Bärikätlik jut

0
98 ret oqıldı

«Vätänpärvärlikniŋ äŋ ilğar ülgisi – tuğulğan yärniŋ tarihini mäktäptä oqutuştin başlisa, nahayiti yahşi bolidu. Tuğulğan yärniŋ härbir seyi vä idirliri, tağliri bilän däriyaliri tarihtin uçur beridu. Һärbir yär nami toğriliq talay rivayätlär vä hekayilär bar… Tuğulğan yärgä bolğan muhäbbät tuğulğan älgä – Qazaqstanğa degän vätänpärvärlik his-tuyğuğa ulişidu».
(Elimizniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası N.Ä. Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» maqalisidin).

Uyğur nahiyäsidiki yär kšlämi vä ahalisiniŋ sani җähättinla ämäs, täräqqiyati bilänmu aldinqi qatarda turğan jutlarniŋ biri – Çarin yezisi. Därhäqiqät, Çarin nahiyä boyiçä yeza egiligi yahşi täräqqiy ätkän yeza. Hälqiniŋ sani boyiçä Çonҗidin keyinki ikkinçi orunda (ahali sani – 6300) turidu. Bu jutta uyğur, qazaq vä rus millitiniŋ väkilliri istiqamät qilidu.
Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Bügünki kündä Çarin yeza okrugida poçta, politsiya uçastkiliq punkti, ağriqhana, bağçä vä yeza hakimiyitiniŋ benasidin bšläk, 33 ozuq-tülük dukini, 2 toyhana, 1 kafe, 3 dorihana, 2 satraşhana turğunlar üçün hizmät kšrsätmäktä. Häliqniŋ asasiy käspi – dehançiliq vä çarviçiliq bolup, jutta җämi 5 җavapkärligi çäklängän yoldaşliq, 514 dehan egiligi iş elip berivatidu.
– Çarin yeza okrugi yeza egiligi sahasidiki barliq dšlät programmilirini toluq paydilinip kälmäktä, – däydu yeza okrugi hakiminiŋ orunbasari Faiz Qurbanov sšhbätara – Ötkän jili 4980 gektar yärgä danliq ziraätlär (uniŋ içidä 4500 gektar kšmüqonaq, 100 gektar yärgä aptappeläz, 380 gektarğa arpa) pärviş qilinip, mol hosul elindi. 13228 tonna kšpjilliq täbiiy çšp jiğişturuvelindi. Dehançiliq işliri üçün 116 traktor, 18 seyalka, 16 kombayn, 79 tirna, 28 jük maşinisi, başqimu yeza egiligi tehnikiliri paydilinilmaqta. Häliqniŋ turmuş süpitiniŋ yahşilinişiğa bağliq, jildin-jilğa jutumizdiki yeza egiligi tehnikiliriniŋmu sani kšpäymäktä. Çarviçiliq җähättinmu atquruluvatqan işlar tilğa alarliq. Atap štüş keräkki, 2018-jili subsidiyagä 30 baştin juquri meli bar 18 dehan egiligi җämi 14 million 400 miŋ täŋgä aldi. «Muratäli» dehan egiliginiŋ räisi Muratäli Tursunov 5 baş Santa-Gertruda näsillik buqilirini Yarkänt şähiridin setip äkäldi. Elimizdä kooperativ quruş toğriliq qanun qobul qilinğan päyttä, çarinliqlar däsläpkilärdin bolup işqa kirişidu. Һazir nahiyä boyiçä äŋ süpätlik iş elip berivatqan kooperativ – Çarinda. Buniŋdin 2,5 jil ilgiri Mirzayit Nasirovniŋ rähbärligidä «Çarin süt işläpçiqiriş» kooperativi qurulup, nahayiti yahşi bir başlanmini yolğa qoyğan edi. Bügünki kündä mäzkür kooperativniŋ tärkividä 37 äza bolup, 350 siyirdin süt seğilivetiptu. Yazliği kooperativ künigä 1 tonnidin oşuq süt štküzgän bolsa, hazir künigä 500 litr süt «Baltabay» ҖÇYğa yätküzülmäktä.
Yeza hakimiyiti mutähässisliriniŋ täkitlişiçä, jutta yeza egiligi sahasi bilän qatar tiҗarätçilikmu yahşi täräqqiy ätkän. Bügünki kündä Çarindiki 44 tädbirçan şähs jutniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiniŋ rivaҗlinişiğa zor ülüş qoşup kelivatidu.
Biz u küni Çarin yezisiniŋ jigitbeşi Mirşat Kibirov, җamaätçilik işliriniŋ aktivisti Һasamdun Mutällipov vä hanim-qizlar keŋişiniŋ äzaliri Bibinur Sadiqova, Rehan vä Mehrivan Avutovalar bilän uçrişip, sšhbätläştuq.
Jigitbeşi Mirşat Kibirov mäşräp ähli täripidin ämälgä aşuruluvatqan izgü işlarni atap štti. Millätpärvär insanlar täripidin qurulğan mäşräp ähli altä jildin buyan ana tilimizda bilim alidiğan oquğuçilarniŋ sanini kšpäytiş mähsitidä Mšmün Һämraev namidiki ottura mäktäpniŋ uyğur sinipiğa qobul qilinğan 1-sinip baliliriğa soğa tapşurup, älaçi oquğuçilarni räğbätländürüp kelivetiptu.
Jigitbeşiniŋ eytişiçä, «Yaşlar jili» dairisidä yeza yaşliri birlişip, yezidiki ambulatoriyagä vä meçitqa çoŋ yardäm kšrsitiptu. Çarindin yetilip çiqqan märt-märdanä şähslär meçit hoylisini avatlaştursa, yeza yaşliri 700 miŋ täŋgä mäbläğ toplap, meçit içidiki gilämlärni yeŋilaptu. Mana moşundaq izgü işlarniŋ nätiҗisidä biyil Çarin yezisiniŋ meçiti «Ülgili dini ğibadathana» nominatsiyasiniŋ ğalibi atilip, Almuta vilayitiniŋ hakimi Amandıq Batalovniŋ mähsus diplomi bilän mukapatlandi.
Jut hizmitidä jürgän tiҗarätçilär Ğalimjan Bavdinov bilän Rustäm Mamtuşurovniŋ isimlirini yeza turğunliri pähirliniş ilkidä tilğa elişti. Toğra, härbir jutniŋ pähirlinär şähsliri bolidu vä, älvättä, ularni jutdaşliri mäğrurliniş bilän tilğa alidu. Çarin yezisidimu mundaq şähslär helä bar.
– Çarindin kšpligän ataqliq şähslär yetilip çiqqan, – däydu Bibinur Sadiqova sšhbätara. – Şularniŋ biri – hälqimizniŋ munävvär pärzändi Mšmün Һämraev. Biz Sotsialistik Ämgäk Qährimani Rahiläm Seyitovadäk jutdişimiz, Alimҗan Qasimov, Tursun Älaev, Zulfiya Kärimova käbi alim-ziyalilirimiz, Äziz İskändärov, Rizaydin Seyitov, Ämirdin Aytbaqievtäk sän°ätkarlirimiz bilän häqliq räviştä pähirlinimiz.
Hoş, Çarindin yetilip çiqqan ataqliq insanlarniŋ hämmisi däsläpki bilimini ana tilida alğanliği häqiqät. Şundaq ekän, Çarin häqqidä qäläm tävritip, häliq üçün hizmät qilivatqan ärbaplarni yetildürgän muqäddäs därgah toğriliq sšz qozğimaş mümkin ämäs.
Çarinda ikki ottura mäktäp bar. Ular qazaq tilida bilim beridiğan Çarin ottura mäktivi bilän oqutuş uyğur vä rus tillirida jürgüzülidiğan M.Һämraev namidiki ottura mäktäp. Biz Mšmün Һämraev namidiki bilim därgahi häqqidä käŋiräk tohtalmaqçimiz.
1924-jili Çarin yezisida däsläp tšrt bšlmilik mäktäp eçilğan ekän. Uniŋ mudiri bolup Һüsäyin Usalimov tayinliniptu. Şu jilliri mäktäptä Märdan Validinov, Dürüm Märdanova, Aleksandra Limareno, Abdumeҗit Märdanov, Җelil Mähpirov, İkram Aziev isimliq muällimlär hizmät qilğan ekän.
1954-jili onjilliq mäktäp eçilip, 1968-jili ikkiqävätlik yeŋi bena paydilinişqa berildi. Yeŋi mäktäpniŋ selinişiğa şu jillardiki Sverdlov namidiki kolhozniŋ räisi Mirzigül Nasirov kšp küç çiqardi. 1987-jili mäktäpkä Mšmün Һämraevniŋ nami berilip, 1991-jili üç qävätlik yeŋi bena selinip, paydilinişqa berildi. Bu işlarğa şu çağdiki kolhoz räisi Reşit Manapov kšp tšhpä qoşqan ekän.
1924 – 2014-jillar ariliğida Һezim İskändärov, Ähmät Zordinov, Ähmät Tohtahunov, Kamil Tohtibaqiev, Һosmanҗan Ömärov, Şamahun Ğaziev, Ähmät Savutov, Muzäppär Älaev, Ruläm İmamzärova, Ruqiyäm Tastanbekova, Maksim Hakimov, Pärzänäm Latipova rähbärlik qilğan bilim därgahiğa 2015-jildin başlap Һšrmäthan İbragimova mudirliq qilip kelivatidu.
– Mäktivimizdiki 107 muällim 755 oquğuçiğa zamanğa layiq bilim bärmäktä, – däydu mäktäp mudiri Һšrmäthan İbragimova. – Muällimlärdin 99 adäm aliy bilimlik, uniŋ içidä 61 muällim yeŋilanğan bilim beriş programmisi boyiçä kursni tamamliğanlar. Mäktivimizdä 11 pän birläşmisi, 5 häqliq, 8 häqsiz kabinetlar bar. «Diplom men auılğa» dšlät programmisi boyiçä 2 muällim işqa qobul qilinip, hizmät qilmaqta. Umumän, mäktäp boyiçä yaş muällimlär 5% täşkil qilidu. 2012-jili mäktivimiz muräkkäp җšndäştin štti.
Sšhbät davamida mäktäp oquğuçiliri bilän muällimlärniŋ qol yätküzgän utuqlirini atap štüp, štkän jili uşbu bilim därgahidin uçum bolğan 15 oquğuçiniŋ aliy oquş orniğa çüşkänligini, uniŋ içidä 2 uçumkarniŋ dšlät granti hesaviğa oquvatqanliğini täkitlidi.
Çarin yezisidiki ağriqhanida 15 orunluq statsionar bar bolup, bu yärdä җämi 29 adäm işläydu. Yezida şundaqla yaşlar üçün uşu-sanda, qazaqçä küräş, voleybol vä bosketboldin sport šmäkliri paaliyät elip berivatidu. Uşu-sandadin – Vijdan Orazbekov, qazaqçä küräştin – Ruslan Mamtuşurov, voleyboldin – Abduvaris Aznibaqiev, bosketboldin – Äziz Ömärov vä Rasul Mäşürov yaşlarni mäşiqländürüp, ularni sağlam hayat tärizigä dävät qilip kälmäktä.
Hulasiläp eytqanda, mäzkür maqalimizda biz Çarin yezisini päqät bir qiridinla tonuşturduq, halas. Ägär Çarindiki härbir ämgäk adiminiŋ ämgigi, jutniŋ tarihi, aliyҗanap insanlarniŋ häyrihahliği häqqidä täpsiliy yazidiğan bolsaq, bu bir maqalä, bilän çäklinişkä bolmaydu, älvättä…

SÜRÄTLÄRDÄ: 1. Yeŋidin selinğan Çarin yeza hakimiyitiniŋ benasi. 2. Çarin yezisiniŋ meçiti. 3. Jigitbeşi Mirşat Kibirov (soldin oŋğa), «Vin» dehan egiliginiŋ räisi Radik Mamtuşurov, hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Bibinur Sadiqova vä jut aktivisti Һesamdun Mutällipov.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ