Kšpbaliliq aililärgä… mevä kšçiti

0
104 ret oqıldı

Uyğur nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Uyğun Arzievni häliq tonulğan tiҗarätçi, täҗribilik bağvän süpitidimu yahşi bilidu. Oqurmänlärniŋ yadida bolsa, gezitimizniŋ štkän sanliriniŋ biridä «Täŋriqut» dehan egiliginiŋ iş-paaliyiti häqqidä kšlämlik maqalä bärgän eduq. Ändi bügünki gäp Uyğun Arzievniŋ täşäbbusi bilän ämälgä aşurulğan häyrihahliq işlar toğriliq bolmaq.

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Nahiyädä bağvänçilik sahasini täräqqiy ätküzüp, tiҗarätniŋ «tilini tapqan» Uyğun Arziev kšpbaliliq aililärgä yardäm süpitidä häqsiz kšçät bärdi. Eniğiraq eytsaq, nahiyädiki härbir yeza okrugiğa abrikosniŋ ällik tüp kšçitini häm aliça vä qaršrükniŋ aniliq kšçätlirini ianä qildi. Yäni, här okrugtin kälgän kšpbaliliq on ailigä bäş tüp abrikos kšçitidin taratti.
Uyğun Arzievniŋ bu başlanmisini qollap-quvätligän Uyğur nahiyäsiniŋ hakimi Şšhrät Nurahunov vä Nur Otan partiyasi nahiyälik şšbisi räisiniŋ birinçi orunbasari Mäulen Nurov uşbu izgü işniŋ guvaçisi boldi. Kšpbaliliq aililärniŋ tirikçilik qilişiğa türtkä boluş mähsitidä häqsiz kšçät taratqan Uyğun Arziev alğan kšçitini kšklitip, yahşi pärviş qilğan, aililärgä davamliq yardäm qolini sunidiğanliğini eytti. Şundaqla kšçät tikip, bağ pärviş qilişniŋ tehnologiyasi bilän tonuşturup, kšpjilliq täҗribisi bilän bšlüşti.
Öz novitidä sšz alğan nahiyä hakimi Şšhrät Nurahunov däl moşundaq başlanminiŋ heç yärdä yoq ekänligini täkitläp, Uyğun Arzievqa nahiyä hälqi namidin çäksiz minnätdarliğini bildürdi. 150 tüp abrikos kšçitini šstürüp, ailisini asravatqan nahiyäniŋ bir turğunini misalğa kältürgän Şšhrät Turdahunoğli bağvänçilikni ailäviy käsip süpitidä җanlanduruş keräkligini alahidä qäyt qildi. Buniŋ, birinçidin, häliqniŋ tirikçilik mänbäsigä aylansa, ikkinçidin, nahiyäniŋ ihtisadiy täräqqiyatiğa qoşulğan zor tšhpä bolidiğanliği talaşsiz.
Vilayätlik mäslihätniŋ deputati Izğarbek Bektursınov bolsa, mäzkür başlanminiŋ oŋ nätiҗä berişi üçün işni nazarätkä eliş lazimliğini äskärtip, märt-märdanä, sahavätlik bağvän Uyğun Arzievniŋ alda tehimu çoŋ utuqlarni qolğa kältürüşigä tiläkdaşliq bildürdi.
«Yärgä mehriŋni tšksäŋ, yär seni toyduridu» däydu dana hälqimiz. Därhäqiqät, bügünki zaman insanliri bağvänçilik vä dehançiliq bilän şuğullinişni mäşäqiti tola, qiyin käsip däp çüşinidu. Ämäliyatta, kšçät tikip, bağ bärpa qiliş — härqaysimizniŋ qolidin kelidiğan iş. Päqät horunluq uyqisidin tehi oyğinalmayvatqanliğimiz bolmisa…

Bälüşüş

Javap qalduruŋ