Häliq birligi – asasiy väzipä

0
24 ret oqıldı

Nur-Sultanda bolup štkän häliqara forumniŋ qatnaşquçiliri Qazaqstan hälqi Assambleyasi İlmiy-ekspertlar keŋişi paaliyitiniŋ nätiҗilirini vä millätlärara munasivätlär sahasidiki yeŋi tätqiqatlarniŋ istiqbalini muhakimä qildi.
Milliy akademiyalik kitaphanida bolup štkän “Kšphilliqtiki birlik: qazaqstanliq vä häliqara täҗribä” mavzusida štkän alimlar bilän ekspertlarniŋ häliqara forumi Assambleya İlmiy-ekspertliq keŋişiniŋ qurulğiniğa 10 jil toluşiğa beğişlandi.
Uniŋ işiğa QHA Räisiniŋ orunbasari – Prezident Mämuriyiti QHA Kativatiniŋ rähbiri Janseyit Tüymebaev, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti yenidiki Dšlät başquruş akademiyasiniŋ rektori Erlan Äbil, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti yenidiki Qazaqstan strategiyalik tätqiqatlar institutiniŋ mudiri Zarema Şaukenova, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Arhiviniŋ mudiri Jämilä Äbdiqadırova, Parlament deputatliri, häliqara ekspertlar birläşmisiniŋ, tätqiqat qurulumliriniŋ, diplomatik korpusniŋ väkilliri, QHA äzaliri vä ataqliq җämiyät ärbapliri qatnaşti.
Forumda 2009-jili Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ tapşurmisi boyiçä qurulğan Assambleyaniŋ İlmiy-ekspertliq keŋişi (İEK) paaliyitiniŋ yäkünliri asasiy mavzularniŋ biri boldi.
– İEK aldiğa QHAniŋ turaqliqliq, etnoslarara tšzümlük, җämiyätlik razimänlik vä җämiyätlik birlik mäsililiri boyiçä paaliyätni ilmiy-ekspertliq tählil qiliş mäsilisi qoyuldi, – dedi Janseyit Tüymebaev mäҗlisni eçip.
QHA Räisiniŋ orunbasari şundaqla İEKniŋ Assambleya yenidiki ämäliy konsul'tativ-analitikiliq organğa aylanğanliğini täkitlidi. Moşu ekspertlar mäydanida җämiyätniŋ milliylikkä bağliq muräkkäp vä inçikä mäsililiri dšlät quruluşi mävqäsidä qaraldi. Şundaqla İEK mäydanida QHAni täräqqiy ätküzüş strategiyasi vä kontseptsiyasi boyiçä, “Qazaqstan hälqi Assambleyasi toğriliq” Qanunğa šzgirişlär bilän qoşumçilarni kirgüzüş toğriliq täkliplär muhakimä qilindi vä otturiğa qoyuldi. Näq İEK mäydanida Qazaqstan ämäliyatida mediatsiyani paydiliniş mäsililiri qaraldi.
– İEK äzaliri Nursultan Nazarbaevniŋ EBҺT mäydanida tonuşturulğan qazaqstanliq җämiyätlik razimänlik vä birlik ülgisini däsläpki qetim umumlaşturdi vä sistemiğa saldi, – däp qoşumçä qildi Janseyit Tüymebaev. – Qazaqstan täҗribisi kšpligän häliqara konferentsiyalärdä tonuşturuldi. Rossiyadä, Özbäkstanda, Qirğizstanda, Şveytsiyadä, Җänubiy Koreyadä, Hitayda, Büyükbritaniyadä vä başqa mämlikätlärdä qazaqstanliq ülgä boyiçä mähsus sessiyalär štküzüldi.
QHA Räisiniŋ orunbasari şundaqla İlmiy-ekspertliq keŋäş aldida turuvatqan yeŋi väzipilärni atap kšrsätti. Mäsilän, uniŋ sšziçä, İEK ämäliy analitikiğa çoŋ diqqät bšlüşi zšrür, çünki hazirqi җämiyättä yüz berivatqan җäriyanlarniŋ ildamliği operativ ähbaratni vä qararlarni därhal qobul qilişni täläp qilivatidu. Yänä bir väzipä – ähbaratniŋ operativ almaşturuluşini vä keyin tählil qiliş üçün uniŋ saqlinişini täminläş mähsitidä QHA işiniŋ barliq yšnilişliri boyiçä mälumatlarniŋ räqämlik bazisini vuҗutqa kältürüş. Şundaqla iҗtimaiy tarmaqlar vä ammiviy ähbarat vasitiliri bilän işläştä yeŋi yandişişlarni tepiş, yaşlar mavzusiğa alahidä diqqät bšlüş, yeŋi ävlatniŋ qädriyätliri bilän nişanlirini üginiş muhimdur.
Janseyit Tüymebaev şundaqla dšlät tilini täräqqiy ätküzüş, käŋ җamaätçilik üçün qazaq tiliniŋ qisqa luğätlirini täyyarlaş boyiçä paaliyätniŋmu çoŋ ähmiyätkä egä ekänligini täkitlidi.
– Kelär jili biz QHAniŋ 25 jilliğini, uluq Abay tävälludiniŋ 175 jilliğini vä äl-Farabi tävälludiniŋ 1150 jilliğini nişanlaymiz, – dedi QHA Räisiniŋ orunbasari. – İlmiy-ekspertliq keŋäşmu Assambleya yubileyini štküzüş planini ämälgä aşuruşqa paal qoşuluşi, şundaqla uluq mutäpäkkürlärniŋ insanpärvärlik ideyalirini ilgirilitiş üçün mäydan yaritişi zšrür.
Forumda sšzgä çiqqan Dšlät başquruş akademiyasiniŋ rektori Erlan Äbil birinçi väzipä – ämäliy tätqiqatlarni täräqqiy ätküzüş mäsilisi dairisidä birnäççä muhim päytlärni atap kšrsätti.
– QHAniŋ millätlärara munasivätlär mäsilisini häl qiliştiki roli bebaha, – dedi u. – Biz millätlärara toqunuşlar toğriliq pat-patla aŋlaymiz, ular hazirqi zaman sinaqliriniŋ birigä aylandi. Şuŋlaşqa bizniŋ kšpmillätlik җämiyitimizdä yüz berivatqan barliq җäriyanlar puhta tätqiqat qilinişi keräk. 2011-jili Tunҗa Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ tapşurmisi boyiçä bizniŋ akademiyadä Märkiziy Aziyadiki millätlärara vä konfessiyalärara munasivätlärni üginiş märkizi quruldi. Kšpmillätlik birläşmilärdiki barliq asasiy җäriyanlarni ilmiy җähättin tählil qiliş uniŋ asasiy väzipisi boldi.
Öz novitidä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti yenidiki Qazaqstan strategiyalik tätqiqatlar institutiniŋ mudiri Zarema Şaukenova QHA paaliyiti tüpäyli Qazaqstanniŋ millätlärara häm konfessiyalärara plyuralizm vä tšzümlük mämlikät süpitidä duniya birläşmisigä tonulğanliğini täkitlidi.
– Millätlärara munasivätlärni üginiş mäsililiri dšlät mustäqilliginiŋ şäkillinişiniŋ barliq basquçlirida Qazaqstan alimliri üçün aktual bolup käldi, – däp täkitlidi u. – QHAniŋ İlmiy-ekspertliq keŋişi qurulğan päyttin tartip, uniŋ äzaliri milliy-säyasiy vä konfessiyalärara täräqqiyat sahasidiki tätqiqatlarni aktuallaşturup, sistemiğa salalidi.
Zarema Şaukenova şundaqla QHAniŋ vä İEK ekspertliriniŋ demokratiyalik җäriyanlarni täşäbbus qiliş, qanunlarni mukämmälläştürüş arqiliq milliy säyasätni islahat qiliş, ilmiy tätqiqat iqtidarini küçäytiş vä grajdanliq җämiyät institutlirini täräqqiy ätküzüş boyiçä çoŋ işlarni jürgüzgänligigä diqqät ağdurdi.
Uniŋdin taşqiri forumda millätlärara munasivätlärni üginişniŋ yeŋi yšnilişliri, milliy ülgilär vä täräqqiyat strategiyaliri, alämşumullaşturuşniŋ kšpmillätlik dšlätkä täsir qilişi mäsililiri qaraldi. Sessiyadin keyin “Kšpmillätlik җämiyättiki dialog vä nätiҗidarliq kommunikatsiyalär”, “Yaşlarniŋ kšpmillätlik җämiyättiki roli”, “Һazirqi zamanniŋ etnodemografiyalik җäriyanliri: istiqbal vä sinaqlar” ohşaş üç mavzu boyiçä umumiy munazirilär bolup štti.
Forum dairisidä Milliy akademiyalik kitaphanida “Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ İlmiy-ekspertliq keŋişigä – 10 jil” tematikiliq kšrgäzmisi uyuşturulup tonuşturuldi. Ahirida ilmiy-ekspertliq birläşmä häm QHAniŋ äŋ aktiv väkillirigä teçliq vä razimänlikni täminläş boyiçä ilmiy häm җämiyätlik paaliyät sahasidiki hizmiti üçün mukapatlar tapşuruldi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ