Vaynahlar küni štti

0
20 ret oqıldı

Ötkän häptidä Almuta şähiridiki «Dostluq šyidä» «Qazaqstan vaynahliri: birlik vä bärpakarliq» mavzusida Qazaqstanniŋ çeçen vä inguş etnosliriniŋ mädäniyät häm urpi-adät künlirigä beğişlanğan mäyrämlik çarä-tädbir štti. Uniŋğa Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari — Kativat rähbiri Janseyit Tüymebaev, QHA Räisiniŋ orunbasari Yusup Keligov, Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati Ahmed Muradov, Almuta şähärlik mäslihätniŋ deputatliri, җumhuriyätlik etnomädäniyät birläşmiliri bilän iҗadiy kollektivlarniŋ äzaliri, birtürküm ziyali ähli vä җamaätçilik väkilliri
qatnaşti.

Mäşür SASİQOV,
«Uyğur avazi»

Çarä-tädbirniŋ birinçi qismida, yäni «Dostluq šyiniŋ» hoylisida uyuşturulğan kontsertliq programma başliniştin ilgiri, Janseyit Tüymebaev täbrik sšzgä çiqip, mäyräm munasiviti bilän kšpçilikkä sämimiy izgü-tiläklirini izhar qildi. Şundaqla natiq elimizdä istiqamät qilivatqan vaynahlarniŋ җumhuriyitimizniŋ härtäräplimä täräqqiy qilişiğa birkişilik hässisini qoşuvatqanliğinimu alahidä tilğa aldi. Çeçen vä inguş milliti väkilliriniŋ Qazaqstanğa keliş tarihiğa ätrapliq tohtalğan Janseyit Qanseitoğli, uniŋğa Kavkazdiki paҗiälik ähvallar bilän Uluq Vätän uruşi säväpçi ekänligini vä şu päytlärdä qazaq hälqi bizniŋ elimizgä sürgün qilinğan vaynahlardin heçnärsisini ayimiğanliğini eytip štti. Bu bolsimu, qazaqlarniŋ käŋqosaqliği bilän mehrivanliğiniŋ ispati, däp atap kšrsätti natiq.
Andin QҖ Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati Ahmed Muradov šz hälqiniŋ väkillirini mäyräm bilän täbrikläp, bügünki märasimğa iştrak qilivatqan Janseyit Tüymebaevqa minnätdarliğini bildürdi.
Çeçen vä inguş hälqi milliy saz-näğmiliri yaŋriğan kontsertni bähirlinip tamaşä qilğan mehmanlar, andin keyin çeçen-inguşlarniŋ milliy assotsiatsiyasi täripidin uyuşturulğan härhil kšrgäzmilärni ziyarät qildi.
Şunimu täkitläş keräkki, Janseyit Qanseitoğli qazaqstanliqlarniŋ bepayan qazaq dalasida utuq-muvappäqiyät qazanğan mädäniyät vä sän°ät ärbapliri Vaha Tataev, nahşiçi häm muzıkant Mar'yam Aydarimova, çeçen klassik ädäbiyatidiki yazğuçi-şairlar Abuzar Aydamirov vä Arbi Mamakaev, Raisa Ahmatova, Musa Geşaev, Şima Okuev, İl'man Yusupov, Umar Yarıçev, Şayhi Arsunkaev, Musa Beksultanov, Eduard Mamakaev vä jurnalistlar Adiz Kusaev, El'burus Minkailov bilän Hamzat Sarakaev käbi vaynah qiz-jigitliriniŋ ismini mäŋgü yadida saqlaydiğanliğini alahidä täkitlidi.
Andin çarä-tädbirniŋ räsmiy qismida kšpçilik “dügläk üstäl” ätrapida yeqinda elimiz Prezidenti Qasım-Jomart Toqaevniŋ qazaqstanliqlarğa yolliğan «Konstruktiv җämiyätlik dialog — Qazaqstanniŋ turaqliqliği bilän güllinişiniŋ asasi» namliq Mäktübini muhakimä qildi. Uniŋda däsläpkilärdin bolup QHA Räisiniŋ orunbasari Janseyit Tüymebaev sšzgä çiqti. Natiq Prezident šz Mäktübidä alğa sürgän väzipilärniŋ ämälgä eşişiğa QHAniŋ asasiy rol' atquridiğanliğini täkitläp, bu yärdä QHA tärkividiki etnomädäniy birläşmilärniŋ zimmisigä kšpligän väzipilärniŋ jüklinidiğanliğini eytip štti vä etnomädäniyät märkäzlirini äl-Farabiniŋ — 1150 vä uluq Abayniŋ 175 jilliq märikilirini dağduğiliq atap štüşkä paal arilişişqa çaqirdi.
Ahirida mehmanlar sahiphanlar täripidin yeyilğan dästihandin däm tartti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ