Til — millätniŋ täğdiri bilän birtutaş

0
27 ret oqıldı

Şübhisizki, hazirqi zaman uyğur pärzäntlirigä imandin qalsa, äŋ zšrür bolğan närsä, šzliriniŋ ana tili bolğan uyğur tilini ügitiştin ibarättur. Pärzäntlirimizgä uyğur tilini ügitiş, huddi ularğa Qur°an ügitiş zšrür bolğandäk, nahayiti zšrürdur.
İslamda millätçilik yoq. Amma islamda millätlärniŋ tilini, šzlügini saqlap qelişqa ähmiyät beriş bar. Bir musulman millätniŋ tili musulman ämäs millätlärniŋ tili astida asta-asta istimaldin qeliş, hätta yoqilip ketiş hovupiğa uçriğan vaqitta, bu tilni qoğdap qelişni päriz däriҗisidiki zšrüriyät desäk, härgiz aşuruvätkän bolmaymiz. Çünki mäzkür musulman millät, ägär šziniŋ ana tilini qolliniş orniğa musulman ämäs millätlärniŋ tilini qollinişqa štkän vaqtida, šziniŋ diniy etiqatini vä islamiy ählaqinimu asta-asta qoldin berip qoyuşqa qarap yol alğan bolidu. Mundaq ähvalğa çüşüp qalğan bir millätni vä uniŋ tilini saqlap qeliş, şu millät hälqi üçün diniy vä milliy mäҗburiyät bolup hesaplinidu.
Dinini vä ana tilini җan tikip qoğdaş mäsilisidä çät ällärdä, hususän Evropa vä Amerikiğa ohşiğan hälqi musulman ämäs dšlätlärdä istiqamät qilivatqan uyğurlarniŋ mäs°uliyiti vä väzipisi häqiqätän eğirdur. Uyğurlar nädä bolsa bolsun, ularniŋ uyğur bolup yaşişi vä äҗdatliriniŋ iradisigä varisliq qilişi üçün šzliriniŋ diniy etiqati bilän ana tilini saqlap qelişi intayin zšrürdur.
Uyğur millitini millät süpitidä yoq qilivetişni oyliğanlar bir millätni millät süpitidä saqlap qalidiğan asasliq ängüştärniŋ til bilän din ekänligini vä bizni yoq qiliş üçün aldi bilän dinimiz bilän tilimizni yoq qiliş şärt ekänligini alliqaçan bilip yätkän. Şuŋlaşqa ular bizniŋ bu ikki ängüştärimizgä җeniniŋ bariçä huҗum qildi. Tarihiy Vätinimizdä dinimiz bilän tilimiz çäkländi. Äpsuski, çät ällärdiki uyğurlar ana tilimizni šz ihtiyarimiz bilän yoq qilivatimiz. Çünki biz dinimizğa ähmiyät bärgän bolsaqmu, tilimizğa ähmiyät bärmiduq. Pärzäntlirimiz uyğurçä gäp qilişniŋ orniğa, bizgä çät äl tilida sšzläp bärsä, biz ular bilän pähirlinip kättuq.
Mälumki, bir millätniŋ tili şu millätniŋ yärşarida moҗut bolup turuşiniŋ kapalitidur. Biz, uyğurlarğa, nisbätän ana tilimizni saqlap qalğanliq häm millitimizni, häm dinimizni qoğdap qalğanliqtur. Һärqandaq millät šziniŋ tili bilän tonulidu vä šz moҗutluğini saqlap qalalaydu. Şuniŋdäk til härqandaq bir millätniŋ ronaq tepişiğa, yaki äksiçä, duniyayüzidin ğayip bolup ketişigä säväp bolidiğan amildur.
Til millät demäktur. Milliy urpi-adätlärniŋ şäkillinişimu til vasitisigä munasivätlik. Öziniŋ ana tilini bilmäydiğan baliniŋ müҗäz-hulqimu šzi sšzlişip jürgän tildiki ğäyri millätniŋ šzgiçiligigä mas şäkillinidu. Demäk, šziniŋ ana tilini bilmigän bala šz hälqiniŋ dinini, milliy än°änisini, urpi-adätlirini vä barçä šzgiçiliklirini tonumaydiğan bolup šsidu. Kiçik bir misal: mundaq bala kiçikni asraş, çoŋğa hšrmät qiliş degändäk milliy vä diniy qaidä-yosunlardinmu pärvasiz šsidu. Bu mäsilidiki çoŋ mäs°uliyät vä җavapkärlik yänila ata- anilarniŋ üstigä jüklinidu.
Rast, kšp til biliş kişiniŋ bilim-säviyäsiniŋ juquri boluşiğa türtkä bolidiğanliğida şäk yoq. Älvättä, uni alqişlaşqa ärziydu. Lekin başqa tilniŋ horiğa җimiqip, šziniŋ ana tilini untup ketiş yaki uni ügänmäslik šz milliti aldida štküzülgän käçürgüsiz җinayättur.
Şäksiz häqiqät şuki, hazirqi zamanda härbir uyğurniŋ baş tartalmaydiğan mäҗburiyiti pärzäntlirigä uyğur tilida sšzlişişni vä yezişni ügitiştur. Buni härqandaq uyğur qilalaydu. Mälumki, til-yeziq insanlarniŋ alaqilişiş quralidur. Çät ällärdiki uyğur pärzäntliri navada uyğur tilida sšzläşni yaki uyğur tilida yeziş vä oquşni bilmisä, ular nemä bilän šzini uyğur millitigä mänsüp qilalaydu? Nemä bilän uyğur davasini yaŋritalaydu? Duniyaniŋ härqaysi җayliriğa tarqilip kätkän uyğurlarniŋ bir-biri bilän munasivät ornitişi vä milliy šzgiçiligini saqlap qelişi üçün zšrür närsä, uyğur tili vä yeziğidur.
Balilar aliy mäktäplärgä ketiştin burun, härbir ata-ana ularğa šzliri haliğan närsilärni ügitivalalaydu. Amma balilar aliy mäktäplärgä kätkändin keyin, ularğa ata-aniniŋ çişi patmaydu häm ularni küzitip bolalmaydu. Şuŋlaşqa äŋ yahşi vä äplik pursät balilarğa kiçik çeğidinla iman vä islamni ügitiş bilän billä, uyğur tilini oquş vä yezişni ügitiştur.
Uyğurlarniŋ arisidiki härbir ata-ana, härbir muällim vä härbir tärbiyiçi üçün baş tartip bolalmaydiğan mäs°uliyät vä muqäddäs amanät balilarğa uyğur til-yeziğini ügitiştur. Uyğur ata-anilar pärzäntlirigä uyğur tili vä yeziğini ügitiştin ibarät bu muqäddäs väzipini orunlimay turup, balilirini qançilik yahşi beqip kätsun, qançilik yahşi oqutup kätsun, uyğur muällimliri oquğuçilarni qançilik yahşi tärbiyiläp yetiştürgän bolsun, ular novättiki šz väzipisini ada qilmiğan vä boynidiki amanätni ada qilmiğan bolidu. Bu härbir uyğur baş qaturuşqa tegişlik muhim mäsilidur.
Uyğur hälqi nahayiti uzaq tarihqa, yüksäk mädäniyät mirasliriğa sahip bolğan munävvär bir millättur. Ötmüştä äҗdatlirimizniŋ tili Aziya, Afrika qit°älirigiçä tarap, käŋ dairidä qollinişqa egä bolup kälgän edi. Misirniŋ yärlik şeviliridä uyğur (türk) tilidiki bäzi atalğular hazirmu saqlinip kälmäktä. Äҗdatlirimizniŋ arisidin yetilip çiqqan alimlirimizniŋ millitimizniŋ til bayliğini äkis ättürüp, çoŋ häҗimdiki qamuslarni yezip qaldurğan. Mahmut Qäşqäriyniŋ «Türkiy tillar divani», Yüsüp Has Һaҗipniŋ «Qutadğu bilik» äsärliri şuniŋ ämäliy misalidur. Bu arqiliq alimlirimiz uyğur tilini saqlap qeliş vä uni tärğip qilişta çoŋ rol oyniğan. Çünki u vaqitlarda islam dini türkiy häliqlär arisiğa yeŋidin tarqilip, islam ähkamlirini üginiş üçün äräp vä pars tillirini üginiş häväsi häliq arisida käŋ qanat yayğan mäzgil edi. İslam dini uyğurlarğa iran täräptin kirip kälgäçkä, şu qatarda pars tiliniŋmu täsiri az bolmidi. Nätiҗidä türkiy häliqlär, җümlidin uyğurlar šz tilini äräp vä pars tilliriğa arilaşturup sšzläydiğan, hätta äräp, pars tilliridin bäzi atalğularni qobul qiliş nätiҗisidä, šz tilidiki şu atalğularni qollanmaydiğan halätlär päyda boluşqa štkän. Däl şu vaqitta bizniŋ millätpärvär, danişmän bovimiz Mahmut Qäşqäriy kişilärniŋ äräp, pars tilliriğila berilip ketip, šz tilini untup kätmäsligi, yänä bir täräptin başqa häliqlärniŋmu türk (uyğur) tilini üginişlirigä yardämçi qollanma boluş mähsitidä mäzkür divanni yezip çiqqan.
Bu dävirdä şundaq bir çüşänçä boluşqa štkänki, äyni vaqittiki ädiplärniŋ yazğan äsärliridä äräp yaki pars tilliri arilaş bolmisa, u äsär häqiqiy bädiiy äsär süpitidä bahalanmaydiğan bolğan edi. Şundaq bir şaraitqa ämäl qilmay, uluq ällama Yüsüp Has Һaҗip duniyağa daŋliq «Qutadğu bilik» äsärini halis uyğur tilida yezip çiqti. «Qutadğu bilikni» tätqiq qilip kelivatqan alimlar şuni eniq ipadilidiki, bu äsärdä türk tilidin başqa tillardin kirgän sšzlär yoqniŋ ornida, birän- säranla uçrişip qalidu. Şu yšniliş täsiridä XIV äsirniŋ ahiri vä XV äsirniŋ başlirida Maväraunnähirdä iҗadiy paaliyätlirini elip barğan Lutfiy, Ataiy vä Säkkakiyniŋ ğäzällirimu uyğur ädäbiy tilida yezilğan. Demäk, şu dävir şaraitidimu äҗdatlirimiz ana tilimizni kšz qariçuğidäk qoğdap käldi.
Buniŋdin tähminän ikki yüz jil ilgiri manҗurlar ana-Vätinimizni ikkinçi qetim istila qilğinida, hälqimizni assimiliyatsiya qiliş mähsitidä šz tilini zorlap teŋip, yeza-qişlaqlarda manҗur tilida mäktäplärni açqan bolsimu, hälqimiz arisidiki vätänpärvär, ilğar pikirlik zatlar, šlimalar uyğur balilirini ularniŋ mäktäpliridä oquştin qattiq tosup kälgän ekän. Bu ämäliyatta tilimiz arqiliq diniy vä milliy moҗutluğimizni saqlap qelişqa qaritilğan iş edi. Äҗdatlirimizniŋ iradisigä varisliq qilivatqan kšpçilik ata- anilirimiz helimu tilimizni sirtqi täsirlärdin saqlap kälmäktä.
Biz pärzäntlirimizniŋ rusçä yaki äräpçä, yaki türkçä, yaki inglizçä tilda bulbuldäk sayrap kätkinigä qarap hayaҗanlinip, šzimizni bähitlik his qilişimiz mümkin. Balilarniŋ mundaq sšzläşni üginişi nahayiti yahşi iş. Amma uyğur tilinimu şundaq sšzlälämdu? Ägär şundaq bolsa, çataq yoq. Bäzi kişilär šziniŋ ana tilini yahşi bilip tursimu, huddi šzini şu arqiliq bir kšrsätküsi kälgändäk, uniŋdin şšhrätkä erişidiğandäk rus tilida sšzlişidu. Bu doramçiliqniŋ nemä haҗiti bar ekänligi çüşiniksiz. Mundaq qiliş ämäliyatta šz millitini, šz tilini horliğanliqtur. Qazaqstan täväsidä rus tiliniŋ täsiri besim bolğini bilän ularni heçbir rus besimdarliğiniŋ rusçä sšzlişişigä zorlimiğanliğimu eniq.
Yat äldä yaşap, şu häliqniŋ tilini bilmäslik uyat ämäs, biraq hazir duniyaniŋ qaysi-bir yeridä yaşimayli, šz ana tilimizni bilmäsligimiz eçinişliq vä kälgüsi ävlatlirimiz aldidiki җinayitimizdur. Qisqisi, šz tilimizni bilmäy turup, qandaqmu šzimizni şu millät qatariğa qoyalaymiz.
Öz millitiŋiz vä šz tiliŋiz bilän pähirliniŋ. Şu çağda sizniŋ qimmitiŋiz bolidu, sizni başqilarmu hšrmätläydu. Ägär siz pärzäntliriŋizni başqilar täripidin horlanmisun, kamsitilmisun, hemişäm beşi üstün bolup, äziz yaşisun desiŋiz, ailiŋizdä sap uyğurçä sšzlişişni adät qiliŋ. Baliŋiz sizdin rusçä yaki äräpçä, yaki türkçä bir närsä sorisa, siz җavap bärmäŋ. «Balam, sän uyğur, şuŋa uyğurçä gäp qilğin, andin män җavap beräy» däŋ. Siz şundaq qilip kšrüŋ. Älvättä, nätiҗisini kšrisiz.
Qazaqstanda uyğur mäktäpliriniŋ moҗut boluşi, häqiqätän adämniŋ kšŋlini hoşal qilidu. Һazirqi duniyada Һškümät namidiki uyğur mäktäpliri päqätla Qazaqstanda tepilidu. Qazaqstandiki uyğurlar häqiqätän täläylik. Çünki mundaq yahşi şarait başqa dšlätlärdä yoq. Allah taala Qur°an Kärimdä «Silär şükür qilsaŋlar, tehimu ziyadä qilip berimän» däp kšrsätkän. Demäk, Qazaqstandiki uyğur qerindaşlirimiz Allah taala äta qilğan bu katta nemätniŋ qädrini bilip, bu nemätni šz millitiniŋ paydisi üçün işlitişni bilişi lazim.
Allah taala “Qur°an Kärimdä”: «Allahniŋ (qudritiniŋ) alamätliridin biri, uniŋ asmanlarni, ziminni yaratqanliği, tiliŋlarniŋ, räŋgiŋlarniŋ hilmu-hil boluşidur. Buniŋda härbir ilim egisi üçün häqiqätän nurğun ibrätlär bar» däydu. Demäk, insanlarniŋ tilliriniŋ ohşaş bolmiğanliği vä härbir millätniŋ šzigä has tili bolğanliği Allah taalaniŋ gšzäl sän°ätliridin biri vä Allah taalaniŋ çäksiz qudritiniŋ namayändisidur. Allah taalaniŋ gšzäl sän°iti bolğan tilni qoğdaş, uni asraş Allah taalaniŋ sän°itini hšrmätligänliktur. Duniya härqandaq millät šziniŋ tili bilän pähirlinidu vä uni qoğdaşqa ähmiyät beridu.
Uyğur nädä bolmisun, uyğur bolup yaşişi vä äҗdatliriniŋ iradisigä varisliq qilişi üçün šzliriniŋ diniy etiqati bilän ana tilini saqlap qelişi intayin zšrürdur.
Män Säüdiyä Äräpstanida tuğulğan vä şu yärdä šsüp yetilgän, hätta yaslidin başlap taki doktorluqqa qädär äräp tilida vä äräp mäktäpliridä oqup yetişkän nurğunliğan türklärni bilimän. Ular türk tilini vä türklärgä has ädäp-ählaqlarni qät°iy untup qalmiğan. Qisqisi, män bu yärdä türkçä bilmäydiğan birmu türk kšrüp baqmidim. Amma uyğur tilini bilmäydiğan miŋlarçä uyğurlarni uçrattim. Bu uyğurlarni toy-tškünlärdä vä uyğurlarniŋ çoŋ sorunlirida kšrüp, «uyğur ekän» demisiŋiz, sirtta kšrgändä härgizmu uyğur demäysiz. Çünki ularniŋ gäp-sšzi, urpi-aditi, kiyinişi, mädäniyiti, täqi-turqi härgizmu uyğurğa ohşimaydu.
Bizgä äŋ yeqin häliq šzbäk qerindaşlirimiz içidimu šzbäk tilini bilmäydiğan birärmu šzbäkni uçratmidim. Buniŋdin on ikki jil ilgiri män Mäkkidä bir šzbäk kişiniŋ dukiniğa kirgän edim, bu arida u kişiniŋ toqquz yaşlardiki bir balisi uniŋğa şundaq tatliq sap šzbäkçä gäp qildi. Män baliğa qiziqip qelip, dadisidin «Baliŋiz mäktäptä oqamdu? Öz tilinimu yahşi bilidekän» degän edim. Dukançi maŋa: «Qarikä! Biz, šzbäklär, šydä šzbekçä gäp berämiz, balilar häm šzbekçä gäp berädi. Biz balilarğa “šyniŋ içi bizniŋ mämlikätimiz, şuniŋ üçün sän šydä šzbekçä gäp beräsän, šyniŋ sirtida vä mäktäptä qaysi tilda gäp bärsäŋ, bu seniŋ ärkiŋ› däp tärbiyä berämiz» degän edi.
Türklärniŋ šz tilini qoğdaş, šz tilini qädirläş vä šz tili bilän pähirliniştäk esil än°änisi häqiqätän adämni qayil qilidu. Äräp, ingliz, frantsuz tillirini bilidiğan türklärmu çät äl tilini türk tiliniŋ aldiğa qoyuvalmaydu, türkçä sšzlişiş keräk bolğan yärdä çät älçä gäp qilip šzini kšrsitişni halimaydu, ular çät äl tilini üginip, šz tilini untup kätmäydu yaki uniŋdin jiraqlişip kätmäydu, härqaçan šz tilini barçä tillarniŋ aldiğa qoyidu. Türkiyadiki mädrisilärdimu diniy bilimlärni aval türkçä oqutidu, äräp tilini päqät äräp tili üginidiğanlarğa vä mädrisidä çoŋqurlap oqumaqçi bolğanlarğa ügitidu.
Ägär diniy bilimlärni šz tilimizda ügätsäk, bizgä nemä ziyan bolidu? Һämmä adämniŋ äräp tilini üginişi şärtmu? Yaki uyğur tili til ämäsmu?!
Һär millät šziniŋ tilini vä yeziğini qädirlimisä, uni kim qädirläydu? İnglizlar šz tilini qattiq täşviq qilğanliqtin vä bädäl tšläp tarqatqanliqtin, ularniŋ tili duniyaviy tilğa aylanğan vä hämmä millät üginidiğan duniyaviy til bolup qalğan. Manҗurlar šziniŋ assimilyatsiya bolup ketiş hovupiğa ähmiyät bärmigänligi vä šz tilini kšz qariçuğidäk saqlap qalalmiğanliğidin, ahiri ular qumluq yärgä siŋip kätkän sudäkla duniyadin ğayip bolup kätti. Til äynä şundaq millätniŋ täğdiri bilän birtutaş mäsilidur.

Muhämmät YÜSÜP,
diniy šlima.
Säüdiyä Äräpstani.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ