Kitaphana mutäpäkkür şair namida ataldi

0
25 ret oqıldı

Biyil muräkkäp җšndäş vä seysmikiliq küçäytiştin štkän A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziya benasi šz şagirtlirini yoruq vä yeŋi benada qizğin kütüvaldi.
Yeŋi oquş jil başlanğanda täntänilik säp tüzüştin keyin mäzkür gimnaziyadä yänä bir çoŋ märasim štti. Uluq mutäpäkkür şair, dšlät ärbabi Yüsüp Has Һaҗipniŋ 1000 jilliq tävälludi harpisida mäktäp kitaphanisi «Yüsüp Has Һaҗip namidiki kitaphana» däp ataldi.
Märasimğa jut mštivärliri, ziyalilar vä oquğuçilar qatnaşti. Kitaphaniniŋ rämzlik lentisini qiyiş hšrmiti kšrnäklik şair İlahun Җälilovqa vä klassik şairlirimizniŋ äsärlirini kirill yeziğiğa kšçärgän millätpärvär insan Sadiqҗan Yunusovqa berildi. Öz novitidä şair İ.Җälilov šziniŋ «Uyğur qirğini» namliq yeŋi äsärini soğa qilsa, S.Yunusov M.Qäşqäriyniŋ «Divanu luğätit türk», Yüsüp Has Һaҗipniŋ «Qutadğu bilik» äsärliriniŋ kirill yeziğida kšçirilgän elektronluq variantini vä yeqin-arida näşirdin çiqqan, tehi tonuşturulup ülgärmigän «Qutadğu bilik» dastaniniŋ kirill yeziğidiki uyğurçä nushisini yeŋi kitaphaniğa hädiyä qilğaç, millitiniŋ keläçigi, җümlidin oquğuçilarniŋ puhta bilim elişi üçün keçä-kündüz ämgäk qilişqa täyyar ekänligini täkitlidi.
Märasim mehmanliriğa minnätdarliq bildürgän gimnaziya mudiri Şavkät Ömärov kitaphaniniŋ zamaniviy tüs alidiğanliğini, oquğuçilarniŋ kitaplarni elektronluq türdä oqup täyyarlinidiğanliğini häqqidä eytip bärdi.
Märasim ahirida mehmanlar Ziya Sämädi namidiki vä Mäsümҗan Zulpiqarov namidiki uyğur tili vä ädäbiyati kabinetlirini, şundaqla mäktäpniŋ yeŋilanğan benasini ziyarät qildi.
Gülminäm DUGANOVA,
A.Rozibaqiev namidiki
153-mäktäp-gimnaziyaniŋ muällimi.
Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ