä yeqindin arilişivatqanliğini täkitläp štti.
Şuniŋdin keyin Mäҗlis deputati kšpçilikkä bu uçrişişni sšhbätlişiş, yäni soal-җavap teriqisidä davamlaşturuş täklivini bärdi. Däsläpkilärdin bolup Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini Şärip Rähmidinov šzini oylandurup jürgän soallar bilän muraҗiät qildi. Bolupmu tävädä “Tez yardämgä” muraҗiät qilğan bemarlarniŋ dohturniŋ kelişini bäzidä 40 minuttin oşuq vaqit kütüvatqanliğini, uni märkäzläştürüş mähsitidä Almuta vilayitiniŋ märkizi Taldiqorğan şähiri arqiliq buyrutma qobul qilinivatqanliğiğa narazi ekänligini bildürdi. Nahiyälik Anilar keŋişiniŋ äzasi Patigül Sulaymanova ayallar 55 yaki 58 yaşta pensiyagä çiqsa, degän tiligini yätküzdi. Baş qoşuşta peşqädäm ustaz Saniyäm Zuliyarova vä başqilar šzlirini oylandurup jürgän soallar bilänmu muraҗiät qildi.
Kšpçilik täripidin qoyulğan soallarğa Şahimärdan Üsäyinoğli, ändi bäzibir soallarğa Ğäbit Tursınbay, nahiyä hakiminiŋ orunbasarliri Şšhrät Qurbanov bilän Roza Mağrupova җavap bärdi. Bäzilirigä tegişlik organlar bilän hämkarliqta iş elip baridiğanliğini täkitlidi.
Baş qoşuş ahirida Mäҗlis deputati yarkäntliklärgä utuq-muvappäqiyät tilidi.
Şahimärdan Nurumov şuniŋdin keyin Panfilov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ benasiğa kelip, märkäz täripidini ämälgä aşuruluvatqan işlar bilän yeqindin tonuşti. Nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rizaydin Äysaev, Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Mahinur Ayupova vä Anilar keŋişi äzaliriniŋ iş-reҗiliri bilän tonuşup, nahiyädiki uyğurtilliq mäktäplär vä ularniŋ bügünki ähvali, uyğur sinipliriğa bala toplaş ohşaş mäsililär ätrapida sšhbätläşti.
Panfilov nahiyäsi.

***
Ätisi Mäҗlis deputati Uyğur nahiyäsiniŋ Çarin yezisida bolup, täväniŋ җamaätçilik väkilliri bilän uçraşti. Uniŋda Şahimärdan Üsäyinoğli kšpçilikkä šziniŋ iş-paaliyitidin uçur bärgäç, elimizniŋ Tunҗa Prezidenti — Elbası Nursultan Nazarbaev bilän Prezident Qasım-Jomart Toqaev täripidin alğa sürülgän väzipilärgä ätrapliq tohtilip štti. U šz sšzidä, hškümät täripidin ahaliniŋ turmuş-tapavitini kštirip, paravänligini yahşilaş mähsitidä kšpligän çarilärniŋ kšrülüvatqanliğini eytip, imkanqädär yeza hälqiniŋ tirikçiligini härtäräplimä qollap-quvätläşkä alahidä kšŋül bšlünüvatqanliğinimu qäyt qildi.
Baş qoşuş davamida deputat anilarni oylandurup jürgän, yäni birpütün yardäm puli, nesiyä vä yeza hälqi üçün muhim bolğan başqimu birqatar soallarğa eniq misallar arqiliq җavap bärdi. Şundaqla Şahimärdan Nurumov içidiğan su, gaz bilän täminläş mäsiliri boyiçimu kelip çüşkän soallarğa ätrapliq җavap bärdi vä vaqti kelip, Uyğur nahiyäliklärmu şähärliklärdin päriqlänmigän halda hayat käçüridiğanliğiğa işänçä bildürdi.
Mäҗlis deputati nahiyägä bolğan säpiri davamida ottuzğa yeqin adämni iş bilän täminlävatqan Mirzayit Nasirov rähbärligidiki süt qobul qiliş punktiniŋ häm Radik Mamtuşurov başquruvatqan «ViN» ҖÇY mal bodaş kompleksiniŋ kollektivi bilän uçrişip (sürättä), ularniŋ tirikçilik-näpäsi bilän tonuşti.
Säpär davamida Mäҗlis deputati Şahimärdan Nurumovqa Uyğur nahiyäsiniŋ hakimi Şšhrät Nurahunov bilän Nur Otan partiyasi nahiyälik şšbisiniŋ birinçi orunbasari Maulen Nurov hämra boldi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ