Yahşilarniŋ yahşisi

0
154 ret oqıldı

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Tunҗa Prezidentimiz – Elbası Nursultan Äbişoğli Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» maqalisi yoruq kšrgändin keyin, elimizdä yeŋi bir mänaviyat buliğiniŋ kšzi eçilğandäk boldi. Mäzkür programmiliq maqalidiki «Tuğan jer», «Qazaqstandağı 100 jaŋa esim», «100 kitap» qatarliq layihilär dairisidä ämälgä aşurulğan kšpligän izgü işlarniŋ guvaçisi bolduq. Şundaqla bügünki küngä qädär mäniviy yeŋiliniş yolida yeŋi-yeŋi pällilärgä kštirilmäktimiz.
Uzun sšzniŋ qisqisi, «Mäniviy yeŋilinişni kitap oquştin başlaş keräk» däp çüşinidiğan aliyҗanap insanniŋ biri – Varis Rozahunov edi. Nahiyä hälqi pähirlinidiğan, säviyäsi juquri, vätänpärvär, millätpärvär, kitaphumar Varis İvrayimoğli gezitimizniŋ turaqliq muştiriliriniŋ biri bolidiğan. Pat-pat redaktsiyamiz tährirati bilän alaqilişip, yazğan maqalirimizğa qarita oqurmänlik oy-pikri bilän bšlüşüp turidiğan milliy mätbuatimizniŋ җankšyäri buniŋdin altä ay ilgiri pani duniyadin baqi duniyağa atlandi. «Yahşidin bağ qalidu…» demäkçi, kitap desä içkän eşini yärdä qoyidiğan «säkkiz qirliq – bir sirliq» Varis Rozahunovniŋ ismini härqaçan hšrmät bilän tilğa alimiz.
“Bu meniŋ äŋ esil ğäznilirim”, – däp mahtinatti mštivär kitap polkisidiki tom-tom näşirlärni kšrsitip. Bir sšhbitimizdä Varis aka: «Pütmäs-tügimäs bayliğim. Moşu küngiçä jiqqan uprimas häm çirimas bisatim. Yahşi kitapniŋ hämmisini sšyüp oquymän. Siz bilidiğan birazini atap eytsam, Almasbäk, Җämşit Rozahunov, Patigül Mähsätovaniŋ iҗadiyitigä qayilmän. Һazir burunqidäk qiyinçiliqlar yoq. Ana tilimizda yeŋi-yeŋi, äҗayip yahşi kitaplirimiz yoruq kšrüvatidu. Biraq şu kitaplarni oquydiğan ävlatlardin ayrilip qelivatqanliğimizdin qorqimän. Һazirqi uyğur mäktäpliriniŋ ähvalini eytmisammu, yahşi bilisilär. Gezit-jurnallirimizğa muştiri toplaşmu çoŋ mäsiligä aynaldi. Җämläp kälgändä buniŋ hämmisi — millitimizniŋ keläçigigä palta çapidiğan tosalğuluqlar. Buni biz җiddiy türdä birlişip häl qilmisaq bolmaydu», – däp kšŋlidiki ändişisini bildürgän edi. Şundaqla bügün tärҗimanlarniŋ yetişmäydiğanliğini, uyğur tiliğa šzgä tildin tärҗimä qilinğan kitaplarniŋ yoqniŋ ornida ekänligini eytip, uyğur ädäbiyatini rivaҗlanduruş üçün, duniya ädäbiyatidin hävärdar boluşimiz keräkligini arman qilatti.
Һärbir eğiz sšzidin çoŋqur oy, hayatiy täҗribä tškülüp turidiğan Varis aka bilän sšhbätläşkinimizdä oquğan kitapliriniŋ mäzmunini ihçamlap, birqançä җümlä bilänla sürätläp kšrsitip, hämmimizni häyran qalduratti. Uniŋ gäp-sšzi bilän jürüş-turuşidinla oquğan, bilimgä huştar insan ekänligini bayqaveliş täs ämäs edi. Mana şundaq esil hisliti bilän kšpniŋ yadida qalğan kitaphumar insanniŋ šmürbayaniğa tohtilar bolsaq, u 1948-jili 8-noyabr'da Uyğur nahiyäsiniŋ Avat yezisida duniyağa kälgän. Ottura mäktäpni ana juti Avat yezisida tamamliğandin keyin, 1966-jili Sämärqänttiki soda institutiğa oquşqa çüşüp, diplom elip, däsläpki iş-paaliyitini nahiyälik istimalçilar җämiyitidin başlaptu. Bari-yoqi 29 yeşida nan zavodiğa mudir bolup tayinlinip, keyin Aqsu-Avat vä Çarin yeziliq istimalçilar җämiyitigä räis bolup, pensiyagä çiqiptu. Keŋäş hškümiti tarqiğandin keyin, šz aldiğa yäkkä tiҗarätçilik bilän şuğullinip, Çonҗa yezisida ammibap dukan eçip, şähsiy tiҗarät bilän şuğullandi.
Varis Rozahunov häqiqätän aq kšŋül, kämtar, šzidin kšrä šzgini, äl-jutniŋ ğemini kšp oylaydiğan insan edi. Җämiyätlik işlarniŋ täşäbbuskari süpitidä ana tilimizniŋ saqlinip qelişi, maaripimiz vä mätbuatimiz, mädäniyitimiz häm sän°itimizniŋ täğdiri üçün ğäm yäydiğan Varis aka «Uyğur avazini» täşnaliq bilän kütüp, gezit keçiksä, häläykümgä çüşüp täşvişlinidiğanliğini sšz qilip, bizni rohlandurup, qanatlandurup jürätti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ