Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ bildürüşi

0
339 ret oqıldı

Һšrmätlik vätändaşlar!
Һämmiŋlarğa mälum, Qazaqstan hälqi 16-marttin başlap Pävquladdä ähval tärtivigä kšçti.
Älvättä, bu basquç häliq üçün oŋay bolmidi.
Ayrim grajdanlirimiz işsiz qelip, tapavätliridin ayrildi.
Aldiğa qoyğan planlirini šzgärtişkä mäҗbur bolğanlar bar.
İnsaniy turğudin qariğanda buni män yahşi çüşinimän.
Hätärlik virusniŋ Qazaqstanda käŋ tarqap kätmäsligi üçün moşu җiddiy, amma nahayiti muhim qararni qobul qildim. Şuniŋ aqivitidä virus ammiviy tarqap kätmidi.
Duniyaviy salamätlik saqlaş täşkilatimu, häliqara ekspertlarmu Qazaqstanniŋ härikätlirigä iҗabiy baha bärmäktä.
Elimizdä qattiq karantin tärtivi җariy qilinip, җämiyätlik transport işi tohtitildi.
Mähkimilär vä sanaät orunlarniŋ besim kšpçiligi jiraqtin işläş rejimiğa štti.
Koçilar bilän šylär dizenfektsiyalinip, bemarlarğa meditsiniliq yardäm kšrsitilivatidu.
Älvättä, barliq vilayätlärdä ähval birdäk ämäs.
Ayrim regionlarda virusniŋ tarqilişi sür°iti ahirqi nuqtisidin štkängä ohşaydu.
Biraq bäzi regionlarda ağriqniŋ tarqiliş hovupi tehiçä azaymidi.
Biz u yärlärdiki eniq sanitarliq ähvallarğa qarap härikät qilimiz.
Asasiy väzipä – grajdanlirimizniŋ salamätligini saqlap, hayatini himayä qiliş.
İҗtimaiy vä ihtisadiy turaqliqni täminläp, häliqniŋ tapavitini saqlaş üçün mähsus çarä-tädbirlär qobul qilinivatidu.
Yänä bir qetim täkrarlaymän, hazirqidäk җiddiy ähvalda härbir grajdan bizniŋ diqqät näzärimizdä bolidu. Dšlät heçkimni qiyinçiliqta qaldurmaydu.
Män Pävquladdä ähval päytidä grajdanlarni qollap-quvätläşkä beğişlanğan çarä-tädbirlärniŋ ikki toplimisini elan qildim.
Bu çarä-tädbirlär imkanqädär ämälgä aşurulmaqta. Җämiyät täripidin eytilğan tänqitlärmu bar. Biz ularni diqqät näzärimizdä tutumiz.
Bügünki taŋda 4 million 250 miŋ grajdanğa maliyäviy yardäm kšrsitildi. 570 miŋdin oşuq adämgä ozuq-tülük tarqitildi.
Umumän, 1,1 milliondin oşuq adämni ozuq-tülük bilän täminläşni planlavatimiz.
Elbasıniŋ täşäbbusi bilän qurulğan «Birgemiz» fondidin mäbläğ bšlündi. Nur Otan partiyasi paal işlävatidu.
Aprel'-may aylirida 1,6 milliondin oşuq adämgä kommunalliq hizmätlär tšlämliri boyiçä yardäm kšrsitilidu.
Ozuq-tülükniŋ yetärlik boluşiğa vä ularniŋ süpitigä dayim monitoring jürgüzülmäktä.
Elimizdä ozuq-tülük tapçilliği yoq.
Yärlik iҗraiy organliri iҗtimaiy ähmiyiti bar tovarlar bahasini nazarättä tutuvatidu.
Biz virusqa qarşi küräşniŋ aldinqi sepidä jürgän meditsina hadimlirini maliyäviy qollavatimiz.
Salamätlikni saqlaş ministrligi vä hakimlar başqimu meditsina hadimlirini räğbätländürüş çarä-tädbirlirini qobul qilmaqta.
1,6 milliondin oşuq adäm, 11,5 miŋ kiçik vä ottura tiҗarät väkilliri nesiyälirini keyin tšläş imkaniyitigä egä boldi.
Bu, umumän alğanda, 360 milliard täŋgini täşkil qilidu.
Һazir kiçik vä ottura tiҗarät җiddiy ähvalğa duç käldi.
Moşu sahağa yardäm bärmisäk, ihtisatni äsligä kältürälmäymiz.
700 miŋdin oşuq şirkät vä şähsiy tiҗarätçilärgä seliq tšläş yenikçilikliri berildi.
Şu arqiliq ular 1 trillion täŋgigä yeqin mäbläğni ihtisat qilalaydu.
Kiçik vä ottura tiҗarätkä paydiliq nesiyä beriş üçün mäbläğ bšlündi.
İşçilar sanini vä maaşni azaytmasliq üçün çoŋ şirkätlärgä haҗät yardäm kšrsitilidu. Һazir ularniŋ tizimi täyyarlinivatidu. Uniŋğa dšlät ihtisadi üçün muhim şirkätlärla kirgüzülidu.
Yeza egiligi ämgäkçiliri qiyinçiliqlarğa qarimay işlävatidu.
Dehanlarniŋ ämgigigä minnätdarliğimiz çäksiz.
Ätiyazliq terilğu mäsililiri häl qilindi. Bu işqa heçqandaq tosalğu bolmasliği keräk. Yeza egiligi ministrligigä vä hakimlarğa moşundaq väzipä jüklinidu.
Moşu mävsümgä vä mähsulatlarni aldin-ala setiveliş üçün 200 milliard täŋgä bšlündi.
Şuniŋ 70 milliardi uruq sanaitini täräqqiy ätküzüşkä, oğutlarni setivelişqa häşlinidu.
Umumän, grajdanlar vä tiҗarätni qollaş üçün 6 trillion täŋgigä yeqin mäbläğ bšlünüvatidu.
Bu – çoŋ mäbläğ.
Һškümät vä vakalätlik organlarniŋ väzipisi – mäbläğniŋ nätiҗidar häşlinişini vä bu җäriyanniŋ aşkarä boluşini täminläş.
Qolğa kältürgän nätijä bilän çäklinip qelişqa bolmaydu. Qeliplaşqan ähval tehila җiddiy.
Taҗsiman virus duniyağa tarqavatidu.
Virus juqturğanlarniŋ sani 3 millionğa yetäy dedi. Bu kšrsätküç šsüvatidu.
Pandemiyaniŋ ikkinçi basquçi başlinişi ehtimal.
Qazaqstanmu virusniŋ tarqilişi sür°itiniŋ ahirqi nuqtisiğa yätmidi. Ähvalniŋ nazarättin çiqip ketiş hovupi bar.
Äpsus, ayrim regionlarda, bolupmu, Almutida virus juqturğan dohturlar vä meditsina hadimliri nahayiti kšp.
Şuŋlaşqa ularniŋ behätärligini täminläş üçün җiddiy çarä-tädbirlär ämälgä aşuruluvatidu.
Mäsiliniŋ mahiyitini eniqlap, buniŋğa yol qoyğan rähbärlärniŋ җavapkärligi eniqlinişi şärt. Moşundaq ähvallarğa yol bärmäsligimiz haҗät.
Behätärlik çarilirigä qattiq riayä qiliş lazim. Buniŋsiz bolmaydu.
Undaq qilmisaq virusniŋ yeŋi oçaqliri päyda boluşi mümkin.
Taҗsiman virusqa üzä qaraşqa bolmaydu. Karantin tärtividin bir mäzgildä baş tartsaq, ähvalni җiddiylaşturuvelişimiz mümkin.
Taҗsiman virusi — adämniŋ salamätligigä hätär tuğduridiğan nahayiti juqumluq ağriq.
Buni pütkül duniya etirap qilmaqta.
Ändi uni yoqqa çiqirip, häliqqä yalğan ähbarat tarqitişniŋ aqiviti yahşiliqqa elip kälmäydu.
Bu – grajdanlarniŋ salamätligigä ziyan kältüridiğan härikät.
Elimizdiki hazirqi ähvalğa bağliq vä Dšlätlik komissiyaniŋ täkliplirini asasqa elip, män Pävquladdä ähval tärtivini biyil 11- mayğiçä uzartiş toğriliq Pärman çiqiriş qararini qobul qildim.
Bu – biz baştin käçürüvatqan җiddiy dävirniŋ tälivi.
Qanunğa muvapiq 11-mayda Pävquladdä ähval tärtivi ayaqlişidu.
Elimizni pandemiya çaŋgilidin qutuldurup çiqiş – hämmimizniŋ ortaq väzipisi. Meniŋ üçün här grajdanniŋ hayatidin qimmät heçnärsä yoq.
Şuniŋ bilän billä Pävquladdä ähval tärtivini täminläş boyiçä Dšlät komissiyasi karantin täläplirini yumşitişqa täyyar.
Aldi bilän virusniŋ tarqilişini qattiq nazarät qilivatqan vilayätlär vä şähärlärdin başlaşqa bolidu.
Dšlät komissiyasigä paytähtniŋ ülgisi bilän elimizniŋ barliq regionlirida šz işliriğa kirişidiğan mähkimilär tizimini täyyarlaş tapşuruldi.
Birinçi novättä sanaät orunliri, quruluş, yol quruluşi vä transport şirkätliri, banklar vä häliqqä hizmät kšrsitidiğan märkäzlär işqa kirişişi keräk.
Barliq sanitarliq normilarni saqlap, iş orunlirini dayim dizenfektsiyaläp turuş lazim. Kündilik hayatta iҗtimaiy jiraqliqni saqlap turğan toğra.
Mähkimilär rähbärliri vä yärlik iҗraiy organlarğa şähsiy җavapkärlik jüklinidu. Bu җähättin barliq däriҗidiki hakimiyätlärniŋ җavapkärligi tehimu aşidu.
Һškümät kelär ayda tapavitidin ayrilğan grajdanlarğa 42 500 täŋgä kšlämidä yänä yardäm pulini beridu.
Qaytidin ärizä ävätişniŋ haҗiti yoq. Tšläm ilgärki hšҗҗät boyiçä ämälgä aşurulidu.
Yardämgä muhtaҗ aililär ozuq-tülük aliveridu.
Karantin päytidä ata-anilarğa kiçik baliliri bilän tšrt tamğa solinip oltiriş oŋay ämäs.
Dšlät komissiyasi hakimiyätlär bilän birlişip, hoylilar vä oyun mäydançilirini eçişni qaraşturuşi lazim. Älvättä, birinçi novättä, barliq sanitarliq normilar vä sanitarliq behätärlik täläpliri qattiq saqlinişi şärt.
Daçilar egilirimu hazir ändişidä. Sävävi, hazir ätiyazniŋ näq otturisi, qolayliq vaqit.
Dšlät komissiyasi bu mäsilinimu muhakimä qildi, ändi uni häl qiliş yollirini eytidu.
Elimizdä yoluvçilarğa beğişlanğan barliq avia alaqilar tohtidi. Bu šz vaqtida durus qobul qilinğan qarar.
Şundimu, selişturma türdä ähvalniŋ turaqlaşqanliğini näzärdä tutup, 1-maydin başlap Nur-Sultan bilän Almuta arisidiki reyslar eçilidu.
Bu grajdanlar bilän billä virusqa qarşi küräş jürgüzüvatqan kšpligän mutähässislär üçünmu haҗät.
Barliq behätärlik çarilirini yahşi oylaşturup aviatsiyalik vä sanitarliq hizmätlärniŋ šzara iş-härikät tärtivini täyyarlaş muhim.
Karantin tärtivini päydin-päy yumşitiş deginimiz šzimiz ügängän kündiliktiki hayat tärizimizgä qayta kelimiz degänlikni bildürmäydu.
Oyun-tamaşä vä soda märkäzliri, kinoteatrlar, restoranlar, parklar vä adäm kšp toplinidiğan orunlar hazirçä yepiq bolidu. Aliy oquş orunliri, kolledjlar, mäktäplär jiraqtin oqutuşni davamlaşturidu.
Hälqimizgä bu çarilärgä çüşänçä bilän qaraşqa çaqirimän.
Hälqimizdä «Tšzüm niyätkä yätküzidu» degän maqal bar. Şuŋlaşqa sävirçan bolayli.
Künniŋ issişi vä karantindin harğanliq җavapkärsizlikkä säväp bolmasliği lazim. Karantin tärtivi buzulsa, taҗsiman virusni juqturğanlar sani käskin šsüşi mümkin.
Bolupmu uzaqqa sozulğan ağriği bar vä yaşanğan adämlär alahidä ehtiyat qilişi şärt. Һätta kiçik gšdäklärmu virusni juqturuvelişi mümkin ekänligini bayqiduq. Şuŋlaşqa ularniŋ salamätligigä bepärva qaraşqa bolmaydu.
Һazirçä virusniŋ vaktsinisi yoq.
Karantin tärtivigä qattiq riayä qilsaqla, biz virusni yeŋimiz.
Muhim bolmisa, heç yärgä çiqmay šydä oltiriŋlar.
Bu, bolupmu hasiyätlik Roza eyida muhim.
Moşu basquçniŋ esil niyiti – çidamliq vä tšzüm, sävirçanliq vä qanaät ekänligini bilisilär.
Biyil Qazaqstan musulmanliri Diniy başqarmisi Rozida birqatar räsimiyätlärdin baş tartişni täklip qildi.
Şuŋlaşqa moşu vaqitta iptarni kšpçilik bilän billä štküzälmäydiğanliğimiz bälgülük.
Aldimizda may eyidiki mäyrämlärni šydä nişanlaşqa toğra kelidu.
Biraq Ğalibiyät künidä Uluq Vätän uruşiniŋ veteranliriniŋ heçqaysisi näzärdin sirt qalmaydu.
Barliğiğa munasip hšrmät kšrsitilidu.
Һakimlar uruş vä arqa säp veteranliriğa maddiy yardäm beridu.
Salamätlikni saqlaş ministrligi ağriqni test arqiliq eniqlaş işlirini imkanqädär küçäytişi lazim.
Ular häliqara standartqa muvapiq tävlügigä kam degändä 20 — 25 miŋğa yetişi keräk.
Moşuniŋğa munasivätlik Һškümätkä qisqa vaqit içidä vätänlik test-sistemisiniŋ sanaitini qolğa elişni tapşurimän.
Biz immunobiologiyalik preparatlarni täyyarlaş üçün qolda bar barliq imkaniyätlärni paydilinişimiz keräk.
Vaktsina qolyetimlik bolğan çağda Qazaqstan çät älniŋ dora-därmäklirini kütüp oltarmasliği lazim.
Bohrandin keyin biz meditsina sahasini täräqqiy ätküzüşkä alahidä ähmiyät berimiz.
Bu sahağa dšlät täripidin käŋdairilik yardäm kšrsitilidu.
Һškümät Häliq salamätligi vä salamätlikni saqlaş sistemisi toğriliq yeŋi kodeksi layihisigä moşu sahani rivaҗlanduridiğan eniq täkliplärni kirgüzüşi şärt.
Parlament bu kodeksni sessiyaniŋ ahiriğiçä qobul qilidu däp oylaymän.
Biz hazirdin başlap bohrandin keyinki basquçqa täyyarlinişimiz keräk.
Bu häqqidä Elbası Behätärlik keŋişiniŋ 24-aprel'da štkän oltirişida eniq eytti.
Һškümät vä Milliy bank 11-mayğiçä İhtisadiy täräqqiyatni äsligä kältürüş boyiçä kompleksliq planni täyyarlaydu.
U yärdä bohrandin zärdap çäkkän sahalarğa yardäm kšrsitiş çariliri eniqlinidu.
Bügünki taŋda elimiz täräqqiyatniŋ yeŋi basquçiğa qädäm taşlavatidu.
Һäqiqiy mänada, biz ändi tamamän yeŋi ähvalda hayat käçürimiz.
Şuŋlaşqa ihtisatta vä dšlätni başquruş sistemisiğa käŋdairilik vä ähmiyätlik šzgirişlär haҗät.
Virusqa qarşi küräşniŋ aldinqi sepidiki grajdanlarni yänä bir qetim täkitläp štküm kelivatidu.
Häliq behätärligi üçün ämgäk qilivatqan dohturlur bilän meditsina hadimliriğa, hoquq qoğdaş organliriniŋ väkillirigä vä härbiy hadimlarğa minnätdarliq bildürimän.
Hovup-hätärgä qarimay, muhtaҗ adämlärgä yardäm qolini sunuvatqan pidaiylarğa rähmät eytimän.
Şundaqla häliqqä tez vä häqiqiy ähbarat yätküzüvatqan jurnalistlarğa täşäkkür izhar qilimän.
Bohranğa qarşi çarä-tädbirlärni ämälgä aşuruvatqan dšlät apparatiniŋ hadimliri hšrmätkä sazavär.
Qazaqstan häliqara җamaätçiliktin heçnemini yoşurmay, barliq ähbaratni aşkarä elan qilivatidu.
Şuŋlaşqa grajdanlarni quruq sšz vä yalğan mälumatlarğa yol bärmäslikkä çaqirimän.
Älvättä, dšlät organliriniŋ işida ayrim hataliqlar bar, biraq dšlät hadimliriniŋ kšpçiligi šz işini adil atquruvatidu.
Kamçiliqlarni biz kšrüp oltirimiz. Ulardin haҗät yäkün çiqirip, çarilärni qollinimiz.
Bu bohran birligi mustähkäm, elini sšyidiğan vätänpärvär äl ekänligimizni kšrsätti.
Һärdayim moşundaq šm millät bolsaq, barliq mähsätlirimizgä yetimiz. Uniŋğa heçbir guman yoq.
Elimizniŋ ğemi üçün başliğan işimiz utuqluq bolidu däp işinimän!
Hälqimiz «bärikät beşi – birlik» däydu.
Muştum bolup jiğilsaq, härqandaq qiyinçiliqni yeŋimiz!
Biz birgemiz!

Bälüşüş

Javap qalduruŋ