Mäsläkdaş jutdişim

0
125 ret oqıldı

İvrayim BARATOV,
“Uyğur avazi”

Älisultan toğriliq “uniŋ bilän qoyuq arilaştim” däp eytalmaymän, amma kšŋlümiz nahayiti yeqin bolğanliği hämmigä ayan edi. U — Nur-Sultanda, män — Almutida. Telefon arqiliq pat-patla hal-ähval soraşturup turimiz. Undaq vaqitlarda u sšzsiz “mäligä bardıŋ ba?” däp soraydu. “Һä, štkändä auılğa berip kälgänmän” däymän mänmu uniŋ sšzigä yarişa. U tehimu qizip ketip, hämmini täptişläp sorap çiqidu. Däsläp jut çoŋliridin başlap, andin bizniŋ šy-içidikilärniŋ ismini bir-birläp atap, ähvalni bilidudä, “bizniŋkilärçu?” däp qoşup qoyidu. Bizniŋkiliri — Qulanbaevlar ävladi. Akisi Bolat, iniliri Asqar, Jomart vä Elusiz. Eytmaqçi, bu ävlat, huddi çinar käbi, yiltizi çoŋqur, sayisi käŋ, jutumizdiki äŋ abroyluq aililärdin. Biraq bu qetim sšz äynä şu Qulanbaevlar ailisi toğriliq ämäs, bälki şu ailiniŋ päqät birla äzasi — Älisultan Qulanbaev toğriliq bolmaq. Çünki uniŋ orni, şähsän meniŋ üçün, bšläkçä.
…Älisultan kindik qeni tamğan Çoŋ Açinoqidin yetilip çiqqan däsläpki qazaq jurnalisti. Män tehi ottura mäktäptä oqup jürgän çağlirimdila “Älisultan Qazaq dšlät universitetiniŋ Jurnalistika fakul'tetiğa oquşqa çüşüptu” degänni aŋliğanda, “ağzimdin seriq su eqip”, uniŋğa häväs bilän qariğanliğim tehiçä kšz aldimda.
Һä, bu jutdişim meniŋdin 5-6 yaş çoŋ edi. 1981-jili män “Kommunizm tuği” (hazirqi “Uyğur avazi”) gezitiğa işqa orunlaşqanda, u universitetni tamamlap, Almuta vilayätlik “Jetisu” gezitida muhbir edi. Һär ikki redaktsiya bir benada ämäsmu, här küni uçrişip turattuq. Mundaq uçrişişlirimiz bara-bara tehimu qoyuqlişip, ikkimiz bir sahaniŋ adämliri bolğaçqa, jutdaş-ağam ändi maŋa mäsläkdaş-akamğa aylanğan edi.
Meniŋ üçün äynä şundaq qädirlik bolğan Älisultan ikki jil ilgiri bevaqit vapat boldi. Bu җudaliq šzi uzaq jillar davamida hizmät qilğan “Egemen Qazaqstan” geziti redaktsiyasi üçünla ämäs, bälki elimiz jurnalistikisi üçün çoŋ yoqitiş boldi. Mundaq däp kesip eytişimdiki säväp, Älisultan Qulanbaevniŋ hizmätdişi, “Egemen Qazaqstan” geziti redaktsiyasiniŋ mäs°ul kativi Samat Musaniŋ märhumğa beğişlanğan hatirä käçtä “Älekeŋ qazaq jurnalistikisiniŋ yoruq yultuzi, šçmäs mäş°ili edi. U päqät jurnalistika üçün yaralğan, uniŋğa Alla taala talantnimu moşu saha üçün bärgän” däp täkitlişi bekar ämäs.
Äynä şu käçtä biz bilän billä bolğan Җamaldin Ähmätov (u uzun jillar davamida “Egemen Qazaqstan” gezitida hizmät qildi — İ.B.) mundaq dedi: “Märhum redaktsiyadä nahayiti abroyluq bolidiğan. Çoŋ-kiçikniŋ hämmisi uni “Älekeŋ” däp atatti. Özimu äşundaq hšrmätkä layiq insan edi. Maŋa “aka” däp muraҗiät qilatti vä uqaq tartip taza uyğur tilida sšzlätti. Undaq çağlarda män mäğrurlinip qalattim vä Älekeŋgä bolğan hšrmitim tehimu eşip ketätti. Saŋa bir misal eytay, hätta Älisultan šzidin bari-yoqi bir yaş çoŋ Süleymen Mämet isimliq käsipdişiğa “ağa” däp muraҗiät qilatti. Uniŋ biri bilän yaqa tutuşqanliği bir yaqta tursun, avazini kštirip gäp qilğanliğini aŋlimaptimän. Mäyli turmuşta bolsun, mäyli işta bolsun, härqandaq muräkkäp mäsilini päqät šzigila has bolğan sävir-taqät bilän häl qilişqa tirişatti häm şundaq qilatti. Ändi “Älisultan kimdu-birigä ränҗip qaptu” däp eytsaŋ, uniŋğa heçkim işänmätti. Һazir yadimğa kelivatidu, “Egemen” paytähtkä kšçüp barğan jili gezitniŋ şu päytlärdiki Aqmola vilayiti boyiçä šz muhbiri Baqbergen Amalbekniŋ maşinisi bilän komandirovkida jürüp, yol-transport halakitigä uçrap, helila eğir җarahät alsimu, bir häptä štmäyla redaktsiyagä külüp kirip kälgänligi, hämmä “Baqbergen äyiplik” däp eytip jürsimu, käsipdişi toğriliq bir eğiz eğir sälbiy paraŋ qilmiğanliği redaktsiya kollektivini häyran qaldurğan edi”.
Moşu maqaliğa tutuş qiliştin ilgiri biz “Egemen Qazaqstan” geziti bilän hävärlişip, märhum toğriliq mälumatlarni jiğişqa tiriştuq. Şu çağda biz bilän dayim alaqida bolğan Samat Musa mundaq dedi: “Älisultan Qulanbaev šz isiniŋ maytalman mamanı bolatın”. Uniŋ bu eytqinini šz äyni boyiçä kältürüvatqanliğimizniŋ sävävi, bu ibarini tärҗimä qilip, uniŋ toluq mahiyitini eçip beriş mümkin ämästäk bilindi bizgä.
Җumhuriyitimizniŋ baş gezitida çoŋ bir bšlümniŋ başliği lavazimini egiligän Älisultan Qulanbaev häqiqiy jurnalistqa has hususiyiti tüpäyli elimizniŋ aliy hakimiyät väkilliriniŋ räsmiy säpärlirini yorutuş üçün pat-patla çät ällärgä komandirovkilarğa ävätilip turdi. Päqät elimiz Prezidentiniŋ jigirmidin oşuq dšlätkä bolğan räsmiy säpärliri davamida delegatsiya tärkividä bolğanliği märhumniŋ käŋdairilik jurnalistik paaliyitidin dalalät bärsä keräk däp oylaymiz. Käsipdaşliri bolsa, uni “Aytarı da bar” däp tilğa alidiğan. Bu bekar eytilğan sšz ämäs edi. Çünki eytari yoq adämdin yahşi mutähässis çiqmaydiğanliği hämmigä mälum.
Märhum ülgilik ailiniŋ atisi bolğanliğini tilğa alğumiz kelidu. Ailisidä dayim illiqliq sezimi bilinip turatti. Räpiqisi Kerimjan ikkisi bir-birini sšz bilän ämäs, kšz bilän çüşinätti. Pärzäntlirinimu šz җenidin artuq kšrätti. Bolupmu çoŋ oğli Bekjanni dayim ärkilitip jüridiğan. Qizliri Jadıra bilän Ğaliyabanudin heçnemini ayiğan ämäs. Bügün oğli är yetip, qizliri talaliq boldi. Qisqisi, atiliq pärzini heçkimdin kam orunlimidi. Biraq ularniŋ qiziğini kšridiğan bir päyttä tuyuqsiz vapat boluşi hämmigä orni tolmas äläm qildi.
…Mäligä barğinimda, Qulanbaevlar ävladidin birini uçritip qalsam, kšz aldimğa Älisultan kelidudä, “Mäligä bardıŋ ba?” däp soraydiğandäkla bilinip ketidu. Män җavap beridiğan adäm tapalmay qiynilip qalimän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ