Nursultan Nazarbaevniŋ ülgisi

0
201 ret oqıldı

Paytähttä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti Küni şäripigä “Türk aliminiŋ uluq şähsliri” mavzusida çarä-tädbir štküzülüp, uniŋda ataqliq türk säyasätşunasi Kyurşad Zorluniŋ “Nazarbaevniŋ liderliği: Uluq dalaniŋ tiklinişi” kitavi tonuşturuldi.

Häliqara türk akademiyasi Qazaqstan hälqi Assambleyasi bilän birliktä uyuşturğan çarä-tädbirgä dšlät vä җämiyät ärbapliri, ilmiy häm oquş orunliriniŋ rähbärliri, ziyalilar väkilliri qatnaşti.
– Mustäqil Qazaqstanniŋ utuqliri Nursultan Nazarbaevniŋ ismi bilän çämbärças bağliq. Tunҗa Prezident tüpäyli mämlikät çoŋ utuqlarğa yätti. Küçlük ihtisat, iҗtimaiy dšlät, turaqliq säyasiy sistema, millätlärara razimänlik, häliqara mäydanda mämlikitimizgä bolğan juquri işänçä däriҗisi Elbası ämgiginiŋ nätiҗilirigä uttur bağliq, – dedi QHA Räisiniŋ orunbasari – Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ Mämuriyiti QHA Kativatiniŋ mudiri Janseyit Tüymebaev.
QHA Räisi orunbasariniŋ sšziçä, Qazaqstan yüzdin oşuq millät vä 17 konfessiya üçün dialog mäydaniğa aylandi. Mämlikät duniyada birinçi bolup yadro quralidin vaz käçti, Şämäy yadro poligonini yepiş qararini qobul qildi. Qazaqstanniŋ yeŋi paytähtimu mämlikitimizniŋ alämşumul utuqliriniŋ guvaçisiğa aylandi. Qazaqstan birlik vä işänçiniŋ šz formulisini işläp çiqti. U häqqaniy türdä Nursultan Nazarbaev ülgisi däp ataldi. Milliy säyasät razimänlik, җämiyätlik turaqliq, qanunniŋ üstünlügi vä aktiv integratsiya printsipliri boyiçä tüzüldi. Mämlikätniŋ Asasiy qanuni “Biz, Qazaqstan hälqi” degän sšzlär bilän başlinidu, bu bolsa, şu çağdin tartipla mämlikätniŋ barliq grajdanliriniŋ birligi ideyasini alğa sürdi.
– Mustäqillik jillirida Qazaqstanniŋ häliqara abroyi җiddiy däriҗidä šsti. Bu Elbasıniŋ Şanhay hämkarliq täşkilati, Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri ohşaş çoŋ häliqara täşkilatlarni quruş, Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ qurultiyini, Qazaqlarniŋ duniyaviy qurultiyini štküzüş boyiçä izçil küç çiqirişiniŋ nätiҗisi, – däp täkitlidi Janseyit Tüymebaev.
Şuni täkitläş keräkki, professor Kyurşad Zorlu uzaq jillar mabaynida Nursultan Nazarbaev paaliyitini liderliqniŋ yetäkçi duniyaviy ülgilirigä täŋläştürüp käldi. Türk säyasätşunasiniŋ analitikiliq maqaliliri Qazaqstan näşirliridä turaqliq elan qilinivatidu.
U šz kitavida Elbasıniŋ türk duniyasiniŋ birligini küçäytiş, häliqlär otturisida yahşi hoşnidarçiliq alaqilarni yolğa qoyuş boyiçä işini tählil qildi, Elbasıniŋ häliqara toqunuşlarni birtäräp qilişqa qaritilğan utuqluq vasitiçiliq roliğa tohtaldi.
– Elbasıniŋ “Ruhani jaŋğıru” maqalisi päqät qazaq hälqiniŋla ämäs, bälki pütkül türkiy häliqlärniŋ keläçigigä yšniliş beridiğan programmiliq hšҗҗätkä aylandi, – dedi Kyurşad Zorlu kitavini tonuşturuş märasimida.
Alim şundaqla šz kitavida Nursultan Nazarbaevniŋ säyasiy liderliq fenomeni toğriliq yazğanda, uni uluq häliqara säyasätçilär bilän birqatarğa qoyğanliğini qäyt qilip, Qazaqstan bilän Türkiyaniŋ šzara paydiliq alaqilirini küçäytişniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.
Şundaqla Türkiya säyasätşunasi jürgüzgän sotsiologiyalik pikir soraş nätiҗisi boyiçä Nursultan Nazarbaev türk alimidiki äŋ yarqin şähs bolup hesaplinidu. Elbası tüpäyli pütkül duniya qazaq mädäniyitini bilişkä başlidi. Türkiyadä mämlikitimizniŋ qisqa vaqittiki utuq-muvappäqiyätliridin mäğrurlinidu. Qazaqstan mustäqillikkä erişkändin keyin Türkiyadä qazaq tilida sšzläydiğan adämlär kšpäydi. Nursultan Nazarbaevniŋ šzini bolsa, türk aliminiŋ Bilgä-haqani däp hesaplaydu.
Märasim ahirida Häliqara türk akademiyasiniŋ Prezidenti Darhan Qıdıräli Kyurşad Zorluğa minnätdarliq bildürüp, Pähriy yarliq tapşurdi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ