Ärkinligidin ayrilişi mümkin

0
90 ret oqıldı

Biyildin başlap mäs halda maşina haydap, yol qatnaş qaidilirini buzğan haydiğuçilar türmigä qamilişi mümkin. Yeŋi jil harpisida Dšlät rähbiri tegişlik qanunğa kirgüzülgän tüzitişlärni imzalidi. Şundaq ekän, maşina haydiğuçilar rul'ğa oltiriştin aval qädäh «kštirivalmaqçi» bolsa, bškini aldiğa qoyup, oylanğini yahşi.

Şšhrät MÄSİMOV,
«Uyğur avazi»

Mälumki, mäs halda transport vasitilirini haydaş kšp vaqitlardin buyan җämiyättä käŋ muhakimä qilinivatqan nahayiti muhim mäsililärniŋ biri bolup hesaplinidu. Prezident moşu mäsilidä җavapkärlikni küçäytiş tapşurmisini bärgän edi. Mäsilän, Dšlät rähbiri qanunğa hilapliq qilğuçilarni türmigä solaş, nurğun miqdarda җäriman seliş, haydiğuçi guvanamisidin mäŋgü mährum qiliş lazimliğini eytti.
Äpsuski, statistika mälumatliriğa qariğanda, elimizdä här jili 30 miŋdin oşuq adäm mäs halda avtomobil' haydaydekän. Älvättä, bular päqät yol politsiyasiniŋ hadimliri eniqlap, qolğa çüşärgänlär. Undaqlarniŋ näççä hässiläp kšp ekänligi heçkim üçün sir bolmisa keräk. Äynä şundaq haydiğuçilarniŋ äyividin yüz bärgän yol-transport vaqiäliriniŋ aqivitidä päqät štkän jilila miŋdin oşuq adäm halak bolğan yaki җarahätlängän.
İlgiri qanunda haydiğuçiniŋ yol qatnaş qaidisini buzğanda, qandaq halda (mäs yaki saq – red.) ekänligidä päriq yoq edi. Ändi buniŋdin keyin qan tärkividä alkogol'niŋ boluşi täräplärniŋ šzara kelişiş mümkinçiligi inavätkä elinmaydiğan eğir җinayät däp täriplinip, uniŋ üçün 7 – 10 jilliq muddätkä ärkinligidin ayriş vä avtomobil' haydaş guvanamisidin mäŋgü mährum qiliş җazasi qollinilidu.
Şundaqla, ägär grajdan ilgiri mälum muddätkä guvanamisidin ayrilip, biraq şundaq bolsimu bäribir maşina haydap, mäs halda tutulğan bolsa, haydiğuçi guvanamisidin mäŋgü mährum qilinidu.
Uniŋdin taşqiri Qazaqstan Җumhuriyiti Җinaiy kodeksiniŋ 345-1 maddisiğa muvapiq, mäs, narkotikiliq yaki başqa zähärlik maddilarni istimal qilğan halda avtomobil', trolleybus, tramvay yaki başqa mehanikiliq transport vasitisini haydap, yol qatnaş yaki transport vasitisini paydiliniş qaidisini buzup, ehtiyatsizliqtin uniŋ aqivitidä adäm salamätligigä ottura däriҗidä ziyan yätküzülsä, miŋ ayliq hesap kšrsätküçi miqdariğiçä җäriman selinidu yaki şunçilik miqdarda ämgäk bilän tüzitiş çarisi kšrülidu yaki tšrt yüz saatqiçä bolğan muddätkä җämiyätlik işlarğa җälip qilinidu yaki bir jilğiçä bolğan muddätkä ärkinligi çäklinidu yaki şunçilik qärälgä ärkinligidin ayrilip, on jilğiçä bolğan muddätkä mälum lavazimni egiläş yaki mälum paaliyät bilän bänt boluş hoquqidin mährum qilinidu.
Ehtiyatsizliqtin adäm salamätligigä eğir ziyan yätküzgän şundaq җinayät üçün üç miŋ ayliq hesap kšrsätküçi miqdariğiçä җäriman selinidu yaki şunçilik miqdarda ämgäk bilän tüzitiş çarisi kšrülidu yaki bir miŋ ikki yüz saatqiçä bolğan qärälgä җämiyätlik işlarğa җälip qilinidu yaki üç jilğiçä bolğan muddätkä ärkinligi çäklinidu yaki şunçilik qärälgä ärkinligidin ayrilip, on jilğiçä bolğan muddätkä mälum lavazimni egiläş yaki mälum paaliyät bilän bänt boluş hoquqidin mährum qilinidu.
Ändi moşu maddiniŋ birinçi qismida kšzdä tutulğan җinayät ehtiyatsizliqtin adäm šlümigä elip kälsä, yättä jilğiçä bolğan qärälgä ärkinligidin çäkläş yaki şunçilik muddätkä ärkinligidin ayriş җazasi qollinilip, on jilğiçä bolğan muddätkä mälum lavazim egiläş yaki mälum paaliyät bilän bänt boluş hoquqidin mährum qilinidu.
Ägär ehtiyatsizliqtin ikki vä uniŋdin kšp adäm vapati orun alsa, yättä jildin on jilğiçä bolğan muddätkä ärkinligidin ayriş җazasi qollinilip, mäŋgü mälum lavazim egiläş yaki mälum paaliyät bilän bänt boluş hoquqidin mährum qilinidu.
Qisqisi, küçkä egä qanunğa äynä şundaq tüzitişlär kirgüzüldi. Bu bolsimu җämiyättä tärtip ornitilip, dšlätniŋ asasiy bayliği – insan šmri vä uniŋ salamätligini saqlaş mähsitidä kšrülüvatqan çarilär, älvättä. Şundaq ekän, «qeqivelip» rul'ğa oltiriştin saqlinayli, buradärlär.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ