Millätlär dostluği – dšlätniŋ qorğini!

0
34 ret oqıldı

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Qazaqstan – kšpmillätlik dšlät. Elimizdä yüz ottuzdin oşuq millät väkili, huddi bir ailiniŋ pärzäntliridäk, iҗil-inaq yaşap kälmäktä. Kšk bayraqniŋ astida qol tutuşqan 18 million häliqniŋ birligi – bizniŋ asasiy bayliğimiz.
Birlik demäkçi, elimizdiki tiniçliq vä šmlükniŋ, bähitlik häm hatirҗäm turmuşniŋ asasi – Qazaqstan hälqi Assambleyasi. Tunҗa Prezidentimiz Nursultan Äbişoğli Nazarbaev 1992-jili Mustäqillikniŋ birinçi jilliğiğa beğişlanğan forumda Qazaqstan hälqi Assambleyasini quruş häqqidä täşäbbus kštärgän edi. Andin üç jil štüp, 1995-jili 1-martta Qazaqstan hälqi Assambleyasini quruş toğriliq Prezident Pärmani çiqti. 2007-jilniŋ may eyida bolsa, Qazaqstan hälqi Assambleyasigä konstitutsiyalik märtivä berildi. Qazaqstan hälqi Assambleyasi QҖ Parlamenti Mäҗlisigä 9 deputat saylaş hoquqiğa egä bolup, Assambleyaniŋ җämiyätlik-säyasiy roli tehimu küçäydi. Şundaq qilip, mustäqillikkä erişip, yeŋidin putiğa turup kelivatqan dšlätniŋ keläçigigä dağdam yol eçildi.
Jillar štüp, mämlikitimiz tez sür°ättä täräqqiy etip, qisqa vaqit içidä duniyani šzigä qaratti. Mustäqilliktä štkän 28 jilniŋ içidä yätkän utuqlirimizniŋ barliğini Elbası — Tunҗa Prezidentimiz N.Ä. Nazarbaev birligimizniŋ mevisi, QHAniŋ puhta paaliyitiniŋ nätiҗisi däp bahalidi.
«Birlik bar yärdä – tirikçilik bar» demäkçi, qazaqstanliqlarniŋ mustähkäm birligi elimizni yüksäk pällilärgä yetilidi. Demäk, täräqqiy ätkän 30 mämlikätniŋ qatariğa qoşuluşni mähsät qilğan dšlitimiz keläçiginiŋ parlaq boluşi – Vätinimizdiki birlikniŋ, millätlärara dostluqniŋ mäŋgü saqlinişiğa bağliq desäk, aşurup eytqanliq bolmas.
Qazaqstan hälqi Assambleyasini çoŋqur kšlgä ohşatsaq, uniŋğa quyulidiğan däriyalar – etnomädäniyät märkäzliri. Çünki Assambleyaniŋ asasiy mähsät-väzipilirini ämälgä aşuruşta etnomädäniyät märkäzliriniŋ ämgigi bebaha. Bügünki kündä elimizdä 800din oşuq etnomädäniyät märkizi moҗut. Uniŋ içidä jigirmä säkkizi җumhuriyätlik märtivigä egä.
Җumhuriyitimizdä 15 tilda gezit-jurnallar yoruq kšridu, 8 tilda radiohävär tarqitilidu häm 7 tilda telekšrsitişlär kšrsitilidu. Buniŋdin başqa, uyğur, šzbäk, taҗik vä ukrain tillirida däris beridiğan 88 mäktäp bar. 108 mäktäptä 22 etnosniŋ tili yäkkä pän süpitidä oqutulidu. Şuniŋ bilän billä 195 etnobilim beriş kompleksi, yäkşänbilik vä lingvistikiliq mäktäplärmu moҗut. Qazaq vä rus teatrlirini qoşmiğanda, elimizdä yänä 4 milliy (uyğur, šzbäk, korey, nemis) teatr paaliyät elip barmaqta.
1996-jildin etivarän 1-may Qazaqstan hälqiniŋ birligi küni süpitidä nişanlinip kälmäktä. Hulasiläp kälgändä, häliqlär birligi – mämlikätniŋ asasi. Päqät birlik bilän biz Mäŋgülük älgä aylinalaymiz. Birliksiz täräqqiy etiş, gülliniş, riqabätkä qabil 30 mämlikätniŋ qatariğa qoşuluş äsla mümkin ämäs. Çünki birlik — bizniŋ birdin-bir mustähkäm qorğinimiz.
«Birligimizniŋ arqisida mustäqilligimizni küçäytip, hälqimizniŋ ähvalini yahşilaşqa yol açtuq. …İҗtimaiy vä etnosluq toplar arisidiki razimänlik – pütkül җämiyätniŋ birläşkän ämgiginiŋ nätiҗisi. Moşuniŋğa munasivätlik säyasiy җäriyanlarni tählil qilip, birligimizni küçäytiş üçün eniq qararlarni qobul qiliş keräk. Qazaq hälqiniŋ dšlät qurğuçi millät süpitidä rolini aşurup, etnoslarara šmlük vä dinlarara razimänlikni qeliplaşturuşimiz lazim. Bizniŋ şiarimiz: “Äl birligi – uniŋ härhilliğida!”. Elimizdiki etnosluq toplarniŋ tili bilän mädäniyitini täräqqiy ätküzüşkä şaraitlar yaritiverimiz» deyilidu Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaevniŋ «Konstruktiv җämiyätlik dialog – Qazaqstanniŋ turaqliqliği vä güllinişiniŋ asasi» namliq Mäktübidä.
Sšz ahirida eytarimiz, tarihimiz, bügünimiz häm keläçigimizmu birlikniŋ topisida tomur tartidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ