Biz bilmäydiğan Azat Һekimbäg ğoҗa

0
124 ret oqıldı

Meniŋ bu qetimqi sšhbätdişim — ammibap şähs. Meniŋçä, uyğur oqurmänliriniŋ arisida uni bilmäydiğanlar kamdin-kam bolsa keräk. Ataqliq kollektsioner, qedimiy qural-yaraqlar boyiçä abroyluq ekspert, härqandaq adämni tävrändürmäy qoymaydiğan şähsiy salonğa egä kšrnäklik antikvar, metsenat, җämiyät ärbabi… Sšhbätdişimniŋ mukapatlirimu, ataq-unvanlirimu yetärlik. Biraq män mäzkür sšhbättä ularniŋ heç qaysisiğa tohtalmaymän. Meniŋ bu qetim qolumğa qäläm elişimğa Azatniŋ tehi yeqindila rus tilida näşir qilinğan “Turpan munarisi. Meniŋ näsäpnamäm” (“Turfanskiy minaret. Moya rodoslovnaya”) särlävhilik kitavi säväp boldi. Älvättä, härqandaq äsärgä ohşaş, bu kitaptimu kamçiliqlar, nuqsanlar uçrişidu. Biraq gäp uniŋda ämäs. Gäp sšhbätdişim hayatiniŋ biz tamamän bilmäydiğan, bilsäkmu, intayin az bilidiğan täräpliri häqqidä, yäni uniŋ tegi-täkti, äҗdatliri, hayat yolidiki käskin šzgirişlär häqqidä bolmaqçi. Azatni sšhbätkä täklip qilişimniŋ yänä bir sävävi, uniŋ biyil novättiki tävälludini nişanlişiğimu munasivätliktur. Bizniŋ sšhbitimizmu şuniŋdin başlandi.
— Azat, sän biyil 70 yaşliq tävälluduŋni qarşi aldiŋ. Özäŋni şunçä yaşqa kirgän adäm süpitidä his qilamsän? Adättä, biz 70 yaşliq adämlärni aqsaqal, bovay däymiz. Biraq seniŋ jürüş-turuşuŋğa, hayat täriziŋgä qarap, heçkim seni undaq deyişkä petinalmaydu. Uniŋ üstigä, sän bu sänäni birdin çoŋ häҗimlik üç kitapni çiqiriş bilän qarşi aldiŋ. Җämiyätlik işlardinmu çätnäp kätmidiŋ. Hanim-qizlarğa nisbätän kompliment-mädhiyiliriŋmu ilgärki petiçä qalmaqta. Buniŋ sävävi nemidä? Yaki qeriliqqa boy bärgüŋ kälmäyvatamdu?
— Meni baqqan Һäҗärhan momam, yäni anamniŋ anisi maŋa: “Җapağa tuğulğan balam, heçqisi yoq, yaşliğiŋda qiynalsaŋ, yeşiŋ yätkändä halavitini kšrisän” degän sšzlärni qayta-qayta eytiştin yaliqmatti. Ämäliyatta häqiqätänmu şundaq boldi. Män yaşliğimda nurğun eğirçiliqlarni baştin štküzdüm, adäm tšzgüsiz şaraitlarda yaşidim. Bügünki kündä bolsa, şuniŋ halavitini kšrüvatimän. Balilirim, nävrilirim šzlirini mustäqil Qazaqstanniŋ bähitlik grajdanliri däp his qilidu. Ularğa qarap hoşalliğimdin hayaҗanlinip ketimän. Şu säväptin bolsa keräk, šzämni heliğiçä 40 — 45 yaşliq jigitlärgä (külüp) qiyas qilimän.
— Seniŋ ata җämitiŋniŋmu, ana җämitiŋniŋmu aqsüyäkliklärgä täälluq ekänligidin hävirimiz bar. Şuni näzärdä tutsaŋ keräk, sän kšp yärlärdä, hätta kitapliriŋdimu šzäŋni “Knyaz'” däp tonuşturisän. Biraq uyğur tilida mundaq sšz yoqqu?
— Rus tilida yezilğan äsärlirimgä şundaq däp imza qoyup jürimän.
— Kšrnäklik jurnalist İvrayim Baratov “İҗatkar” jurnalida besilğan maqalisida “knyaz'niŋ” orniğa “ğoҗa” degän sšzni paydiliniptu. Mänmu şuni toğra kšrimän. Çünki seniŋ ğoҗilar ävladidin ekänligiŋni dost-buradärliriŋ yahşi bilidu. Biraq bu sšz, İvrayim yazğandäk, ismiŋniŋ aldida ämäs, bälki uniŋ käynidä kelişi äqilgä muvapiqmekin. Meniŋçä, uni üç türlük yezişqa bolidu. Eniğiraq eytqanda, «Azat ğoҗa Һekimbäg», bolmisa «Azat Һekimbäg ğoҗa» yaki «Azat Һekimbägtin» keyin skobka içigä «Hanzathan ğoҗa» (sšhbätdişimniŋ äsli äzän qiçqirip qoyulğan ismi) däp qoşup qoyuş. Bularniŋ qaysisini toğra däp hesaplaysän?
— Һakimbäg ğoҗa degän durustäk. Biraq, undaq bolsa, bovam ikkimizniŋ näsibisi ohşaş bolup qalidiğu?..
— Meniŋçä, uniŋda turğan heçnärsä yoq, näsibilärdä undaq ohşaşliqlar bolup turidu.
Һazirçä şundaq bolsun. Uni bara kšrärmiz.
— Qazaq qerindaşlarda bizgä nisbätän bir yahşi šzgiçilik bar. Ularniŋ hämmisi degidäk yättä atisini bilidu. Bu җähättin bizniŋ tilimiz qisqa — jiraq štmüştä hayat käçürgän äҗdatlirimizniŋ tarihini turmaq, isim-näsibinimu bilmäymiz. Tonuşlirimniŋ içidä päqät Ziya aka Sämädiniŋla yättä atisini atap štkänligidin hävirim bar. Sän bolsaŋ, šzäŋniŋ juqurida qäyt qilinğan kitaviŋda äҗdatliriŋdin yättä ämäs, on tšrt adämniŋ isim-näsibini, yänä kelip, ularniŋ qisqiçä tärҗimihalinimu beripsän. Bu mälumatlarni qäyärdin aldiŋ?
— Rastini eytsam, bu yšniliştä maŋa nurğun izdinişkä toğra käldi. Paydilinilğan ämgäklär tizimini män “Turpan munarisi. Meniŋ näsäpnamäm” namliq kitavimda elan qildim. Ularniŋ içidä härhil jillarda Moskvada, Sankt-Peterburgta, Almutida, Ürümçi vä Ğulҗida näşir qilinğan ilmiy ämgäklär, bädiiy äsärlär bar. Ularniŋ hämmisini atap çiqiş gezitniŋ helä ornini alidu. Şuŋlaşqimu meniŋ äҗdatlirim u yaki bu җähättin tilğa elinğan 14-15 kitap bilän täpsiliy tonuşup çiqqanliğimni eytiş bilänla çäklänmäkçimän. Ularniŋ içidä bolupmu “İli tarih materialliri” (Ğulҗa), “Hitayniŋ yeŋi tarihi. 1928 — 1949-jj.” (Moskva), “Hitayniŋ Şinҗaŋ-Uyğur Avtonom Rayoni” (Almuta) ohşaş ämgäklärni alahidä atap štüşkä ärziydu.
— Seniŋ kitaviŋdimu, başqa mänbälärdimu (mäsilän, Zordun Sabirniŋ “Ana yurt” romanida), ayrim şähslärniŋ hatiriliridimu bovaŋ Һekimbäg ğoҗa toğriliq nurğun sšz bolidu. Һämmisi uniŋ alahidä aq kšŋül, millätpärvär, qoli oçuq bay adäm bolğanliğini, ahali arisida çoŋ izzät-abroyğa egä bolğanliğini täkitläydu. Äşu bovaŋ häqqidä qisqiçä sšzläp bärsäŋ.
— Bovamniŋ äsli isim-näsibi Ğiyasidin Bährämğoҗaoğli bolsimu, häliq arisida lavazimiğa munasivätlik Һakimbäg (Һakim vä bäg, yäni älni başqurğuçi mänasida) däp atilip kätkän. Buniŋdin taşqiri nurğunliğan mänbälärdä u Һakimbäg ämäs, bälki Һekimbäg ğoҗa süpitidä tilğa elinidu. (Mäzkür sšhbättä bizmu uni şu näsibi bilän ataşni toğra kšrduq — Y.A.) Turpan, andin İli täväsida hškümranliq qilğan qedimiy äҗdatlirim – Sopi ğoҗa, İmin ğoҗa vä başqilardin başlinidiğan ğoҗilar sulalisigä u küyoğul bolup hesaplinidu. HIX äsirniŋ ahirida İli šlkisini başqurğan İliyas ğoҗiniŋ oğulliri bolmay, u šziniŋ yalğuz qizi Nurnisani kelip çiqişi qumulluq çoŋ baylarniŋ biri – Bähräm ğoҗiniŋ oğli Ğiyasidinğa çetip qoyudu. 1871-jili Ğulҗidin ançä jiraq bolmiğan Çuluqay yezisida tuğulğan Ğiyasidin 16 yeşida İli šlkisiniŋ hakimbegi bolup tayinlinidu vä bu šlkini 1944-jilğiçä başquridu. Moşu uzaq vaqit җäriyanida u Hitay hškümranliriniŋ tüzümi bilän sšz yüzidä “seniŋ rast” usuli bilän işläşkä tirişidu. Ularniŋ qanun-qaidilirini vä hitay tilini mukämmäl bilgäçkä, u, birinçi novättä, šz hälqiniŋ mänpiyiti yolida hardim-taldim demäy, käŋdairilik paaliyät elip baridu. Bovam, bolupmu, uyğur bayliri bilän tiҗarätçilirini, addiy dehanlarni Çin hškümdarliriniŋ häddi-hesapsiz seliqliridin vä adalätsiz qanunliridin saqlap qelişqa nurğun küç çiqiridu. 1944 — 1949-jillar ariliğida Şärqiy Türkstan Җumhuriyiti räisiniŋ orunbasari, İli šlkisiniŋ hakimbegi valisi lavazimlirida işläydu. U šziniŋ barliq küç-quvitini, mal-mülkini, bayliğini Üç vilayät inqilavini maddiy җähättin täminläşkä, qollap-quvätläşkä särip qilidu. Siz juqurida deginiŋizdäk, häliq içidä uniŋ abroyi häqiqätänmu intayin juquri bolğan edi.
1952-jili Һekimbäg ğoҗa kommunistlar täripidin qolğa elinip, ular 81 yaşliq bovayniŋ qollirini bağlap, “Pomeöik, häliqni äzgüçi feodal” degän sšzlär yezilğan tahtiçini boyniğa asqan halda koçimu-koça sazayi qilip elip maŋidu. Hitay hškümät dairiliri şu çağda ilgiri bay bolğan Һakimbäkkä addiy häliq näprätlinip, uniŋ üzlirigä tüküridu däp päräz qilğan edi. Biraq pütkül Ğulҗa boyiçä birmu adäm Ğiyasidin Bährämoğliğa qarşi çiqmaydu. Şuniŋ nätiҗisidä biraz vaqittin keyin hakimiyät dairiliri uni qoyuvetişkä mäҗbur bolidu.
Bovamni altä yaşliq päytimdä ahirqi qetim kšrgänligim tehiçä esimda. Biz Keŋäş İttipaqiğa štüp kätmäkçi bolup, bovam bilän hoşlaşqan päytimdä, uniŋ “Peşanäŋgä nemilär yezilğandu, balam!” däp meni quçaqliğiniçä sšyüp, jiğlap kätkänligi helikäm kšz aldimda turidu.
Bovam 1957-jili vapat boptu. Bu toğriliq biz keyiniräk aŋliduq. Ğulҗa ahalisi uniŋğa alahidä hšrmät bildürüp, matäm tutup, täntänilik şaraitta ahirqi säpärgä uzitiptu.
— Nurnisa momaŋniŋ täğdiridin häviriŋ barmu?
— U yaq meniŋ momam ämäs. Һekimbäg ğoҗiniŋ üç ayali bolup, meniŋ dadam uniŋ üçinçi ayali — ataqliq bay Velivay Yoldaşevniŋ qizi Gülsümdin tuğulğan ekän.
— Äşu Velivay qoşqa bovaŋ toğriliq nemilärni bilisän?
— Velivay Qoşqa bovam (uni Väliahun degüçilärmu bar) 1839-jili tuğulğan ekän. Uniŋ eniq qäyärdä duniyağa kälgänligi häqqidä munazirilär ta heliğiçä tohtimay davamlaşmaqta. Birliri uniŋ kindik qeni tamğan yär Hotän yaki Yarkänt desä, yänä birliri Ğulҗa yaki Ğalҗat däydu. Biraq, qandaqla bolmisun, kiçik çeğidila u ata-anisi bilän İli diyariğa kšçüp kelidu vä bu šlkidä šziniŋ tiҗaritini, tirikçiligini yahşi yolğa selivalidu. Bara-bara u Ğulҗidiki äŋ bay adämlärniŋ birigä aylinidu. Şuŋlaşqa 1871-jildin tartip on jil җäriyanida İli šlkisini işğal qilğan rus armiyasi Peterburg kelişimigä muvapiq bu täväni taşlap kätmäkçi bolğanda, rus härbiy ekspeditsiyasiniŋ rähbiri, general-leytenant Gerasim Kolpakovskiy ruslar bilän ihtiyariy halda çegarini atlap štüşkä bäl bağliğan 50 miŋğa yeqin uyğurni Yättisuğa kšçirip çiqişni Velivayğa täklip qilidu. Qoşqa bovam buniŋğa kelişidu. Şu tüpäyli uniŋ keyinki hayati Yarkänt täväsidä davamlişidu. Velivay bovamniŋ bu diyarda haşamätlik meçit saldurğanliğini, İli däriyasida jük toşuş mähsitidä kemä jürgüzüşni qolğa alğanliğini, härbiy-strategiyalik ähmiyätkä egä Ğulҗa, Talğir yolliriniŋ hulini selişqa qatnaşqanliğini, Vernıy, Şämäy, Yarkänt, Ğulҗa şähärliridä, onliğan karhanilarni, dukanlarni qurğanliğini oqurmänlär yahşi bilidu. Şuŋlaşqa Velivay Yoldaşevniŋ paaliyitiniŋ u täräplirigä täpsiliy tohtalmaymän. Birla qoşumçä qilidiğinim, Velivayniŋ Rossiya imperatorliri Romanovlar sulalisiniŋ tähtkä oltarğininiŋ 300 jilliq täntänisiniŋ nişanlinişiğa qatnaşqanliğini, imperator Aleksandr IIIniŋ hozurida (1881-j.), imperator Nikolay IIniŋ hozurida üç dürkün (1891-j, 1896-j vä 1913-j.) bolğanliğini alahidä täkitläp štmäkçimän. Bu qobul qilişlar җäriyanida u ikki padişa täripidin onliğan orden, medal' vä başqimu mukapatlar, soğilar bilän täğdirlinidu. Män-män degän qerindaşlirimizniŋ içidin mundaq soğa vä mukapatlarğa sazavär bolğan başqa birini tepiş täs bolsa keräk däp oylaymän.
— Seniŋ ikki äҗdadiŋ barrikadiniŋ ikki täripidä bolğan ekändä. Biri çin padişasiğa, ikkinçisi rus padişasiğa hizmät qiptu.
— Bu pikirgä qismän qoşuluşqa bolidu. Һär ikkilisi ikki imperiyaniŋ padişaliriğa hizmät qilğini bilän, šz hälqiniŋ mänpiyiti yolidimu nurğun işlarni ämälgä aşurğan. Buni Һekimbäg ğoҗiniŋ vaqti kälgändä üç vilayät inqilavi sepigä qoşulup, uniŋ rähbärliri sepidin orun alğanliğidin kšrüşkä bolidu. Biraq şundaqtimu ularniŋ tuqqançiliğini, yäni Velivayniŋ šz qizini Һakimbäg ğoҗiniŋ ilkigä berişini mähsätlik neka, yäni här ikkisiniŋ ihtisadiy mänpiyätlirini kšzläp ämälgä aşurğan işimekin däp oylaymän. Undaq deyişimniŋ sävävi, aridin 22 jil štkändin keyin 61 yaşliq Һekimbäg ğoҗa bilän 39 yaşliq Gülsüm aҗrişip ketidu. Ularniŋ yalğuz oğli — meniŋ dadam Mirzathan —bovamniŋ qolida qalidu. Şu säväptin dadamni hädisi — Һakimbäg ğoҗiniŋ çoŋ qizi Ayimağça beqip çoŋ qilidu.
— Aҗrişip kätkändin keyin momaŋniŋ hayati qandaq boldi?
— Aridin biraz vaqit štkändin keyin u yaq ğulҗiliq ataqliq sodigär Һosmanbayğa turmuşqa çiqip, yänä bäş bala tapidu vä 1946-jili Ğulҗida vapat bolidu. U yaqniŋ baliliri, nävrä-çävriliri bilän meniŋ alaqäm yoq.
Ändi Velivay qoşqa bovamğa kelidiğan bolsaq, u, hudağa şükri, 1916-jili 77 yeşida šz äҗili bilän hayattin štüp, Yarkänt diyariğa däpin qilinidu.
— “Hudağa şükri” deginiŋ nemisi?
— Ägär, u šz äҗili bilän šlmigän bolsa, bir-ikki jildin keyin hakimiyätni qolğa alğan bol'şeviklar uni bäribir “ämgäkçi häliqni äzgüçi sinipniŋ väkili” banisi bilän šlümgä hšküm qilatti. Buniŋğa işänçim kamil.
— Bu deginiŋ toğra. Saŋa yaqmay qelişi mümkin, biraq, şundimu, män saŋa yänä bir qolaysiz soal qoymaqçimän. Bäzi ädiplärniŋ šz äsärliridä yezişiçä, şundaqla hazir arimizda jürgän ayrim şähslärniŋ eytip berişiçä, seniŋ ata җämät äҗdatliriŋniŋ helisini, siliq eytqanda, “millätpärvär, vätänpärvär şähslär” däp eytişqa tamamän bolmaydu degän pikirlärmu moҗut. Buniŋğa nisbätän seniŋ kšzqarişiŋ qandaq?
— Tarih — muräkkäp җäriyan. Uniŋ davamida härqandaq kütülmigän vaqiälär, šzgirişlär yüz berişi mümkin. Şuŋlaşqa štmüşkä häqqaniyät nuqtäiy näzäridin qaraş keräk. Män äҗdatlirimğa nisbätän heçqaçan “qarğa balam — appaq, kirpä balam yumşaq” nuqtäiy näzäridin qarimiğan vä hazirmu şu pikirdä turimän. Ularniŋ arisida millätpärvär ämäslär, hätta hainlarmu boluşi mümkin. Çünki ularniŋ hämmisi Çin sulalisi dävridä hayat käçürdi vä paaliyät elip bardi. Bir täräptä — täҗavuzçilar hškümiti, ikkinçi täräptä — šzäŋniŋ hälqiŋ. Meniŋ äҗdatlirim här ikki täräp bilän umumiy til tepişip, älni başquruşqa tirişti. Mundaq päytlärdä çoŋ hataliq, kamçiliqlarğa yol qoyuluşi šz-šzidin bälgülük. Öz dävridä Qazaqstan, Özbäkstan vä başqa җumhuriyätlärniŋ rähbärlirimu, umumiy kšrünüştä, Kreml'niŋ sizğan siziğidin çiqmay işligän ämäsmu? Bu җähättin män äҗdatlirimniŋ namiğa eytilğan tänqitlärni tamamän yoqqa çiqirimän däp qät°iy eytalmaymän. Biraq ularniŋ içidä ikki şähsniŋ — İli šlkisini 1818 — 1854-jillar ariliğida başqurğan Hanzathan bilän bovam Ğiyasidin Һekimbäg ğoҗiniŋ häqiqiy millätpärvär, vätänpärvär şähslärdin bolğanliğida işänçim kamil. Ularniŋ däl şundaq adämlärdin bolğanliği häqqidä meniŋda hšҗҗätlärmu, äslimilärmu bar. Män šzämniŋ dadam Mirzathannimu, huddi juquridiki bovilirimğa ohşaş, šz hälqigä çäksiz kšyüngän şähs däp hesaplaymän.
— Mänmu dadaŋ häqqidä sorimaqçi edim.
— Meniŋ dadam — Һekimbäg ğoҗiniŋ känҗä oğli Mirzathan —hayatiniŋ 30 jilini degidäk türmilärdä, lager'larda štküzgän adäm. Maŋa, pärzänt süpitidä, uniŋ häqqidä sšzläş bäkmu eğir. Şundaqtimu siz arqiliq oqurmänlärni uniŋ hayat yoli bilän qisqiçä tonuşturup štäy.
Mirzathan ğoҗa Ğiyasidinoğli 1922-jili Ğulҗida tuğulğan. U kiçigidinla çoŋ bayniŋ sšyümlük pärzändi süpitidä şoh, ärkä bolup šsidu. Dadamni bilidiğanlarniŋ hämmisi uni oşuği alçu çüşkän jigit däp hesaplattekän. U däsläp Ürümçidä, andin Şanhayda oqup, aliy bilim alidu, rus vä hitay tillirini mukämmäl šzläştüridu. Şuŋlaşqa kiyimlirini mähsus buyrutma arqiliq Şanhaydin alduridiğan vä şu dävirniŋ modisi boyiçä çaqqan kiyinip jüridiğan, babiğa yätküzüp dutar çalidiğan, härqandaq atniŋ quliğida oynaydiğan bu jigitniŋ dost-buradärlirimu nurğun bolğan ekän. Dadam İli šlkisi boyiçä birinçilärdin bolup nemislardin olҗiğa çüşkän “Opel” avtomaşinisiniŋ (uni Keŋäş ofitserliriniŋ biri ättäy dadam üçün SSSRdin yätküzüp bärgän) ruliğa oltiridu. U ofitserlarni täyyarlaydiğan qisqa muddätlik kursni pütärgändin keyin Tekäs atliq polkida hizmät qilip, kšpligän җäŋlärgä qatnişidu. Kšrsätkän җasariti üçün Şärqiy Türkstan Җumhuriyitiniŋ (ŞTҖ) birnäççä orden vä medal'liri bilän täğdirlinidu. 1945-jili ŞTҖniŋ Milliy armiyasi qurulğanda Mirzathan 23 yeşida kelip çiqişi vä rus tilini mukämmäl bilgänligi tüpäyli şu armiyaniŋ baş qomandani İvan Polinovniŋ ad°yutanti bolup tayinlinidu. 1945-jili dadam çšçäklik gšzäl qizlarniŋ biri Gülayşämgä šylinidu (meniŋ anam äsli qäşqärlik bolup, uniŋ atisi molla Abdulla ğoҗa 1937-jili pantyurkizmda vä panislamizmda äyiplinip, Şeŋ Şisäy җallatliri täripidin vähşilik bilän šltürülgän edi). Uyğur qizliriniŋ içidin birinçilärdin bolup Çšçäktiki hanim-qizlar gimnaziyasini tamamliğan anam dadam bilän tonuşqan päyttä häliq teatrida aktrisa bolup işlävatqan ekän.
Män tuğulğan jili dadam mayor unvani bilän Ürümçigä yštkilip, u yärdä şähärlik härbiy komissariatniŋ başliği lavazimiğa tayinlinidu.
— Eytmaqçi, seniŋ äsli “Hanzat” däp äzän qiçqirip qoyulğan ismiŋ nemişkä “Azat” bolup šzgirip kätti?
— Män 1949-jili aprel' eyida tuğuldum. Şu jili oktyabr' eyida Mavzedun rähbärligidiki Hitay inqilavi ğalibiyät qazinidu. Şu kün, şu aylarda Ğulҗiniŋ koçiliri «Azatliq, ärkinlik, mustäqillik» däp vaqirap jürgän adämlärgä tolup ketidu. Şuniŋğa bola, tuğulğiniğa ändila altä ay bolğan män beçariniŋ ismini ata-anam “Azat” däp šzgärtivetidu.
Eytmaqçi, 1949 — 1950-jilliri Ğulҗida duniyağa kälgän naresidilärniŋ kšpçiligigä inqilap munasiviti bilän Azat, Ärkin, Ğalip, Batur, Җasur, Küräş qatarliq isimlar berilgän ekän. Şuniŋ üçün män šzämniŋ hazirqi ismimni ançä yahşi kšrmäymän.
Eçinişliği, bu inqilap uyğurlarğa yä azatliq, yä ärkinlik elip kälmäydu. Äksiçä, kšp štmäy ŞTҖniŋ Milliy armiyasi tarqitilip, uniŋ җäŋçilirini 5-korpus süpitidä Hitay häliq-azatliq armiyasiniŋ tärkivigä qoşuvetidu. ŞTҖ Milliy armiyasiniŋ nurğunliğan ofitserliri, җäŋçiliri qolğa elinidu. Ularniŋ kšpçiligi šlüm җazasiğa hšküm qilinidu. 1953-jili meniŋ dadamğa nisbätänmu şundaq hšküm çiqirilidu. Meniŋ bovammu, anammu başqa uruq-tuqqanlirimmu şu päyttä “Mirzathandin mäŋgügä ayrilduq” däp oyliğan ekän. Amma uniŋ tirik qalğanliğidin, šlüm җazasiniŋ muddätsiz qamaq җazasiğa šzgärtilgänligidin biz päqät aridin 30 jil štkändin keyinla vaqip bolduq. Şäpqätsiz täğdirniŋ adämlärniŋ hayati bilän mundaq oynaydiğanliğini män ilgiri päqät särgüzäştilik romanlarda yüz beridu däp oylattim. Biraq mundaq käçmiş bizniŋ peşanimizgimu yezilğan ekän.
— Һäqiqätänmu, täğdir silärniŋ ailigä oŋ kšzi bilän baqmaptu. Sän “Turpan munarisi. Meniŋ näsäpnamäm” namliq kitaviŋda dadaŋ Mirzathan bilän yeşiŋ 40tin aşqandin keyin uçraşqanliğiŋ häqqidä yezipsän…
— İkki qetim uçraştim… (uzaq sükünattin keyin). Bolupmu 1989-jilniŋ dekabr' eyida Ğulҗida yüz bärgän uçrişiş meniŋdä šmrümniŋ ahiriğiçä untulmaydiğan häsrätlik täsirat qaldurdi. Şähärniŋ çetidiki kiçikkinä kona šyniŋ katäktäk bšlmisi. Otturiğa makçiyişqa başliğan tšmür päş qoyulğan. Bir buluŋda qağҗirap kätkän tšmür karivät. İkkimiz — İli šlkisiniŋ sabiq Һakimbeginiŋ oğli bilän nävrisi — yšlänçigi yoq, sälla qattiq härikät qilsaŋ, sunup ketişi mümkin bolğan kona yağaç orunduqlarda oltirimiz. Dadam ariliqta štkän 35 jilliq җudaliqtin keyin qälbigä toşup kätkän muŋ-zarini tunҗa oğliğa çapsaniraq yätküzüveliş ğemida heç tohtimay sšzlävatidu. Män asasän tiŋşaş bilän bänt. Arilap-arilap u šzini tutalmay, ornidin irğip turup, qollirini arqisiğa salğan halda katäksiman bšlmini u yaqtin-bu yaqqa çarlaşqa başlaydu (türmidä ügängän aditi bolsa keräk), biraq gepini bir däqiqimu tohtatmaydu. Biz moşu teriqidä ikki häptä davamida muŋdaştuq. Dadamniŋ eğizidin uniŋ şah käbi štkän yaşliq dävridin, üç vilayät inqilaviniŋ biz bilmäydiğan bäzi täpsilatliridin hävär taptim. Ändi uniŋ 30 jilğa yeqin vaqit җäriyanida birdä ärkinlikkä çiqip, andin qaytidin qolğa elinip türmidä, lager'larda, uran kanlirida beşidin štküzgän azap-oqubätliri, kšrgän horluqliri häqqidä eytip bärgänlirini tiŋşiğinimda, äriksiz halda kšzlirimdin yaş tamçiliri eqip çüşkän päytlärmu boldi.
Aridin üç jil štkändin keyin zaman šzgirip, dadammu Almutiğa kelip ketiş imkaniyitini tapti. Biraq u bu yärdä uzaq turmidi.
Almutida qelişini, šmriniŋ ahirini nävrä-çävriliri bilän štküzüşini iltimas qilivedim, šziniŋ hayattin štkändin keyin qädirdan atisi Ğiyasidin Bährämoğli Һekimbäg ğoҗiniŋ qäbri yenida yetişni halaydiğanliğini eytip, täklivimni qobul qilmidi. Bularniŋ hämmisi toğriliq män šzämniŋ novättiki kitavimda täpsiliy yezişni mähsät qilivatimän.
Şuniŋdin keyin bizniŋ alaqimiz üzülüp qaldi. Män birnäççä qetim u täräpkä beriş täräddutini kšrsämmu, zadila yolum çüşmidi. Keyin aŋlişimçä, dadam 2001-jili vapat boptu vä šziniŋ nesihiti boyiçä atisiniŋ qäbri yeniğa däpin qiliniptu.
— Dadaŋdin ayrilğan päyttä sän 4 yaşliq naresidä ediŋkän. Silärniŋ şuniŋdin keyinki hayatiŋlar qandaq yšniliştä davamlaşti?
— Bizniŋ mänpiyitimizni oyliğan, behätärligimizdin täşvişlängän vä šzimu 1952-jilniŋ mart eyida täqipkä uçriğan bovam Һekimbäg ğoҗiniŋ qät°iy täläp qilişiğa bağliq apam meni vä siŋlim Älmira bilän inim Dilşatni elip, Çšçäk şähirigä kšçüp ketişkä mäҗbur bolidu. Bu yärdä bizni apamniŋ anisi — Һäҗärhan momam huş çiray kütüvalidu. U yaqniŋ turmuş-tirikçiligi yahşi edi. Onliğan gektar etizliqliri, birnäççä işläpçiqiriş karhaniliri bolup, u yärdä yüzligän adäm işlätti. Momam alahidä iradilik vä äqillik ayal edi. U yaq qolidiki duniyaniŋ vaqitliq ekänligini, kšp štmäy, buniŋ hämmisiniŋ musadirä qilinidiğanliğini çoŋqur his qilatti. Şuŋlaşqa u yaq mal-varanlirini, yärlirini, karhaniliriniŋ hämmisini setip, jiğilğan ahçiğa altundin işlängän üzük, halqa, biläyüzük ohşaş härhil zenätlik buyumlarni, türlük-tümän märvayitlarni setivalidu. Şu ariliqta, yäni 1954-jili N.Hruşev rähbärligidiki Keŋäş İttipaqiniŋ hškümiti ŞUARdiki qazaqlarğa vä keŋäş pasportiğa egä başqimu millätlär väkillirigä tiŋ vä boz yärlärni šzläştürüşkä hässä qoşuş üçün šzliriniŋ tarihiy vätinigä qaytip keliş toğriliq yolliğan muraҗiitigä bağliq qazaqlar bilän uyğurlarniŋ vä başqimu millätlärniŋ Keŋäşlär Eligä kšçüşi başlinidu. Biraq momamniŋmu, apamniŋmu keŋäş pasporti yoq edi. Bu җähättin dadamniŋ qaza tapqanliğidin heçbir gumanlanmiğan apamniŋ Çšçäk şähärlik sotta sud'ya bolup işläydiğan Mäҗit Qaimbaev degän qazaq jigitigä turmuşqa çiqişi oŋuşluq bolidu. Apamniŋ ikkinçi yoldişi keŋäş pasportiğa egä ekän. Biz hämmimiz, çoŋ-kiçigimiz bolup altä adäm şu hšҗҗättä tirkilip, 1955-jili Keŋäş İttipaqiğa kšçüp kälduq. Ögäy dadam yahşi adäm edi. Uzaq vaqit u šyümizniŋ tüvrügi bolup, bizniŋ šsüp-yetilişimizgä salmaqliq hässä qoşti.
— Qazaqstandiki hayatiŋlar qäyärdin başlandi?
— Biz däsläp Qazaqstannimu, tiŋ yärlärnimu kšrmiduq. Çegarida kütüvalğanlar hämmimizni Qirğizstanğa elip kätti. Biraq aldi bilän çegaridin qandaq štkänligimizni eytip beräy. Biz şu jilliri däsläpkilär qatarida çegara atliğanlar bolğanliğimiz üçünmekin, hämmä jük-taqimizni elip štüşkä ruhsät qiliniptu. Apamniŋ keyiniräk eytip berişiçä, päqät bizniŋ ailä ottuzğa yeqin giläm bilän çegaridin štüptu. Amma härqandaq ahça vä altun, kümüç buyumlirini elivelişqa ruhsät berilmäptu. Buniŋdin aldin-ala hävärdar bolğan meniŋ äqillik Һäҗärhan momam mähsus içi kavak hasa tayaq yasitip, uniŋğa üç stakan altundin işlängän zebu-zenätlärni selivalğan ekän. U hasa tayaqqa çegariçilar ähmiyät bärmäptu.
Şundaq qilip, biz däsläp Qirğizstanniŋ Җalalabad vilayitiniŋ bir yezisiğa orunlaşturuluptimiz. “Orunlaştuq” degän sšz bu yärdä oşuqluq qilamdekin. Bizni jük maşinisi bilän şu yärdiki kona mäktäpniŋ hoylisiğa äkelip taşlavetiptu. Biz hämmimiz — šgäy dadamniŋ uruq-tuqqanliridin tärkip tapqan bäş qazaq ailisi vä bizniŋ ailä şu mäktäpniŋ üç bšlmisidä yaşaşqa başliduq. Ätisi çoŋ-kiçik, qeri-çüri hämmimizni pahta jiğişqa ävätivätti.
Män şu mäktäptä birinçi sinipqa bardim. Otturisiğa pärdä tartilğan bir bšlmidä birinçi vä ikkinçi sinip oquğuçiliriğa bir muällim däris berätti. Yärlik ahaliniŋ bizgä bolğan munasiviti yahşi bolmidi. Ularda bizgä nisbätän qandaqtu šçmänlik bardäk tuyulatti. Şuŋlaşqimu biz u yärniŋ şaraitiğa tšzälmiduq. Çoŋlar amalini tepip, ätimalim, ruhsät alğan boluşi keräk, u täripi maŋa namälum, biz bir keçidila barliq bisatimizni 3-4 jük maşinisiğa besip, Qazaqstan diyariğa, eniğiraq eytqanda, šgäy dadamniŋ ata juti, ilgärki Şämäy vilayitiniŋ Urjar yezisiğa kšçüp kättuq. Bu yärdä yeza ahalisi bizni quçaq eçip, mehmandostluq bilän kütüvaldi. Ailimizgä tamliri egiz, tšrt bšlmilik käŋ-taşa šy berildi. Kiçik apam Märiyäm kiyim tikiş işhanisiğa, šgäy dadam kolhozniŋ haminiğa, apam nahiyälik ağriqhaniğa sanitarka, momam qaysidu-bir kombinatqa vahter bolup işqa orunlaşti. Män oquşumni šyümizgä yeqin bolğanliqtin, rus mäktividä davamlaşturdum. Moşu yärdä oqup jürüp, rus tilida şeir yezişqa başlidim.
– Almutiğa qaçan kšçüp käldiŋlar?
– 1963-jili. Oçuğini eytiş keräkki, duniyadiki heçqandaq çoŋ şähär çättin kälgänlärni quçaq eçip qarşi almaydu. Bizmu şundaqlar qatarida bolduq. Bizniŋ çoŋ ailä (momam, apam, kiçik apam vä meni qoşup hesapliğanda altä pärzänt) Almutiniŋ çetidiki hazirqi Aerodrom mähällisigä orunlaşturuldi. Bu mähällä u çağlarda şähär dairisigä kirmäy, Häşkiläŋ nahiyäsigä qaratti. Ätrap baş-ayaği yoq sazliq, patqaqçiliq. Bu yär şähärdiki äŋ kämbäğälläşkän qatlamniŋ väkilliri yaşaydiğan mähällä süpitidä tilğa elinatti. Şundaq bolsimu biz momamniŋ şu küngä qädär saqlap jürgän zenätlik buyumlirini setiş hesaviğa haşar usuli bilän çaqqan šy selivalduq. Bäzilärniŋ šylirini hškümät väkilliri “qanunsiz selinğan” degän banä bilän bul'dozerlarni paydilinip, šrgüzüvetätti. Biraq biraz vaqit štüşi bilän ularniŋ orniğa başqidinla qiŋğir-siŋğir šylär päyda bolup qalatti. Mähällimizniŋ şu jilliri “Nahalovka” däp atilip ketişimu şuniŋğa munasivätlik bolsa keräk däp päräz qilimän. Hudağa şükri, bizniŋ šyümiz šrülgänlär qatariğa kirmidi. Män şähärdiki 10-mäktäp-internatta oquşumni davamlaşturdum. Biraq meniŋ här künüm Aerodrom mähällisidin ançä jiraq bolmiğan yärdiki ähläthanidin (svalka) başlinatti. Ätigänligi saat tšrttä ornumdin turup, hoşna šylärdiki qurbilirim bilän şu täräpkä qarap jügrättuq. Mänzilimizgä yerim saatta yetip barattuq. Ähläthanida härbir topniŋ šz uçastkiliri bar edi. Saat bäşlär çamisida ählät besilğan maşinilar käyni-käynidin kelişkä başlatti. Biz härhil qalduqlardin tärkip tapqan onliğan dogilar içidin asasän puçulmiğan botulkilarni izdättuq. Ularniŋ biriniŋ bahasi 12 tiyin edi. Biraq qobul qiliş punktlirida işläydiğanlar bizgä bir botulka üçün 8 tiyindin oşuq tšlimätti. Şuniŋğimu rähmät. 10 botulka štküzsäŋ, 80 tiyin degän sšz. Bu bäş buhanka nanniŋ bahasi. Munçilik nan bizniŋ çoŋ ailimiz üçün ikki künlük ozuq edi. Şu jillarniŋ tämi — bir kesim nan, ağziŋğa sala-salmayla erip ketidiğan kiçikkinä qänt parçisi, suyuqtin-suyuq çayniŋ tämi — tehiçä tilimniŋ uçida turidu…
7-sinipta oquvatqinimda meniŋ däsläpki şeirim җumhuriyätlik “Drujnıe rebyata” gezitida besildi. Şuniŋğa munasivätlik vä bšdrä çaçliq bolğinim üçün sinipdaşlirim meni “Puşkin” däp ataşqa başlidi. Biraq buniŋğa çavak çelip kätkän män yoq. Çoŋ ailimizni asraş keräk edi. Balilarniŋ tunҗisi bolğanliğim üçün, 8-sinipni pütärgändin keyin oquşni taşlap, u yär-bu yärdä işläşkä başlidim. Käçki mäktäptä oquşni niyät qilivedim, yänä şu kämbäğälçilik, ağriqhanida sanitarka bolup yalğuz işlävatqan apamğa yardämlişiş sävävidin bu oyum ämälgä aşmidi.
– Müҗäz-hulqiŋğa, meŋiş-turuşuŋğa, gäp-sšzliriŋgä diqqät ağdurğan adäm, seni kam degändä pän namziti, hätta doktorimekin däp oylap qelişi mümkin.
– “Dissertatsiyaŋizni qaysi saha boyiçä yaqlidiŋiz?” däp soriğanlarni nurğun uçrattim. Äpsuski, meniŋ bilim elişim päqät 8-sinip dairisi bilänla çäkländi. Amma ikki inim bilän üç siŋlimniŋ insan bolup şäkillinişigä, aliy bilim elişiğa apam bilän täŋ küç çiqardim. Bu himmitim bilän män häqliq türdä pähirlinimän. Meniŋ universitetlirim hayatniŋ šzi, ustazlirim kitap boldi. Şu jilliri keçä-kündüz işläp jürüp, qançä qiynalsammu, šz aldimğa bilimim dairisini käŋäytişni bir künmu tohtatqinim yoq. Şuŋlaşqimu klassikiliq rus vä evropa ädäbiyatini, Ottura Aziya vä Şäriq ädipliriniŋ äsärlirini mukämmäl bilimän däp kesip eytalaymän. Büyük filosoflarniŋ, tarihçilarniŋ säyasätşunaslarniŋ ämgäklirimu meniŋ näzärimdin sirt qalmidi. Amma matematika, fizika, himiya qatarliq pänlärdin tamamän hävirim yoq.
— Һayat atalmiş uzun yolda utuq qaziniş üçün, birinçi novättä, nemä täläp qilinidu?
– Män bu soalğa qät°iylik bilän tirişçanliq vä ämgäk täläp qilinidu däp җavap bärgän bolar edim. Meniŋ pütkül šmrüm ämgäk bilän štti. Baliliq vä yaşliq dävirlirimdä jügi-jitim işlar bilänmu, җismaniy eğir işlar bilänmu şuğullandim. Kona äsär-ätiqilärni jiğip-toplaş mähsitidä yezimu-yeza, şähärmu-şähär meŋip, yüzligän kilometr musapilärni artta qaldurdum. Käspiy mutähässis, häqiqiy ekspert boluş mähsitidä künlärni tünlärgä ulap, keçä-kündüz mähsus ämgäklärni oqup, šzläştürüş, mulahizä qiliş bilän bänt boldum. Һazir şu ämgäklirimniŋ, tirişçanliğimniŋ halavitini kšrüvatimän. Biraq oqup-izdinişni, üginişni helimu taşliğinim yoq.
– Һayatiŋdiki äŋ eğir päytlärdä saŋa yardäm qolini sunğanlar qatarida kimlärni atiğan bolar ediŋ?
– Birinçi novättä ŞTҖ Milliy armiyasiniŋ general-mayori, dadamniŋ ağinisi Zunun Teyipovniŋ ismini tilğa alimän. U Almutiğa kelip, aliy partiya mäktivini tamamliğandin keyin käspiy ittipaq sahasida, andin egilik işliri bilän bänt boldi. Män 1965-jili işsiz gaŋgirap jürginimdä däl şu kişi šzi başquruvatqan transport karhanisiğa meni täklip qilip, ailimizni mäbläğ җähättin mälum däriҗidä qiyinçiliqlardin qutuldurğan edi. Şuniŋdin keyinki härhil jillarda atiliq, akiliq mäslihätlirini berip, meniŋ paaliyitimni härtäräplimä qollap-quvätligänlär qatarida Quddus Ğoҗamiyarov, Oljas Suleymenov, Murat Һämraev, Rabik İsmayilov qatarliq kšrnäklik şähslärniŋ, şundaqla kiçik dadam Nurtay Һosmanovniŋ isim-näsibini ataymän. Buniŋdin taşqiri Qazaqstan, Özbäkstan vä Qirğizstan җumhuriyätliridiki uyğur jutliri aqsaqalliriniŋmu maŋa yardäm berip, yol-yoruq kšrsätkänligini alahidä mämnuniyät bilän äsläp turimän.
– Bir çağlarda şähärniŋ sirtidiki ähläthanida botulka jiğip җan baqqanliğiŋni näzärdä tutqan halda, hazir šzäŋni bay adäm däp hesaplamsän, däp sorimaqçimän.
– Män mäniviy җähättin bay adämmän. Juqurida täkitliginimdäk, helimu kšp oquymän, härhil tätqiqat işlirini jürgüzimän. Şuniŋ bilän billä ahçiniŋ qädrinimu bilimän. Män uniŋ yetişmäsligidin yaşliğimda nurğun därt tarttim. Ahça maŋa ailämniŋ bayaşätçiliktä yaşişi, pärzäntlirim bilän nävrilirimniŋ šzliri arman qilğan oquş ornida bilim elişi, haliğan närsisini setivelişi üçün, şuniŋ bilän birqatarda qoli qisqa aililärgä, nakalarğa, mäktäplärgä, yaş talant egilirigä mäbläğ җähättin yardäm kšrsitiş üçün haҗät. Mirasgahlar bilän qiraäthanilarğimu nurğun yardäm qildim. Ahirqi 40 jil davamida päqät moşu mähsättä yüz millionğa yeqin täŋgä särip qiliptimän. Biraq šzämniŋ metsenatliq paaliyiti bilän mahtinişni yahşi kšrmäymän. Yänä bir täräptin, härqandaq adämgä heçkimgä beqinda bolmay, šzini tik tutup jürüşi vä mustäqil his qilişi üçünmu ahça täläp qilinidu.
– Ändi äpqaçti gäplär türkümidin bir soal. Seni hizmät babida šsüş üçün “pasportiğa millitini šzgärtip yazduruvalğan” degän miş-miş paraŋlar bar…
– Һšҗҗätlirimniŋ hämmisidä millitim “uyğur” däp kšrsitilgän. Päqät familiyam Qaimbaev däp yezilip kätkän. Ögäy dadam Mäҗit Qaimbaevniŋ bizniŋ ailigä qilğan yahşiliqliri üçün pasportimdiki şu yeziqni šzgärtkinim yoq. Buni adättiki formal bir närsä däp oylidimdä, uniŋğa ançä ähmiyät bärmidim. Şuniŋğa bola kimdu-birliri meni millitidin käçkän şähs däp hesaplisa, ular çoŋqur hatalişidu. Män 350 jilliq tarihqa egä Turpan vä İli hakimbägliriniŋ ävladidin bolimän. İkkinçidin, pasportimdiki bir yeziqqa bola hizmät babida šsüş hiyalimğimu kirmigän. Räsmiy orunlarda işlimisäm, qaysi baldaq boyiçä šsüşüm mümkin?!
– Sän arimizdiki äŋ ammibap şähslärniŋ biri. Biraq şundaqtimu gezithanlar seniŋ ailäŋ äzalirini degändäk bilmäydu. Şular häqqidä qisqiçä sšzläp bärsäŋ?
– Räpiqäm Halidäm bilän billä İradä vä Mädinä isimliq ikki qizni tärbiyiläp, qatarğa qoştuq. Ularni kiçigidin tartip mustäqil yaşaşqa, šz aldiğa mustäqil qarar qobul qilişqa ügättuq. İradä hazir häliqara alaqilar sahasida yurist bolup işlävatidu. Öziniŋ şähsiy turistik şirkitimu bar. İntayin eğir-besiq, sahavätlik şähs. Üç qizniŋ anisi. İkkinçi qizim Mädinä çoŋ häliqara şirkätniŋ menedjeri. Özigimu, başqilarğimu täläpçan rähbär. Uniŋ qizi biyil institutqa oquşqa çüşti.
Öy işliriniŋ hämmisi räpiqämniŋ boynida. Meniŋ väzipäm päqät ailämni mäbläğ bilän täminläş bilänla çäklinidu. Eytmaqçi, Halidäm šz mäzgilidä mädäniyät sahasida işligän. Һazir häyrihahliq paaliyät bilän şuğullinidu.
– Sšhbitimizni qisqa soal-җavaplar bilän ayaqlaşturayli. Adämlärniŋ boyidiki qandaq kamçiliqni šmürboyi käçürmäysän?
– Satqunluqni.
– Adavät saqlamsän?
– İlgiri saqlattim. Һazir nurğun närsilärgä käçürümçanliq bilän qaraymän.
– Özäŋniŋ qandaq hislitiŋ bilän pähirlinisän?
– Moşu kämgiçä birmu dostumni satqinim yoq.
– Äŋ çoŋ kamçiliğiŋ?
– Bäkmu terikkäkmän.
– Һayatiŋdiki äŋ bähitlik päyt?
– Biyil nävräm Tomirisniŋ Moskva dšlät häliqara munasivätlär institutiğa oquşqa çüşüşi.
– Ömrüŋdiki äŋ qayğuluq päyt?
– Dadam bilän 1989-jili Ğulҗa şähiridä uçrişip, uzaqtin-uzaq sšhbätläşkän däqiqilirim.
– Һayatta qol yätküzgän äŋ çoŋ utuğuŋ?
– Ällik jilğa yeqin vaqit җäriyanida jiğip-topliğan kollektsiyam.
– Baliliq dävriŋni äsligändä, birinçi novättä, qandaq kšrünüş kšz aldiŋğa gävdilinidu?
– Uzaq vaqitlarğiçä Urjarni äsläp jürdüm. Yeşim ottuzdin aşqandin keyin bovamniŋ Ğulҗa täväsidiki Çuluqay yezisidiki bük-baraqsan, haşamätlik җaŋzisini, huddi çüşümdä kšrgändäk, pat-pat kšz aldimğa kältüridiğan bolup qaldim.
– Turaqliq asasta işläydiğan uyğur täsviriy sän°ät mirasgahini eçiş arminiŋ ämälgä aşmidi. Ändi nemä qilmaqçisän?
– Bu yolda ällik jil meŋiptimän. Һeli bolsimu ümüt bilän yaşavatimän.
Sšhbätläşkän Yoldaş AZAMATOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ