Millätlärara dostluq – asasiy bayliq

0
707 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Җambul vilayitidä bolup, Qorday nahiyäsi Qarakemer yezisiniŋ turğunliri, şundaqla yärlik tuŋgan millitiniŋ väkilliri bilän uçraşti.

Qasım-Jomart Toqaev Qorday nahiyäsigä ämälgä aşuruvatqan iş babidiki säpiriniŋ Minnätdarliq künigä beğişlanğanliğini, biraq šziniŋ täntänilik çarä-tädbirlärgä qatnişiş üçün ämäs, bälki yärlik turğunlar bilän regionda qeliplaşqan väziyätni muhakimä qiliş üçün kälgänligini täkitlidi.
– Qordayda yüz bärgän vaqiälär hälqimizni täşvişländürdi, aşurup eytqanliq ämäs, pütkül duniyaniŋ diqqitini җälip qildi. Bu toqunuş dšlitimizgä vä hälqimizgä çoŋ ziyan yätküzdi. Ändi biz, birpütün millät süpitidä، moşu paҗiälik täҗribidin savaq elişimiz keräk. ھämmidin aval keläçäktä mundaq paҗiälärniŋ qaytilinişiğa yol qoymasliq üçün hämmä närsini qiliş zšrür, – dedi Prezident.
Dšlät rähbiri bizniŋ umumiy mähsitimizniŋ Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ dana säyasiti tüpäyli Qazaqstan qolğa kältürgän häliqara abroyni vä dšlät quruluşidiki utuqlarni saqlap qeliş häm kšpäytiş ekänligini äslitip štti.
Prezidentniŋ sšziçä، Җambul vilayitiniŋ yeŋi rähbärligi regionniŋ utuqluq täräqqiyatiğa kaşila boluvatqan tosalğuluqlarni elip taşlap, ahaliniŋ paravänligini aşuruş çarilirini kšrüşi keräk.
– Toqunuş yüz bärgän yärdä heçqaçan, heçqandaq täräqqiyat bolmaydu. Bu qanuniy hadisä. Äpsuski, vilayätniŋ ilgärki rähbärliri buni çüşänmidi. Şuŋlaşqa män region rähbärligini, җümlidin hoquq qoğdaş organliriniŋ rähbiriy tärkivini toluq almaşturdum. Yeŋi rähbärlär tayinlandi, ularniŋ arisida Berdıbek Maşbekoğli Saparbaev bar. Silär uni yahşi bilisilär, u nahayiti täҗribilik dšlät ärbabi. Uniŋ aldiğa väziyätniŋ turaqsizlişişiğa yol qoymasliq vä region täräqqiyatiğa yeŋi küç-quvät beriş väzipisi qoyuldi, – däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri mustäqillikniŋ qolğa kelişi tüpäyli qazaq hälqiniŋ häqiqiy dšlätni qurğanliğini, dšlät qurğuçi millätkä aylanğanliğini täkitlidi. Bu päqät quruq sšz ämäs, bälki çoŋqur mäzmunğa egä häm alahidä täläp qoyuvatqan häqqaniyät. ھämmidin aval – bu dšlät keläçigi üçün muqäddäs qäriz vä alahidä җavapkärlik. Prezident yärlik mštivärlärni tärbiyäviy işqa paal qatnişip, yaşlarğa birlik vä җämiyätlik razimänlik ideyaliriniŋ mäzmun-mahiyitini yätküzüşkä çaqirdi.
– Hälqimizniŋ häqiqiy hislät-päzilätliri qandaq boluşi keräk? Bu, hämmidin aval, kiçik peyilliq, märt-märdaniliq, aliyҗanapliq, bärpakarliqqa intiliş. Biz başqa etnoslar üçün, başqa häliqlär üçün ülgä boluşimiz keräk. “Qazaqlar җavapkärsiz, horun, uniŋ qolidin heçqandaq iş kälmäydu” degän gäplärgä hatimä beriş keräk. Moşu sälbiy pikirlärni tohtitiş üçün, biz šzimiz ämgäkçanliğimizni kšrsitişimiz şärt, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri barliq tärgäv çariliriniŋ qät°iy qanunğa muvapiq halda jürgüzülüşi keräkligini, qanun aldida hämmisiniŋ täŋ ekänligini bildürdi. Prezident hoquq qoğdaş organliriğa yärlik ämäldarlarniŋ para elişiğa vä çegara arqiliq qanunsiz soda qilişqa qät°iy tosalğu qoyuşni tapşurdi.
– Nahiyädä kontrabanda bilän şuğullinivatqan adämlärniŋ bar ekänligi mälum. Başqa topniŋ moşu tiҗarätkä qatnaşqusi käldi. Bir sšz bilän eytqanda, qanunsiz daramät mänbäsi üçün ikki җinaiy top arisida toqunuş päyda boldi. Aqivättä nurğunliğan adäm zärdap çäkti, 11 adäm šldi. Bu toğriliq uttur eytiş keräk. Ändi hoquq qoğdaş organliri aldida, millitidin qät°iy näzär, barliq җinayätçilärni qanunğa muvapiq qät°iy җazalaş väzipisi turuvatidu. Buniŋsiz biz mämlikättä tärtip ornitalmaymiz, – dedi Prezident.
Uçrişişta Qorday nahiyälik Veteranlar keŋişiniŋ räisi Äbdibek Seyilhanov, Җambul vilayitiniŋ pähriy puhrasi Tšle Sügirbay muräkkäp väziyättin çiqiş yoli toğriliq pikirlirini otturiğa qoydi.
– Millätlärara razimänlik – bizniŋ asasiy qädriyitimiz. Şuŋlaşqa biz җämiyätniŋ parçilinişiğa yol qoymasliğimiz keräk, – däp hulasilidi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri uçrişiş ahirida Qarakemer yezisidiki sport kompleksini kšzdin käçürdi, mäşiqliniş җäriyani bilän tonuşti vä yaş sportçilarğa poŋzäklär bilän boksçilar päläylirini soğa qildi.
Qasım-Jomart Toqaev Qorday nahiyäsidä، Sortšbe yezisiniŋ mädäniyät šyidä tuŋgan millitiniŋ väkilliri bilän uçraşti.
Prezident Qazaqstanniŋ dostluq, teçliq vä razimänlik territoriyasi, barliq milliy toplarniŋ väkilliri üçün umumiy vätän bolup hesaplinidiğanliğini täkitlidi. Äŋ qiyin jillarda qazaq yeri türlük tarihiy ähvallar tüpäyli moşu yärgä kelip qalğan barliq häliqlärni qobul qildi.
Dšlät rähbiri Qorday nahiyäsidä yüz bärgän ähvaldin toğra hulasä çiqiriş keräkligini bildürdi.
– Yüz bärgän paҗiälik vaqiälär arqida qelişi keräk. Alda bizni birläşkän turmuş، birläşkän bärpäkarliq hayat kütüvatidu. Biz savaq elişimiz şärt. İlgiri heçqaçan mundaq närsä bolmiğan. Bu җümlidin hakimiyät qurulumliriniŋ hataliği. Şuŋlaşqa män şu küni degidäkla vilayätniŋ barliq rähbärligini, җümlidin hoquq qoğdaş organliriniŋ rähbärligini almaşturdum, – dedi Dšlät rähbiri.
Qasım-Jomart Toqaev Berdıbek Saparbaev rähbärligidiki ھškümät komissiyasiniŋ barliq ob°ektlarni äsligä kältürüş vä iҗtimaiy mäsililärni häl qiliş üçün işläydiğanliğini täkitlidi. Regiondiki väziyät puhta diqqät astida bolidu.
Prezident tuŋgan millitiniŋ väkillirini yaşlarni härbir häliqniŋ mädäniyitigä hšrmät bilän qaraş، qazaq tilini vä Qazaqstanniŋ dšlät rämzlirini hšrmät qiliş tuyğusida tärbiyiläşkä çaqirdi.
– Silärniŋ baliliriŋlar qazaq tilini üginişi, rus vä ana tuŋgan tilini bilişi keräk. Dšlät silärniŋ mädäniyitiŋlarni täräqqiy ätküzüşkä، urpi-adätliriŋlarniŋ saqlinişiğa härtäräplimä yardäm qilidu. Şuniŋ bilän bir vaqitta silärniŋ، bolupmu yezilarda yaşavatqanlarniŋ، dšlät tilini bilişi nahayiti muhimdur, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Prezident şundaqla yaşlarniŋ yalğuz Qorday nahiyäsiniŋ birnäççä yeziliridila ämäs, bälki Qazaqstanniŋ barliq regionlirida işläş mümkinçiliginiŋ bar ekänligini atap kšrsätti.
– Qazaqstan – çoŋ vä bay mämlikät. Şimalda bizdä ünümlük yärlär bar. Nemişkä biz birla yärdä turup qelişimiz keräk. Baliliriŋlarni şimalğa, şäriqqä ävätiŋlar. Qazaqstan – bepayan mämlikät. Şimal, ğärip, җänup, şäriq – hämmä yärdä silärniŋ baliliriŋlar üçün işläp ahça tepiş imkaniyiti bar, – däp bildürdi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri jiğilğanlarni yüz bärgän paҗiäniŋ ändi heçqaçan qaytilanmasliği üçün hämmä närsini qilişqa çaqirdi. Region hoquq qoğdaş organliriniŋ yeŋi rähbärligi aldiğa tärtipni vä turğunlarniŋ behätärligini täminläş، җinayätçilikniŋ aldini eliş väzipisi qoyuldi.
Uçrişişta şundaqla Qorday nahiyäsiniŋ pähriy puhrasi Şisır Dinlason sšzgä çiqip, šz vaqtida tuŋganlarğa baş-pana bolğan qazaq hälqigä mehmandostluq häm mehrivanliq kšrsätkänligi üçün minnätdarliq bildürdi. Ämgäk veterani yärlik tuŋganlarniŋ yüz bärgän vaqiägä äpsuslinip, käçürüm soraydiğanliğini bildürdi.
Sortšbe mäktivi qazaq tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi Edik Sularov yärlik balilarniŋ dšlät tilini vä Qazaqstan tarihini, qazaq hälqiniŋ urpi-adätliri bilän än°änilirini oqup üginişkä çoŋ qiziqiş hasil qilivatqanliğini yätküzdi.
Qazaqstan Prezidenti uçrişiş ahirida mädäniyät šyi aldida Qarakemer, Masançi vä Sortšbe yezilirida җämiyät tärtivini täminlävatqan Mähsus operativ härikät qiliş bšlüminiŋ җäŋçiliri vä Milliy gvardiya härbiy hizmätçiliri bilän sšhbätläşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ