Väziyät qandaq boluvatidu?

0
33 ret oqıldı

Prezident pandemiya häqqidä
Qazaqstan Prezidenti hazir pütkül duniyağa tarqap kätkän taҗsiman virusi pandemiyasi häqqidä šz pikrini izhar qildi.
Dšlät rähbiriniŋ pikriçä, bu ähval Qazaqstanni vä duniyaniŋ başqa dšlätlirini nurğun närsigä ügätti. «Pävquladdä ähval bizniŋ adättiki hayat tärizimizgä nurğun šzgirişlärni elip käldi. Biz aldin-ala planlap qoyğan işlirimizdin vaz keçişkä mäҗbur bolduq. Moşu päyttä biz insan üçün äŋ qimmät närsiniŋ nemä ekänligini his qilduq. Bu — insan hayati, uniŋ salamätligi, insaniy munasivätlär, җämiyätniŋ birligi. Biz bir-birimizni qollaşniŋ näqädär muhimliğini çüşänduq. Qalğan närsilärni asta rätkä kältürüşkä bolidu. Pandemiya vaqtida җämiyät tänqitkä uçridi. Nurğunliğan grajdanlirimiz moşundaq qiyin päyttä älgä, häliqqä hizmät qiliş ülgisini kšrsätti. Bu äqilgä muvapiq vätänpärvärlik. Һärqandaq qiyin ähval insanniŋ iradisini vä rohini namayiş qilidu. Pütkül duniyağa tarqiğan virus buniŋdin keyinmu hälqimizni biriktüridu däp oylaymän», dedi Qasım-Jomart Toqaev.

Qançilik ahça kätti?
Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstan taҗsiman virus infektsiyasigä qarşi kürişişkä eniq qançilik miqdarda mäbläğ bšlgänligini atidi.
SSSRniŋ Uluq Vätän uruşidiki Ğalibiyiti yubileyiniŋ yeqinlişişi munasiviti bilän Qazaqstan Prezidenti «Duniyaviy liderlar Uluq Ğalibiyät häqqidä» layihisi dairisidä Rossiyaniŋ TASS ähbarat agentliğiğa sšhbät bärdi. Sšhbät davamida uruş vä Ğalibiyät mäyrimini nişanlaş toğriliq soallardin taşqiri bügünki künniŋ muhim mavzusi – taҗsiman virusqa qarşi kürişiş mavzusi ätrapidimu gäp boldi. Mäsilän, agentliq muhbiri näq Qazaqstanniŋ pandemiyagä qarşi qandaq kürişivatqanliği vä hakimiyät orunliriniŋ ahalini himayä qiliş üçün qandaq çarilärni kšrüvatqanliği toğriliq soal qoydi.
Dšlät rähbiriniŋ sšziçä, Qazaqstan misli kšrülmigän çarilärni kšrdi – hazirniŋ šzidä virusqa qarşi kürişişkä 13 milliard dollardin oşuq mäbläğ bšlündi. Prezident mundaq härikätniŋ tänqit qilinğanliğinimu etirap qildi, amma Kasım-Jomart Kemeloğli puhralar salamätligi birinçi orunda turuşi keräk, däp hesaplaydu.

Karantinniŋ täläpliri šzgirämdu?
Buniŋdin biraz ilgiri karantin rejiminiŋ yumşitilişiğa, şundaqla kšpligän ob°ektlar paaliyitiniŋ qayta başlinişiğa bağliq şähär dairisidä qoyulğan täkşürüş (fil'tratsiyaläş) postliri işiniŋ tohtitilğanliği häqqidä hävär qilinğan.
“Bu karantinniŋ rät qilinğanliğini bilindürmäydu. Karantinniŋ şärtliri häm qaidiliri ilgärki petiçä qaldi: haҗätsiz ähvalda şähär içidä säylä qilişqa vä qatnaşqa bolmaydu. Yol qatnaş päqät Operativ ştabniŋ mähsus bazisiğa kirgänlär, şu җümlidin paaliyitini başliğan ob°ektlarniŋ hadimliriğa ruhsät qilinidu. Һazirqi vaqitta politsiya hadimliriniŋ nurğuni piyadä patrul'laşqa җälip qilinğan vä grajdanlarniŋ karantin rejimiğa riayä qilişini nazarät qiliş mähsitidä adämlär nurğun toplanğan җaylarda (kiçik istirahät bağliri, skverlar) hoquq tärtipni täminläşkä säpärvär qilinğan. Eniqlanğan härbir fakt boyiçä qanunğa muvapiq çarilär kšrülidu. Biz şähär turğunlirini vä mehmanlirini karantin qaidilirigä vä sanitarliq-epidemiologiyalik normilarğa sšzsiz riayä qilişqa çaqirimiz. Moşu çarilärniŋ barliği – sizniŋ salamätligiŋizniŋ vä hayatiŋizniŋ kapalitidur” – däydu Almuta şähärlik politsiya departamentiniŋ başliği politsiya polkovnigi Qanat Taymerdenov.
Politsiya rähbiri, şundaqla Almutiğa kiridiğan җaylarğa qoyulğan 27 blokpostniŋ ilgärki petiçä işlävatqanliğini qoşumçä qildi. Şuni qoşumçä qilimizki, ilgiri mälum bolğinidäk, mämlikitimizdä bäzi yšnilişlär boyiçä içki qatnaşlarğa ruhsät qilindi. Lekin barliq yoluvçilar üçün birqatar täläplär qoyuldi. Uniŋğa hämmä җiddiy riayä qilişi şärt.

Asasiy şärtliri eniq boldi
Ägär ähval naçarlaşmisa, Qazaqstanda 11-may küni Pävquladdä ähval tohtitilidu. Amma karantin tärtivigä munasivätlik çarä-tädbirlär saqlinip qalidu. Bu häqqidä Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev elan qildi.
«Bu ahaliniŋ behätärligi üçün haҗät. Män bizniŋ grajdanlirimiz päydin-päy adättiki hayat tärizigä kelidiğiniğa ümüt qilimän. Bizniŋ uzaq muddätlik täräqqiyatniŋ strategiyalik planlirimiz bar», dedi Prezident.
Dšlät rähbiri ihtisadiy täräqqiyatni äsligä kältürüş programmisini ämälgä aşuruşniŋ ähmiyitini täkitlidi.
«Män keläçäktiki ayrim väzipilirimizgä diqqät bšlüşni halaymän. Birinçi novättä, salamätlik saqlaş sistemisini rivaҗlanduruş üçün yeŋi täşäbbuslarni qobul qilişimiz lazim. Zamaniviy ağriqhanilarni seliş vä ularni haҗät äsvap-üskinilär bilän täminläş keräk. Buniŋdin keyin biz meditsina ilimini täräqqiy ätküzüşkä alahidä kšŋül bšlimiz. Moşu sahada işlävatqan bizniŋ alimlirimizniŋ çoŋ istiqballiri bar. Ular üçün yahşi şaraitlar yaritiş vä eniq qollap-quvätlişimiz keräk. Biz toluği bilän maarip vä ilim-pän sahasini modernizatsiya qilimiz. Şuniŋ bilän billä biz aliy tehnologiya vä räqämläştürüşni paydilinişimiz lazim. Bu — asasiy väzipilärniŋ biri. Şundaqla millätmu riqabätkä qabil boluşi şärt. Uniŋ üçün adimiy kapitalni täräqqiy ätküzüşimiz keräk. Şundaqla tiҗarätniŋ istiqbalini täräqqiy ätküzüş muhim häm kiçik vä ottura sanaät orunlirini qollişimiz haҗät. Җiddiy räviştä milliy ihtisatni diversifikatsiyaläşni qolğa elişimiz lazim. İmportqa bağlinip qalmas üçün mümkinqädär vätänlik sanaätni җanlanduruş haҗät», dedi Prezident.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ