Birliksiz bärikät bolmaydu

0
29 ret oqıldı

Mälumki, 1995-jili mart eyida millätlärara razimänlik bilän inaqliqniŋ kapaliti bolğan Qazaqstan hälqi Assambleyasi täşkil qilindi. Bügünki kündä QHA — elimizdiki millätlär arisidiki häqiqiy dostluqni täminläp kelivatqan birdin-bir җämiyätlik institut. Tunҗa Prezident — Elbası Nursultan Nazarbaev štkän jili Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ XXVII sessiyasidä «Häliqniŋ hahişi bilän vuҗutqa kälgän Assambleya abroyluq konstitutsiyalik organğa aylandi. QHA qurulğan künidin tartipla dšlät vä qazaqstanliqlar aldida җavapkär ekänligini namayiş qilip kelivatidu. Assambleya barliq qazaqstanliq etnoslar bilän konfessiyalärni dšlät quruluşiğa җälip qildi. Biz uni dšlätniŋ säyasiy sistemisiğa biriktürüp, šzimizniŋ nadir milliy birlik yolumizni vuҗutqa kältürduq», däp äslitip štti. Elbası şundaqla mana 12 jildin buyan Assambleyaniŋ räsmiy türdä Parlament Mäҗlisidä vakalätlikkä egä ekänligini, mämlikätniŋ qanun çiqiriş orginiğa QHAdin saylanğan 9 deputatniŋ bolsa, teçliq vä razimänlik älçilirigä aylanğanliğini täkitlidi.
Därväqä, kšpmillätlik elimizdiki yüz ottuzdin oşuq millätlärniŋ biri — uyğurlar. Biz äzäldin dost, qerindaş bolup, bir-birimizniŋ tilimizni, tarihimizni, mädäniyitimiz bilän urpi-adätlirimizni hšrmätläp kelivatqan türkiy tilliq millätlärmiz. Qazaqstanda taza uyğur tilida 12 mäktäp paaliyät jürgüzüvatidu. Umumän, arilaş bilim därgahliri bilän qoşqanda — 62 mäktäp bolup, uniŋda on altä miŋğa yeqin bala uyğur tilida tähsil kšridu. Oquğuçilirimiz «Mektep», «Atamwra» näşriyatliridin çiqivatqan därisliklär, oquş-metodikiliq qurallar bilän üzlüksiz täminlinip kelivatidu. Mäktäplärniŋ maddiy-tehnikiliq bazisimu zaman tälivigä muvapiq җabduqlanğan. Şuniŋ bilän billä, uyğur tilida җumhuriyätlik җämiyätlik-säyasiy «Uyğur avazi» geziti näşir qilinsa, Q.Ğoҗamiyarov namidiki dšlät akademiyalik Uyğur muzıkiliq-komediya teatri hälqimizniŋ mäniviy täşnaliğini qandurup kelivatidu.
101-gimnaziyadä qazaqstanliq vätänpärvärlikkä tärbiyiläş, häliqlär dostluğini, birligini tärğip qiliş — tärbiyä җäriyaniniŋ äŋ asasiy mähsät-väzipiliriniŋ biri bolup hesaplinidu. Şagirtlirimiz dšlät tili — qazaq tilida ärkin sšzläydu. Şundaqla ular qazaq hälqiniŋ urpi-adät, än°änilirini, ädäbiyatini, mädäniyiti bilän sän°itini yahşi bilidu.
Mana, moşuniŋ šzi hälqimizniŋ qerindaş qazaq hälqigä bolğan minnätdarliğiniŋ, hšrmitiniŋ bir ipadisidur. Ata-bovilirimizdin başlap şäkillängän häqiqiy dostluq bilän birlik mäŋgü yaşaydiğanliğiğa işinimiz vä oquğuçilarni uşbu qädriyätlär asasida tärbiyiläşkä biz, Almuta şähiridiki M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyaniŋ muällimliri, bar bilimimiz bilän küç-ğäyritimizni särip qilimiz.
Sahinur QURBANOVA,
başlanğuç sinip muällimi.
Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ