Öyliniş oŋay, šy boluş qiyin

0
25 ret oqıldı

Şšhrät MÄSİMOV,
«Uyğur avazi»

Һämmimiz birnäççä qetim şahidliridin bolduqki, toy küni šylängüçi yaşlar bir-birini mäŋgü sšyüp štüşkä, sadiq vä härqandaq ähvalda qol-qanat boluşqa qäsämyad qilidu. Һäqiqätänmu kişini küçlük his-tuyğularğa bšläp, jiğilğanlarğa alahidä täsir qilidiğan, hätta, bäzilärniŋ kšzlirigä yaş kältüridiğan hayaҗanliq päyt. Biraq kšpçiligimiz bilimizki, hayat eğir sinaqlardin tärkip tapidu. Äynä şuŋlaşqa başta «kšydüm-šçtüm», däp vädiläşkän ikki yaş, beşiğa çüşkän qiyinçiliqlarğa bärdaşliq berälmäy, qiyilğan nekanila ämäs, bälki hätta, addiyğinä insaniy munasivätlirinimu saqlap qalalmaydu. Başqiçä eytqanda, ular aҗrişidu. Kšp ähvalda biraz vaqit ilgirila bir-birini sšygän ikki yaşniŋ aҗrişişi uruq-tuqqan vä yeqinliriğa kšŋül ağrişlarni elip kelidiğan «yärlik ähmiyätkä egä җäŋgä» aylinidu. Mana şundaq çağlarda ata-bovimizniŋ «Öyliniş oŋay, šy boluş qiyin», degän äqilanä sšzliri ihtiyarsiz yadiŋğa kelip, uniŋ nahayiti orunluq eytilğan ibarä ekänligigä yänä bir qetim kšz yätküzisän.

Mundaq kšŋülsiz ähvalda, äŋ muhimi, buniŋğa hämmisi qoşulidu däp oylaymän, är-ayalniŋ aҗrişiş säväpliri qandaq vä qançilik däriҗidä härhil bolmisun, balağätkä yätmigän balilarniŋ hoquqiğa riayä qiliş äŋ muhim vä nazuk mäsilä peti qalmaqta. Çünki balilar bilän aҗrişiş-bšlünüşkä bolmaydu, äksiçä, ularni tärbiyiläş, qanitiniŋ astiğa elip, ğämhorluq qiliş şärt. Başqiçä eytqanda, ata-anilarniŋ aҗrişişi aqivitidä balilar zärdap çäkmäsligi keräk.
Һäqiqätänmu aҗrişiş ançila hoşalliq elip kälmäydiğan җäriyan. Buniŋda kšp çağlarda his-tuyğu, heçbir haҗiti yoq bir-birini haqarätläş, qarilaş besim bolup, ular här ikki täräpkä kšŋül ağrişlardin başqa heçnärsä elip kälmäydu. Äynä şundaq sälbiy aqivätlärniŋ orun almasliği üçün mundaq ähvalda qandaq iş tutuş keräkligini bilgän yahşi.
Mäsilän, ägär ikki yaşniŋ arisida bala bolmisa vä ularniŋ här ikkilisi aҗrişiş niyitini bildürsä, turuşluq җayi boyiçä Ahaliğa hizmät qiliş märkizigä yoluqup, tegişlik ärizä bärsila kupayä.
Ändi är-ayalniŋ balağätkä yätmigän baliliri, bšlüşüşkä şärt šy-mülki yaki ularniŋ biri aҗrişiştin baş tartivatsa, u çağda bularniŋ işini päqät sot orunlirila bir täräp qilalaydu.
Mundaq ähvalda är-ayalniŋ biriniŋ turuşluq yaki bšlmäkçi bolğan mülük tirkälgän җay boyiçä sotqa muraҗiät qiliş keräk. Sotta nekani bekar qiliştin taşqiri balağätkä yätmigän balilarniŋ kim bilän turidiğanliği, ularni yaki ämgäkkä yaramsiz är, yaki ayalni beqip-kütüş üçün qançilik miqdarda aliment tšlinidiğanliği ohşaş birqatar mäsililärnimu häl qilivelişqa bolidu. Başqiçä eytqanda, aҗrişivatqanlar otturisidiki talaş tuğduridiğan barliq mäsililärni kelişişkä yaki qanuniy җähättin tästiqläşkä bolidu.
Şundaq qilip, är-ayal aҗraşti däyli. Mana şu çağdin tartip kişini häyran qaldurğidäk šzara munasivätlär başlinidu. Ayallarniŋ kšpçiligi şähsiy ränҗ-äläm, hapiçiliqtin yaki ğururiğa elip, baliliriniŋ atisidin maddiy yardäm, yäni aliment täläp qiliştin vaz keçidu. Bu natoğra.
Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Neka vä ailä toğriliq kodeksiğa muvapiq, ata-ana balağätkä yätmigän balilirini beqip-kütüşi şärt. Äslidä bu mäsilini qandaq häl qiliş keräkligini ata-ana yeşişi keräk, älvättä. Biraq, ämäliyatta, ayrim ata-anilarniŋ baliliriğa yardäm qilişni halimay, šz mäҗburiyätlirini ihtiyariy orunlaştin baş tartivatqanliğinimu kšrüp, aŋlap jürimiz. Mundaq ähvalda his-tuyğu, ränҗ-äläm, ğururni çätkä qaldurup, sotqa muraҗiät qiliş keräk. Sot bolsa, bir baliğa ata-aniniŋ tapavitiniŋ yaki başqa kirim mänbäsiniŋ tšrttin bir, ikki baliğa üçtin bir qismini, üç vä uniŋ oşuq baliğa yerimini bšlüp beriş toğriliq qarar çiqiridu.
Biraq nurğunliğan ayallar sotqa uzaq vaqit muraҗiät qilmay hatalişidu. Ular keyiniräk muraҗiät qilimändä, alimentni štkän vaqitqa toluq birla alimän, däp oylaydiğan ohşaydu. Ämäliyatta undaq ämäs. Aliment sotqa muraҗiät qilğan päyttin tartip tšlinidu.
Һayatta balilarniŋ ata-anisi işlimäydiğan vä mälum säväplär tüpäyli aliment tšlälmäydiğan ähvallarmu orun alidu. Mundaq päyttä nemä qiliş keräk? Äslidä Neka vä ailä toğriliq kodeksta bova-momilarniŋmu nävrilirini beqip-kütüşkä munasivätlik väzipiliri kšzdä tutulğan. Başqiçä eytqanda, ägär balağätkä yätmigän baliğa ata-aniliri, ularniŋ balağätkä yätkän aka-hädiliri maddiy җähättin yardäm qilmisa, u çağda mundaq yardämni sot qarari arqiliq bova-momiliri qilidu.
Ata-anilarniŋ kšpçiligi bilivärmäydiğan yänä bir mäsilä student baliğa munasivätliktur. Çünki umu aliment eliş hoquqiğa egä. Bu mäsilimu Kodeksta äksini tapqan. Mäsilän, ata-ana ottura bilim, tehnikiliq, käspiy bilim beriş mähkimiliridä oquvatqan baliliriğa yeşini çäklimäy, aliy oquş orniniŋ kündüzki bšlümidä bilim elivatqan baliğa 21 yaşqiçä maddiy җähättin yardäm qilişi keräk. Mundaq yardäm baliniŋ qaysi mämlikättä oquvatqanliğidin qät°iy näzär qilinişi şärt.
Aliment toğriliq gäp qilğanda şuni etirap qiliş keräkki, ayrim atilar, aliment tšläş häqqidä sot qarari bolsimu, baliliriğa maddiy yardäm qilğusi kälmäydu. Älvättä, undaqlarğa munasivätlik kšrülidiğan çarilärmu yoq ämäs. Mäsilän, balilarniŋ anisi mundaq ähvalda atiniŋ haydiğuçi guvanamisiniŋ (älvättä, guvanamä bolğan ähvalda) küçini tohtitip qoyuş toğriliq ärizä bilän sotqa muraҗiät qilişi mümkin. Uniŋdin taşqiri undaq «häsislärni» sot qararini orunlimiğanliği üçün җinaiy җavapkärlikkä tartişqimu bolidu. Mundaq atilarğa munasivätlik ikki jilğa ärkinligini çäkläş yaki ärkinligidin mährum qiliş çarisi kšrülidu.
Şundaqla ata sot arqiliq ata-ana hoquqidin ayrilişi yaki hoquqi çäklinişi mümkin. Biraq buniŋda ata balini beqip-kütüşkä bağliq alimentni tšlişi şärt.
Är-ayal aҗraşqandin keyin ularniŋ baliliriğa munasivätlik yänä bir muhim päyt. Kšp ähvallarda bu mäsilidä ata-aniniŋ här ikkilisi hatalişidu. Bolupmu, ana balilarniŋ atisi šydin kättimu, demäk, u baliğa päqät maddiy yardäm mänbäsi süpitidila munasivät qiliş hoquqiğa egä, däp hesaplaydu. Ämäliyatta atiniŋ päqät mäҗburiyitila bolup qalmay, bälki u mälum hoquqqimu egä.
Täkitläş keräkki, balilar atisi bilän qalidiğan ähvallarmu uçrişidu. Һärqandaq ähvalda, ata-aniniŋ baliliri bilän billä yaki ayrim yaşişidin qät°iy näzär, ularniŋ här ikkisi baliliri bilän munasivät qiliş, tärbiyiläş, bilim eliş vä başqimu muhim päytlärgä qatnişiş hoquqiğa egä. Ular bir-biriniŋ moşu hoquqini ämälgä aşuruşiğa tosalğuluq qilmasliği şärt. Älvättä, mundaq munasivät baliniŋ җismaniy vä psihikiliq salamätligigä ziyan yätküzmäsligi keräk. U çağda ata-bala yaki ana-bala uçrişiş-munasivätliri tohtitilişi lazim.
Şuni qoşumçä qiliş keräkki, ayrim atilar balağätkä yätmigän baliliri bilän uçrişiş-munasivät qilişniŋ yol-tärtivini bilmäydu. Buniŋ üçün däsläptä Bilim beriş departamentiniŋ vasiyliq bšlümigä balilar bilän munasivät bağlaş tärtivini bälgüläş toğriliq ärizä yollişi şärt. Bu yärgä här ikki täräp çaqirtilidu vä ular balilar bilän uçrişişniŋ šz käştisini tävsiyä qilidu. Ägär bu basquçtimu täräplär kelişimgä kelälmisä, mäsilä sot arqiliq häl qilinidu.
Moşu yärdä gezithanda baliliriğa aliment tšläş tärtiviniŋ başqa ällärdä qandaq ekänligi toğriliq soalniŋ tuğuluşi täbiiy. Uniŋğa җavap beriştin aval, umumän, aҗrişiş ähvaliniŋ duniyada qandaq ekänligini eniqlaveliş keräk, däp oylaymiz.
Һämmini «bilidiğan» statistika mälumatliriğa asaslansaq, neka qiyilişi vä bekar qilinişi otturisidiki nisbätniŋ yahşi täräpkä «eğişmaydiğanliğini», yäni aҗrişivatqanlar saniniŋ turaqliq degidäk šsüvatqanliğini kšrimiz. Mäsilän, 2019-jilniŋ sentyabr' eyiniŋ kšrsätküçliri boyiçä duniyada aҗrişiş boyiçä Bel'giya birinçi orunni egiläydu. Bu mämlikättä räsmiyläştürülgän nekaniŋ 71 payizi aҗrişiş bilän ayaqlişidekän. Keyinki orunlarda Portugaliya (68 payiz), Vengriya (67 payiz), Çehiya (66 payiz), İspaniya (62 payiz), Lyuksemburg (60 payiz), Estoniya (58 payiz), Kuba (56 payiz), Frantsiya (55 payiz) vä AQŞ (53 payiz) turidu.
Ändi aҗrişiş kšrsätküçi tšvän mämlikätlärgä kälsäk, bu, täbiiyki, aҗrişiş män°iy qilinğan dšlätlärgä täälluq. Mäsilän, Çilida är-ayallarniŋ aҗrişişi päqät 2004-jildin tartip ruhsät qilindi. Biraq bu äldä aҗrişiş däriҗisi hazirmu tšvän: qiyilğan 100 nekaniŋ päqät üçila aҗrişiş bilän ayaqlişidu. Keyinki orunlarda V'etnam (4 payiz), Taҗikstan (6 payiz), Özbäkstan (8 payiz), Siriya vä Yamayka (9 payiz), Makedoniya (11 payiz), Çernogoriya (14 payiz), İrlandiya (15 payiz), Ärmänstan vä Җänubiy Afrika Җumhuriyiti (17 payiz) vä Gruziya (19 payiz) turidu.
Qazaqstanda bu kšrsätküç tähminän 30 payizni täşkil qilidekän.
Duniyaniŋ kšpligän mämlikätliridä är-ayal aҗraşqanda kiçik balilar anisi bilän qalidu. Rast, başqa ähvallarmu bar. Mäsilän Evropa ittipaqi älliridä sot päqät balilar täripidä bolidu: ata-anilarniŋ qaysisiniŋ balini munasip tärbiyiläş üçün imkaniyät-şaraiti yar bärsä, bala şuniŋ bilän qalidu.
Germaniyadä bu mäsilini sot mähsus komissiyaniŋ hulasisini hesapqa alğan halda häl qilidu. On yaştin çoŋ bala üçün u turidiğan җay uniŋğa qäyärdä turuş maddiy җähättin täl-tšküz, behätär vä istiqballiq boluşiğa qarap tallavelinidu.
Frantsiyadä 2002-jili qobul qilinğan qanun ata bilän aniniŋ hoquqini räsmiy täŋläştürdi. Nätiҗidä yüz ähvalniŋ on biridä atisiniŋ šyi baliniŋ turaqliq yaşaş җayiğa ayliniptu.
Ändi Şvetsiyadä bolsa, aҗrişip kätkän ata-anilar balilirini birlişip tärbiyiläydu vä kätkän hiraҗätni täŋ bšlüşidu. Ata bilän aniniŋ šyidä mähsus balilar bšlmisi bolup, ular ata-anisiniŋ šzara kelişimi boyiçä bu yärdä bir yaki ikki häptä novätlişip yaşaydu.
Hoşna Rossiya regionliriniŋ kšpçiligidin päriq qilğan halda, Şimaliy Kavkazda ata-anilar aҗraşqanda bala atisi bilän qalidu. Bu qeliplaşqan tärtip hesaplinidu vä Kavkaz ayalliri balisini šziniŋ qanitiniŋ astiğa eliş üçün sotqa muraҗiät qilip kätmäydu.
Aliment mäsilisigä kälsäk, täräqqiy ätkän ällärdä bu mäҗburiyätni tärtipkä kältüridiğan qanun qaidiliri štkän äsirniŋ tohsininçi jilliriniŋ beşidila bir-birigä qismän muvapiqlaşturuldi. Uniŋ birinçi vä asasiy punkti alimentniŋ balilar balağätkä yätkiçä tšlinidiğanliğini kšzdä tutidu. İkkinçi, aliment mšlçäri tšligüçiniŋ tapavitigä bağliq bolidu. Biraq buniŋda başqa ähvallarmu kšzdä tutulidu. Ägär bizdä vä Rossiyadä alimentniŋ çäklik mšlçäri kšzdä tutulsa, ayrim dšlätlärdä helä muräkkäp hesaplaş tärtivi küçkä egä.
Mäsilän, Amerika Qoşma Ştatlirida aliment alahidä hesaplinidu. Uniŋda aliment tšligüçiniŋla ämäs, şundaqla bala billä yaşavatqan ata yaki aniniŋmu tapaviti hesapqa elinidekän.
Türkiyadä aliment balini beqip-kütüşkä kätkän eniq hiraҗät hesapqa elinip bälgülinidu vä u ottura hesapta 300 – 1000 dollarni, bäzidä uniŋmu juquri miqdarni täşkil qilidu.
Latviyadä aliment mämlikät boyiçä ottura iş häqqigä asaslinip bälgülinidu – uniŋ 25 – 30 payizi aliment üçün tšlinidu.
Ändi Yaponiyadä bolsa, balilarni maliyäviy җähättin täminläş ihtiyariy iş bolup hesaplinidu, desimu bolidu. Sot eyiğa 200 – 400 dollar aliment tšläş toğriliq qarar çiqirip berişi mümkin, biraq dšlät aliment tšlimigüçilärgä qisim kšrsitiş üçün qanuniy vasitilärgä egä ämäs ekän.
Umumän, aliment tšlimäslik problemisi kšpligän dšlätlär hškümätliriniŋ, mundaq eytqanda, «baş ağriğiğa» aylandi desimu bolidu. Şuŋlaşqa ularniŋ kšpçiligi aliment fondlirini quruvatidu. Mäsilän, Finlyandiyadä şundaq fond moҗut bolup, u aliment tšligüçilärgä ular qiyin ähvalğa duçar bolğanda, mäsilän, ağrip yaki işidin ayrilip qalğanda yardämgä kelidu. Şu çağda ular aliment tšläş üçün fondtin ahça elip, keyin maliyäviy ähvali turaqlaşqanda, alğan ahçini qayturuvetidu. Şu närsä diqqätkä sazavärki, mundaq fond päqät aliment tšläş üçünla işläp, uniŋdin başqa mähsät üçün ahça elişqa bolmaydu.
Eytmaqçi, Qazaqstandimu şundaq fond quruş mäsilisi birnäçä qetim kštirilip, muhakimä qilinivatidu.
Şundaq qilip, är-ayalniŋ aҗrişişi, yumşağiraq eytqanda, iҗtimaiy җämiyättiki äŋ kšŋülsiz hadisä. U – paҗiä. Aҗrişişniŋ säväplirimu härhil. Ailiniŋ buzuluşidin, birinçi novättä, jumran balilar zärdap çekidu. Һä, baliniŋ yüz berivatqan hadisilärni qandaq qobul qilivatqanliği bilän çoŋlarniŋ kari yoq. Ämäliyatta ata-anisiniŋ aҗrişişini baştin käçürgän bala rohiy җähättin eğir mäyiplinidu. Bu bolsa, kšp ähvallarda uniŋ şähsiy rivaҗlinişini, hayattin orun tepişini qiyinlaşturidu. Baliniŋ şundaq ähvalda qalmasliğida ailä asasiy orunda turidu.
Qisqisi, ailä – u nekağa vä yeqin tuqqançiliqqa asaslanğan top bolup, uniŋ äzalirini umumiy turmuş, šzara yardäm, ählaqiy vä qanuniy җavapkärlik birläştüridu. «Ailä – җämiyätniŋ başlanğuç yaçeykisi», degän ämäldin qalsimu, mahiyitini yoqatmiğan ibarigä ämäl qilğan halda, härbir insan hayatidiki äŋ qimmät bayliqniŋ çeçilişiğa, uprimas qäl°äniŋ buzuluşiğa yol qoymiğan ävzäl, däp oylaymiz.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ