İşbilärmän rähbär

0
29 ret oqıldı

Kšpmillätlik Qazaqstanda «keläçigi birtutaş millätni» täşkil qiliş ideyasini ämälgä aşuruşta etnomädäniyät märkäzliriniŋ roli alahidä. Çünki ular arqiliq elimizdä istiqamät qilivatqan barliq millätlär šzliriniŋ urpi-aditi, än°äniliri, mädäniyiti, tili vä dinini saqlaş vä rivaҗlanduruş imkaniyätlirigä egä.Yaş ävlatni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläş, җämiyättiki teçliqni saqlaş vä rivaҗlanduruş, millätlärara razimänlikni aşuruş ohşaş muhim işlarmu mädäniyät märkäzliriniŋ diqqät näzäridä. Şundaq paaliyätçan märkäzlärniŋ biri – Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi desäk, hatalaşmaymiz. Uni tšrt jildin buyan Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini, «Viktoriya» tiҗarät märkiziniŋ täsisçisi Sulayman MÄHSÜTOV başquruvatidu.

Raşidäm RÄҺMANOVA,
«Uyğur avazi»

Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Türgün yezisida tuğulup šskän Sulayman Şämşidinoğli ämgäk paaliyitini 1972-jili Çonҗa yeza egiligi tehnikiliq uçiliöesida başlap, andin Türgün remont-mehanika zavodida injener-tehnolog, Qazaq dšlät yeza egiligi tehnikisi mähkimisidä çoŋ injener, İşiktä agrokombinatida bšlüm başliği, nahiyälik injenerliq-tehnikiliq märkäzdä räisniŋ orunbasari, Ämgäkçiqazaq nahiyäsi hakiminiŋ orunbasari, «Türgün remont-mehanika zavodi» aktsionerliq җämiyitiniŋ prezidenti ohşaş lavazimliq hizmätlärni atqurdi. Һazir tiҗarätçilik bilän şuğullinivatqan Sulayman Mähsütov – «Vira» işläpçiqiriş kooperativi räisiniŋ orunbasari.
Dayim dšlät hizmitidä bolğan Sulayman akiniŋ eytişiçä, u җämiyätlik işlarğa arilişimän, däp oylimiğan ekän. Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ sabiq çoŋ jigitbeşi heli märhum Tursunmähämät Abdusemätov başliq bir top җämiyätlik işlar aktivistliriniŋ täşäbbusi vä kšpçilikniŋ bir eğizdin avaz berişi bilän tšrt jil ilgiri Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizigä räis bolup saylinip, šz väzipisini abroy bilän atquruvatidu.
– Ämgäkçiqazaq nahiyäsidä 54 millät väkili iҗil-inaq yaşaydu. Şuŋlaşqa bu täväni «İhçam assambleya» däpmu ataydu. Nahiyädä uyğur, slavyan, türk, grek, kurd, korey, çeçen-inguş vä tatar etnomädäniyät märkäzliri bar. Barliğimiz Elbası Nursultan Nazarbaev bilän Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaevniŋ äl täräqqiyati üçün ähmiyätlik mäktüpliri bilän maqaliliridiki eniq tapşurmilirini vä väzipilärni orunlaş arqiliq mädäniyitimizni täräqqiy etişkä šz ülüşimizni qoşup kelivatimiz.
Til, mädäniyät, sän°ät vä ädäbiyatimizni täräqqiy ätküzüştin taşqiri nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi balilirimizniŋ tärbiyisigimu kšp kšŋül bšlüvatidu. Moşu mähsättä märkäz yenida härhil bšlümlär täşkil qilinip, ular keläçäk ävlatni vätänpärvärlik rohta vä šz eligä bolğan sadaqätlikkä tärbiyilävatidu.
Bügünki kündä Qazaqstan duniyada zamaniviy tehnologiyalärni paydiliniş boyiçä yätkän utuqliri bilän kšzgä kšrünmäktä. Bayqişimçä, hazirqi yaşlar kitapni az oquydu. Biraq ularni savatsiz, täräqqiyati yoq, däp eytişqa mutlaq bolmaydu. Çünki räqämlik dävirniŋ baliliri İnternetqa yeqin. Elektronluq tehnologiyaniŋ tilini yahşi bilidu. Yaşlarniŋ bir alahidiligi – ular käspiy kolledjlarda bilim elişqa intilip, keläçäktä šzlirigä äsqatidiğan oquş orunlirini tallavatidu. Şuŋlaşqimu nahiyä märkäzliridä, yezilarda eçilivatqan ottura mähsus bilim därgahliriniŋ rolini atap štmäy mümkin ämäs. Moşundaq «päydin-päy» bilim eliş turmuş şaraiti tšvän aililärniŋ baliliri üçün intayin qolayliq. Atalğan kolledjlarda bilim alğan balilar keläçäktä ihtisat, salamätlikni saqlaş vä maarip sahalirida ämgäk qilip, җenini baqidiğan bolidu, – däydu sšhbätdişim märkäz işi bilän tonuşturup.
Atap ketiş keräkki, nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizigä räis bolup kälgän kündin başlapla Sulayman Şämşidinoğli šziniŋ uzun jilliq täҗribisidin ünümlük paydilinip, İşiktä vä Çeläk regionliri uyğurliri arisidiki birlik vä šzara çüşänçilärni mustähkämläşkä alahidä kšŋül bšldi. Ätrapidikilärgä millätkä ait mäsililärni nahiyä rähbärligigä orunluq yätküzüp, ularni häl qilişniŋ yollirini izdäştüridu. İşbilärmänligi, härtäräplimä bilimi, kiçikpeyilliği, diplomatiyalik qabiliyätliri bilän kšzgä kšrüngän u җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Şahimärdan Nurumovniŋ orunbasari bolup saylinip, birnäççä jil җumhuriyät miqiyasida işlidi.
Başta eytip kätkinimizdäk, Sulayman Mähsütov hazir tiҗarätçilik bilän şuğullinidu. U räpiqisi Natal'ya bilän buniŋdin ikki jil burun «Damu» tiҗarätni qollap-quvätläş dšlät programmisiniŋ dairisidä 160 orunluq «Viktoriya» märkizini eçip, šz tiҗaritini käŋäytiş mümkinçiligigä egä boldi. Märkäz zaman tälivigä toluq җavap beridu. Uniŋ içidä ozuq-tülük, kiyim-keçäk, tehnika, satraşhana, dorihana vä başqimu pavil'onlar bar. Barliği käŋ-taşa, yoruq häm issiq. Baliliri bilän kälgän heridarlar üçün oyunçuq häm attraktsionlarğa tolğan «Bebi rum» balilar bšlümi hizmät kšrsitidu. Bulardin taşqiri kafe-bar vä kinoteatr paaliyät elip baridu. Äl ihtisadiniŋ täräqqiyatiğa qoşqan ämgigi üçün şu jili Mustäqillik küni harpisida Sulayman aka Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Pähriy yarliği bilän mukapatlandi.
Sulayman Şämşidinoğli anatilliq mäktäp, mätbuat vä teatrimizni qollap-quvätläştin başqa nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizidä qeliplaşqan uruş vä ämgäk veteranliriğa ğämhorluq kšrsitiş än°änisini davamlaşturup kälmäktä. Älvättä, 70 miŋdin oşuq uyğur bar nahiyädiki märkäzniŋ işini yalğuz başquruş mümkin ämäs. Bu yosunda Sulayman aka Çeläk regioni boyiçä orunbasari Maydin Abdullaev, räisniŋ orunbasari — märkäz yenidiki Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Nurbüvi Nasirova, nahiyäniŋ baş jigitbeşi Rehimҗan İbdiminov, Çeläk regionluq Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Gšhärbüvi İdrisova, җämiyätlik işlarniŋ aktivisti Üsänҗan Abdurahmanov, Batur Näzärov vä başqimu onliğan milliy mädäniyitimizniŋ häqiqiy җankšyärliriniŋ isimlirini atap, ularniŋ märkäzniŋ paaliyitini җanlanduruştiki, millitimizgä ait çarä-tädbirlärni atquruştiki ülüşini alahidä täkitläp štti.
Pursättin paydilinip, bu künlärdä šziniŋ 70-baharini qarşi elivatqan Sulaymän Şämşidinoğlini pütkül tävä turğunliri namidin sämimiy täbrikläp, mustähkäm salamätlik, ailäviy bähit vä hatirҗämlik tiläymiz!
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ