Dšlät komissiyasiniŋ mäҗlisi

0
165 ret oqıldı

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev 11-may küni Pävquladdä ähval tärtivini täminläş boyiçä dšlät komissiyasiniŋ ahirqi mäҗlisini štküzdi. Mäҗlistä Dšlät rähbiri taҗsiman virusqa bağliq ähvalğa baha bärdi vä Һškümät häm başqa dšlät organliriniŋ pävquladdä ähval tärtivi küçidin qaldurulğandin keyinki iş-härikät strategiyasini bälgüläp bärdi. Tšvändä Dšlät rähbiri Sšziniŋ toluq mätinini elan qilivatimiz.

Һšrmätlik keŋäşmä qatnaşquçiliri!
Keyinki ikki ay mämlikitimiz üçün oŋay bolmidi. Bohran hazirçä toluq birtäräp qilinmidi. Biraq biz pandemiyaniŋ küçiyiş çekidin šttuq.
Pävquladdä ähval tärtivini täminläş boyiçä dšlät komissiyasi miqiyasliq işni ämälgä aşurdi. Qazaqstanliqlarniŋ salamätligini qoğdaşqa, ularniŋ kirimini vä biznesni qollap-quvätläşkä qaritilğan 500gä yeqin qarar qobul qilinip, ämälgä aşuruldi.
Ändi Pävquladdä äähval tärtivini täminläş boyiçä komissiya İhtisadiy šsüşni äsligä kältürüş boyiçä dšlät komissiyasi bolup šzgärtilidu.
Bügün pävquladdä ähval tärtivi ayaqlaşti.
Amma birqatar regionlarda epidemiologiyalik väziyät käskin peti qalmaqta. Taҗsiman virus epidemiyasi yoqimidi. Pandemiya ilgärkidäkla grajdanlirimizniŋ salamätligigä hovup tuğduruvatidu.
Şuŋlaşqa karantin çäkläşlirini elip taşlaş ularniŋ härbiridiki ähvalniŋ yahşilinişiğa qarap ämälgä aşurulidu.
Şundaq bolsimu nurğunliğan sahalarniŋ paaliyiti başlinivatidu. 1 million 100 miŋdin oşuq qazaqstanliq işliriğa qaytip käldi.
Bügündin başlap pütkül mämlikät boyiçä birqatar dukanlarniŋ, gšzällik salonliriniŋ, bilim märkäzliri vä başqa ob°ektlarniŋ paaliyiti qaytidin başlinidu. İstirahät bağliri bilän skverlar eçilidu.
Aviatsiya arqiliq yoluvçilarni toşuş başlinidu. İlgiri eçilğan altä şähärniŋ aeroportiğa yänä yättä şähärniŋ aeroportliri qoşulidu..
Bu yosunda kündilik hayatta ehtiyat çarilirigä qät°iy ämäl qiliş zšrür.
Һškümät yeŋi sanitariyalik qaidilärni täyyarlap җariy qilişi keräk. Kiçik, ottura vä çoŋ kompaniyalär yeŋi tävsiyälärgä muvapiq işlişi şärt.
Adämlär nurğun bolidiğan җaylarda iҗtimaiy ariliqni saqlaş, niqap taqaş normiğa aylinişi keräk.
Vilayät otturisidiki transport qatnişiğa bağliq çäkläşlär saqlinidu.
Җämiyätlik transport yerim jüklimä bilän işläydu. Niqap taqaş yoluvçilar üçün mäҗburiy täläp bolidu.
Dšlät hadimliriniŋ 50 payizi jiraqta turup işläşni davamlaşturidu.
Hususiy karhanilarniŋ rähbärliri ularğa bevasitä iş ornida qançä hadimniŋ keräk ekänligini šzliri eniqlişi keräk.
Adämlärniŋ mümkinqädär nurğun qismi šyliridä qelişni davamlaşturuşi şärt. Bu, birinçi novättä, grajdanlarniŋ behätärligigä bağliq mäsilä.
İş orunlirida iҗtimaiy ariliq vä qät°iy sanitariyalik tärtip täminlinişi lazim.
Virusniŋ ikkinçi dolquni başlinip ketişi mümkin. Şuŋlaşqa šzimizniŋ aman-saqliğimiz šzimizniŋ җavapkärligimizgä bağliq.
Һškümät epidemiya täkrarlanğan halättä pävquladdä härikät qilişniŋ eniq planlirini täyyarlaydu.
Silär bilisilärki, meniŋ tapşurmam boyiçä bohranğa qarşi ikki çarilär türkümi ämälgä aşuruluvatidu.
4,5 milliondin oşuq qazaqstanliqqa 42 500 täŋgä miqdarida yardäm tšlinivatidu.
1 milliondin oşuq adäm ozuq-tülük-mäişiy yardimini elivatidu.
Kommunal tarifliri tšvänlitildi.
Äŋ muhtaҗ boluvatqan grajdanlar uni tšläş boyiçä qoşumçä yardäm alidu.
İkki millionğa yeqin nesiyä alğuçiğa uni tšläşni keyingä qalduruşqa ruhsät qilindi.
Nesiyä berişkä, ätiyazliq terilğu işliriğa, iş orunlirini vuҗutqa kältürüşkä vä saqlap qelişqa nurğun mäbläğ aҗritildi.
700 miŋdin oşuq kompaniya vä tiҗarätçi üçün seliq jüklimisini tšvänlitiş ularğa bir trillion täŋgigä yeqin mäbläğni ihtisat qiliş imkaniyitini bärdi.
Bu işniŋ üzlüksiz jürgüzülmigänligini vä kamçiliqlarniŋ orun alğanliğini etirap qiliş keräk.
Pandemiyaniŋ çapsan tarqilişi ihtisadiy ähvalğa sälbiy täsir qildi. Şuniŋğa bağliq biz birqatar operativ vä därhal çarilärni kšrduq.
Nurğunliğan mäsililär Qazaqstan җämiyitiniŋ paal qatnişişi bilän häl qilindi. Mana moşu «ahali avaziğa qulaq salidiğan dšlät» kontseptsiyasigä kšçüşniŋ muhim basquçi boldi.
Taҗsiman virusi pandemiyasi duniyaviy retsessiyaniŋ başlinişiğa säväp boldi. Һär ehtimalğa qariğanda, bu uzaqqa sozulidiğan ihtisadiy bohranğa elip kelişi mümkin.
Һämmä җayda yšläkçilikniŋ küçiyişi yüz berivatidu.
İhtisatniŋ pütünsürük sahaliri väyran boldi. 400 milliondin oşuq karhana kasatliq bosuğisida qaldi.
Säyyariniŋ ämgäkkä qabiliyätlik ahalisiniŋ yerimiğa yeqininiŋ kirimi tšvänlidi.
Umumän, ekspertlar alämşumul ihtisatniŋ keyinki yüz jilda bolmiğan däriҗidä çüşidiğanliğini tähmin qilivatidu.
Mundaq ähvalda Qazaqstanda birqatar eniq ävzälliklär moҗut.
Bizdä yetärlik maliyä rezervi, dšlät kiriminiŋ muvapiq däriҗisi toplanğan.
Äŋ muhimi, biz hazirqi ähvalda iş bilän täminläş vä ihtisadiy nätiҗidarliqni aşuruş üçün resurslarni nägä särip qilişni eniq çüşinimiz.
Ändi bohran vaqtidiki vä uniŋdin keyinki täräqqiy etiş boyiçä ävzälliklirimizgä tohtilip štmäkçimän.
Äŋ aldi bilän – bu barliq grajdanlarniŋ hayatini vä salamätligini qoğdaş.
Ahali kirimini aşuruş.
Biznesni qollap-quvätläş vä täräqqiy ätküzüş.
Bilim vä ilim-pän sistemisini mukämmälläştürüş.
Yeqinqi vaqitta tšvändiki birqatar äŋ muhim väzipilärni häl qiliş zšrür.
Birinçi. Qazaqstan ihtisadiniŋ šzini šzi täminlişini aşuruş.
Buniŋ üçün moҗut küçlük ham äşiya bazisi asasida sanaättä yeŋi qayta tähsim qilişni täräqqiy ätküzüş keräk.
Bizgä Qazaqstan ihtisadiniŋ kälgüsidiki qurulumiğa yeŋiçä qaraşqa toğra kelidu. Uniŋ baş sektorliriniŋ: sanaät, energetika, yeza egiligi, hizmät qilişniŋ härbiriniŋ rolini eniqlaş keräk.
Başqiçä eytqanda, därhal ihtisatniŋ yeŋi qurulumini tüzüş lazim.
Energetika sektoriniŋ helä islahatni täläp qilidiğanliği eniq. Bohrandin keyin u ilgärkidäk bolmaydu. Ottura muddätlik vaqitta «yeşil energetika» täräpkä meŋiş – äŋ muhim zšrüriyät.
Bizniŋ industriyaläştürüşkä bolğan yandişişimizmu qaytidin qarap çiqişni täläp qilidu – taşqi vä içki bazarlardiki real imkaniyätni eniqlaş, qolğa kältüridiğan mähsätlärni vä vasitilärni eniqlap, alğa qarap ilgiriläş keräk.
Dšlät mähsulat setivelişni vä kvazisektor mähsulat setivelişni savatliq paydilanğan halda, ihtisadiy aktivliqni äsligä kältürüş vasitisi süpitidä qaraş keräk.
Elimiz tovar işläp çiqarğuçilirini qollap-quvätläşkä qaritilğan dšlät mähsulat setivelişiniŋ alahidä tärtivi moşu jilniŋ avgust eyiğiçä küçkä egä bolidu.
Elimiz materiallirini vä җabduqlirini toluq paydiliniş biznesni täräqqiy ätküzüşniŋ muhim şärti süpitidä bälgülinidu.
İnfraqurulumluq programmilar boyiçä lokalizatsiya däriҗisini 40 payizdin 60 — 70 payizğiçä aşuruş keräk.
Һškümät, hakimlar vä kvazisektor kompaniyaliri rähbärliriniŋ işini bahalaş, kšp җähättin, moşu kšrsätküçkä asaslinidu.
Һazirqi ähval ozuq-tülük behätärligi – umumän dšlät behätärliginiŋ asasiy elementi degän hämmigä mälum häqiqätni eniq tästiqlidi. Şuŋlaşqa biz dehanlarni toluq qollap-quvätläşni davamlaşturimiz.
Һazir ämälgä aşuruluvatqan kälgüsidä mähsulat setivelişqa qoşumçä offteyk-şärtnamilärni җariy qiliş arqiliq mäbläğ bilän täminläş vä «KazAgro» nesiyäliri boyiçä qärizni restrukturizatsiyaläş mehanizmliri käŋäytilidu.
Qazaqstanda 1 million 700 miŋğa yeqin şähsiy yardämçi egilik bar. Amma ularniŋ mähsulati räsmiy soda ob°ektliri arqiliq setilmaydu vä mähsulatni qayta işläş karhaniliriğa yätküzülmäydu. Dšlät ulardin seliq almaydu, mundaq egiliklärdä bänt boluvatqanlar ämäliyatta iҗtimaiy җähättin himayä qilinmiğan.
Һškümätkä «Atameken» Milliy tiҗarätçilär palatisi bilän birliktä birnäççä regionda yezida «etizdin pokäygiçä» kooperatsiya alaqisini täräqqiy ätküzüşniŋ sinaq layihisini işqa qoşuşni tapşurimän.
Andin keyin layihini käŋäytişkä kirişişkä vä 2021-jilniŋ otturiğa qädär toluq mäzmunluq Programma işläp çiqişqa bolidu.
Mäzkür programmini ämälgä aşuruş җäriyanida «Damu» Fondiniŋ kapalätländürüş vasitiliridin paydilinip, «KazAgro» arqiliq jiliğa 6 payiz bilän imtiyazliq mikronesiyä qollinilidu.
Şundaqla turaqliq mähsulat setiveliş vä setiş sistemisini yolğa qoyuş, qatnaşquçilarni oqutuş vä agrosalahiyitini aşuruşni işqa qoşuş keräk.
Moşuniŋ hämmisi 2 millionğa yeqin yeza turğuniniŋ kirimini aşuridu, elimiz yeza egiligi karhaniliriniŋ iş bilän täminlinişini 53 payizdin 70 payizğiçä kšpäytidu vä iҗtimaiy ähmiyätkä egä ozuq-tülükni çättin kältürüşni tšvänlitidu.
İkkinçi. Biz «İş bilän täminläşniŋ yol häritisini» ämälgä aşuruşqa 1 trillion täŋgigiçä mäbläğ aҗritimiz.
Bu nurğun mäbläğ. Uni şundaqla biznesqa nesiyä beriş üçünmu paydilinişqa bolidu. Mäbläğ vakalätlik organlarniŋ nazariti astida päqät adresliq paydilinilişi keräk.
Moşu muräkkäp vaqitta mäbläğ bilän täminlinivatqan layihilär, birinçi novättä, yeŋi iş orunlirini vuҗutqa kältürüşi şärt.
Uzaq muddätlik ihtisadiy kirimni päyda qilidiğan yaki bizniŋ insan kapitalimizni täräqqiy ätküzidiğan aktivlarni vuҗutqa kältürüş keräk. Äynä şuniŋğa bağliq mäktäplär, ağriqhanilar vä başqa ob°ektlar quruluşiğa kirişiş lazim.
Bir ob°ekt bahasiniŋ türlük regionlarda häddidin oşuq päriqlinişigä yol qoymasliq nahayiti muhimdur. Äpsuski, bizdä kšp ähvallarda şundaq boluvatidu.
Layihilärni ämälgä aşuruş yäküni boyiçä ularniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy paydisi tählil qilinidu.
Üçinçi. Ärzän turuşluq šy seliş ihtisatni täräqqiy ätküzüşni, iş bilän täminläşniŋ šsüşini räğbätländürüş vä iҗtimaiy qollap-quvätläş amili boluşi keräk.
Elbası täşäbbus qilğan «7-20-25» programmisi ipotekiliq nesiyä berişkä vä turuşluq šy quruluşiğa çoŋ türtkä boldi.
Novättä turğuçilarniŋ mäsilisini häl qiliş üçün turuşluq šyni nesiyägä berişniŋ «5-10-20» layihisini işqa qoşuşni tapşurimän. Bu mähsätlärgä bohranğa qarşi mäbläğ dairisidä 390 milliard täŋgä särip qilimiz. Biyil mämlikättä quruluşniŋ rekordluq kšlämi – 15 million kvadrat metr yaki 150 miŋ pätir vä šy planlandi.
Grajdanlirimizniŋ turuşluq šy şaraitini yahşilaş işini davamlaşturuş muhim. Ämäliyatta bu Һškümät işiniŋ strategiyalik yšnilişliriniŋ biri.
Һškümät jil ahiriğiçä «JSSBK» AJ («Qazaqstan Jilstroysberbanki») asasida toluq mäzmunluq täräqqiyat vä qollap-quvätläş institutini – «Otbası bankini» vuҗutqa kältürüşi keräk, u turuşluq šyni hesapqa eliş, novätkä qoyuş vä tähsim qiliş ohşaş işlarni ämälgä aşuridu.
Grajdanlirimizniŋ toplanğan pensiya pulini turuşluq šy şaraitini yahşilaşqa paydilinişi moşu sahadiki sistemiliq šzgirişlärniŋ davami bolidu.
Män ilgiri mundaq tapşurma bärgän, biraq pävquladdä ähval tärtivigä bağliq muhakimä sozulup kätti. Qarar qobul qiliş vaqti käldi. Һškümät 1-iyul'ğiçä šz yandişişlirini eniqlişi lazim.
Tšrtinçi. İҗtimaiy adalätlik turğusidin iş häqqi vä başqa kirim türlirigä munasivätlik ayrim kirim seliğiniŋ progressiv šlçimini җariy qiliş mäsilisini qaraşturuş vaqti käldi, däp hesaplaymän.
Progressiv šlçämniŋ mahiyiti şuniŋdin ibarätki, iş häqqi juquri bolmiğan grajdanlar seliqni hazirqiğa qariğanda az tšläydu, ändi juquri häq alidiğan hadimlar tšläydiğan seliq mšlçäri šsidu.
Bizniŋ asasiy mähsitimiz – iş häqqiniŋ äŋ ammiviy, yoşurun tšvänki segmentini «kšläŋgidin» elip çiqiş. Ägär ular boyiçä stavka qisqarsa, konvert arqiliq tšläş üçün räğbät az bolidu.
Ahali kirimi tšvänlävatqan şaraitta grajdanlirimizniŋ qäriz jüklimisiniŋ šsüşigä yol qoymasliq üçün istimal nesiyä beriş baziriniŋ ähvalini täkşürüşni davamlaşturuş muhim.
Maliyä bazirini täŋşäş agentliği problemiliq zaymliri barlarni reabilitatsiyaläş mümkinçiligini qaraşturuşi keräk.
Şundaqla qäriz alğuçi tipiğa vä mähsulat tipiğa qarap qärizlär boyiçä stavkini hesaplaş yandişişlirini qaytidin qarap çiqiş keräk.
Grajdanlarniŋ mänpiyätlirini himayä qiliş üçün bankliq ämäs nesiyä beriş täşkilatliri üstidin nazarät küçäytilidu, ändi kelär jildin tartip mikromaliyä paaliyitini litsenziyaläş җariy qilinidu.
Bizniŋ iҗtimaiy säyasitimizniŋ yänä bir aspektiğa tohtalğum kelivatidu.
Birpütün umumiy tšlämni tšläş yeŋi iҗtimaiy tšlämni eliş şärti boldi. Uni alğuçilarniŋ 40 payizdin oşuği – birpütün umumiy tšlämni birinçi qetim tšligänlär.
Näq şular häqiqiy dšlät yardimi keräk bolğan grajdanlar. Ularni toluq ihtisatqa җälip qiliş keräk. Bu adämlärniŋ yaŋlivaştin «kšläŋgigä» ketip, šz problemiliri bilän yäkmu-yäk qelişiğa yol qoymasliq lazim.
Çünki hämmidin aval räsmiy işläp, seliq tšlävatqanlar qiyin şarait tuğulğanda dšlät yardimigä, iҗtimaiy himayigä, keläçäktä munasip pensiyagä ümüt qilidu.
Şuŋlaşqa näq äynä şundaq grajdanlar vaqitliq işsizlar bilän birqatarda Һškümät vä hakimlarniŋ dayimiy diqqitidä boluşi keräk.
Bazar ihtisadi şaraitida härbir adäm işidin ayrilip qelişi mümkin, äynä şuniŋğa bağliq Һškümät işsiz märtivisini vä tegişlik yardäm puli eliş vaqtida ämgäk birjisida tirkäşni toluq addiylaşturuşi keräk.
Bäşinçi. Milliy biznesni qollap-quvätläş.
Aktivlarğa bolğan täläpniŋ tšvänlişi närq bahasiniŋ ärzänlişi şaraitida «Damu» Fondiniŋ nesiyälärni kapalätländürüş vasitisini paydiliniş nahayiti muhimdur.
Fond kapaliti Milliy bankniŋ muamilä mäbliğini nesiyä bilän täminläş programmisi dairisidä berilidiğan zaemlarğa tarilidu. Uniŋ kšlämi, äslitip štimänki, 600 milliard täŋgini täşkil qilidu vä zšrür bolğanda kšpiyidu.
İhtisatni nesiyä bilän täminläşni käŋäytiş üçün Maliyä bazirini täŋşäş vä täräqqiy štküzüş agentliği prudentsial normativlarni ajizlaşturuş vä ahçiğa aylanduruluşiğa bolğan qisimni tšvänlitiş çarilirini kšrdi. Bu bank sektorida mämlikät ihtisadiğa ävätiş keräk bolğan 600 milliard täŋgigiçä boşitişqa imkaniyät bärdi.
Banklarniŋ ihtisatqa nesiyä beriş imkaniyitini käŋäytidiğan vaqitliq prudentsial çarilärniŋ qoşumçä kompleksini işläp çiqiş keräk.
Mikro- vä kiçik tijarät ayrim diqqätni täläp qilidu. Ularniŋ standartliq bank mähsulati bilän paydiliniş imkaniyiti çäklängän.
Äynä şuniŋğa bağliq «Biznesniŋ yol häritisi» programmisi dairisidä kiçik tijarät üçün mähsus çarilärni kšrüşni tapşurimän. Һškümät vä «Atameken» moşu yšnilişni mäbläğ bilän täminläş kšlämini eniqlavelişi lazim.
Banklar vä başqa maliyä täşkilatliri nesiyälär boyiçä tšlämlärni keyingä qalduruş imkaniyitini berivatqan sahalar tizimini käŋäytiş biznesni qollap-quvätläşniŋ yänä bir çarisi bolidu. Uniŋğa soda, mähsulatni qayta işläş sanaiti, transport vä mähsulat saqlaş, orunlaşturuş vä tamaqliniş, ähbarat vä alaqä, bilim beriş vä salamätlikni saqlaş kirişi keräk.
Mähsulatni qayta işläş sanaitigä diqqät bšlüp, diversifikatsiyalängän ihtisatni vuҗutqa kältürüş bizniŋ asasiy ävzälligimiz bolup qalidu.
Moşu sektorda uzaq muddätlik layihilärni ämälgä aşuruş üçün Qazaqstan Täräqqiyat banki qoşumçä kapitalizatsiyalişi lazim.
Uniŋdin taşqiri mähsulat işläp çiqarğuçilarniŋ käŋäytilgän mäҗburiyätliri dairisidä toplinidiğan mäbläğ hesaviğa Sanaätni täräqqiy ätküzüş fondini quruşqa bolidu. Uniŋ işi yetäkçi mähsulatni qayta işläş karhanilirini 3 payizdin aşmay nesiyä bilän täminläşkä qaritilidu.
Altinçi. Çät äl kapitali üçün küçäytilgän riqabätlişiş şaraitida härbir kapital egisi bilän uttur işläşkä kšçüş keräk.
Ävzällik vä umumän ihtisatqa bolğan paydisi asasida härbir investor üçün ayrim qollap-quvätläş çarilirini işläp çiqiş lazim.
Moşu muhim iş dairisidä Һškümät muhim sahalardiki strategiyalik investorlar üçün pütkül investitsiyalik qanunlarniŋ turaqliqliğini täminlişi keräk.
İnvestitsiyalärni җälip qiliş vä fond bazirini täräqqiy ätküzüş üçün «Astana» Häliqara maliyä märkiziniŋ (AHMM) iqtidarini paydilinişni җanlanduruş keräk. Bu keläçäktä dšlät aktivlirini hususiylaşturuş mäsilisidä alahidä muhimdur.
Şundaqla Qazaqstan tiҗarätçiliriniŋ biznes-davalarni häl qilişta AHMMniŋ ingliz hoquqi vä arbitrajidin paydilinişiğa şarait yaritiş keräk.
Milliy kompaniyalärgä täälluq ayrim qurulumlarni çät äl yurisdiktsiyasidin AHMMğa basquçluq kšçiriş işini başlaş lazim.
Biz ägär šzimizniŋ kompaniyaliri çät äl yurisdiktsiyasini tallavatsa, çät äl investorliriniŋ işänçisigä erişälmäymiz.
Һškümät vä Taşqi işlar ministrligi, çätällik vakaläthanilar AHMM investitsiyalik seliq märtivisi programmisini ilgirilitişni küçäytişi keräk.
Märkäz mämuriyiti 2025-jilğiçä bälgülängän yeŋi Strategiya üstidä işlävatidu.
Һazirqi muräkkäp şaraitta investorlarniŋ, biznesniŋ milliy valyutiğa, ahça-nesiyä säyasitigä bolğan işänçisi muhim rol'ğa egä boluvatidu. Şuniŋğa bağliq milliy valyutiğa bolğan elip-satarliq huҗumlarniŋ aziyişini qolğa kältürüş muhim. Bu — Milliy Bank vä Maliyä bazirini täŋşäş agentliğiniŋ väzipisi.
Yättinçi. Äpsuski, pütkül duniya ohşaş bizgä barliq karhanilarni vä iş orunlirini saqlaş, härbir biznesniŋ turaqliqliğini täminläş mümkin bolmayvatidu.
Şuŋlaşqa pävquladdä ähval tärtiviniŋ җariy qilinişiniŋ pävquladdä ähval tärtiviniŋ җariy qilinişidin helä zärdap çäkkän ihtisat sektorliri üçün bizgä bağliq ämäs kütülmigän vaqiä bolğanliğini normativliq däriҗidä etirap qiliş muhim.
Buniŋda hususiy tiҗarätçilär vä kiçik biznes väkilliriniŋ sotqa muraҗiät qilişi bizgä bağliq ämäs kütülmigän vaqiä däp etirap qilinişi keräk.
Şundaqla moşu muräkkäp vaqitta işlävatqan tiҗarätçilärniŋ ihtisadiy paaliyätçanliğini qollap-quvätläş, hususiy mülük vä riqabätçilikni himayä qiliş muhim.
Vijdansiz nesiyä bärgüçilär täripidin qisimğa yol qoymasliq mähsitidä moşu jilniŋ 1-oktyabriğiçä yuridik şähslär vä hususiy tiҗarätçilärgä munasivätlik kasatliq җäriyanini qozğaşni tohtitişni tapşurimän.
Andin keyin. İlgärki bohranlar aqivitidä banklarda ihtisadiy muamilidin çiqirilğan işlimäyvatqan nurğun aktivlar toplandi.
Bank qurulumliri işlimäyvatqan aktivlarni setiş boyiçä eniq planlarni işläp çiqişi zšrür, şuniŋ bilän bir vaqitta bankniŋ җavapkär personalini nazarät qilişni vä bahalaşni küçäytişi şärt.
Maliyä bazirini täŋşäş vä täräqqiy ätküzüş agentliği tavakälçilikkä nişan qilinğan nazarät dairisidä banklarniŋ stress-aktivlar bilän işlişini tählil vä nazarät qilişi keräk.
İşlimäyvatqan aktivlarniŋ tsivilizatsiyalik bazirini vuҗutqa kältürüş sistemiliq qarar bolup hesaplinidu. Küzitiş vä ğämsizländürüşniŋ addiy iş babidiki mehanizmini vuҗutqa kältürüş keräk.
***
Moşu vä grajdanlarni häm biznes täräqqiyatini qollap-quvätläşniŋ başqa vasitilirini ämälgä aşuruş üçün İhtisadiy šsüşni äsligä kältürüş boyiçä kompleksliq plan täyyarlinivatidu. U yeqinqi vaqitta tästiqlinidu.
Dšlät organliri uni ämälgä aşuruşniŋ barliq mehanizmlirini puhta işläp çiqişi zšrür.
Ularniŋ oylaşturulmiğan härikätliri aqivitidin qollap-quvätläş çariliriniŋ kamsitilişiğa yol qoymasliq keräk. Bizniŋ bohranniŋ moşu käskin basquçini qandaq yeŋip çiqidiğanliğimiz vä mämlikätni häm ihtisatni buniŋdin keyinki täräqqiyatqa täyyarlişimiz äynä şuniŋğa bağliq.
Biz bohran aqivitidä duniyaviy vä milliy ihtisat şaraitiniŋ qandaq tüp-asasidin šzgärgänligini eniq kšrüvatimiz. Özgärgän şaraitlar, amillar vä aldiki šzgirişlär 2025-jilğiçä bälgülängän Strategiyalik täräqqiyat planiniŋ yeŋi redaktsiyasidä šz äksini tepişi keräk.
Plan ihtisat vä dšlät başquruşiniŋ çoŋqur šzgirişini täminläydiğan institutsional vä qurulumluq islahatlarni šz içigä elişi keräk.
Һšrmätlik käsipdaşlar!
Bu bohran iҗtimaiy saha mäsililiri: meditsina, bilim beriş, iҗtimaiy himayä mäsililiriniŋ näqädär muhim ekänligini pütkül duniyağa kšrsätti.
Bizgä salamätlikni saqlaş sistemisiniŋ süpitini aşuruşqa qaritilğan tüp-asasliq šzgirişlär, meditsina mähkimilirini toluq mäzmunluq qayta җabduş, meditsina personaliniŋ salahiyitini aşuruş zšrür.
Sisteminiŋ härqandaq pävquladdä ähvalğa çapsan inkas qilişqa kšnüküşi täläp qilinidu.
Ahalida juqumluq ağriqlarniŋ boluşini täkşürüş, telemeditsinini vä jiraqtin diagnostika qilişni җariy qiliş keräk.
Milliy sanitariyalik-epidemiologiyalik hizmätni tüp-asasidin küçäytiş keräk.
Һär ehtimalğa qariğanda, COVID-19 vä şuniŋğa ohşaş viruslar birvaqitliq hadisä ämäs. Şuŋlaşqa biz päqät ämäliyla ämäs, bälki ilmiy nuqtäiy näzärdinmu dayim täyyar boluşimiz keräk.
Һškümät abroyluq alimlar bilän ekspertlarni җälip qilip, Biologiyalik behätärlik keŋişini quruşi keräk.
Bilimni helä ävrişim qiliş keräk, balilar bilän studentlarni jiraqtin oqutuş protokollirini vä metodikilirini işläp çiqiş, mämlikätniŋ barliq oquş orunlirini real räqämläştürüşni ayaqlaşturuş muhim.
Zamaniviy distantsionluq tehnologiyalärni çapsan җariy qiliş zšrür. Bilim programmiliriniŋ mäzmunini qayta qarap çiqiş, ularni yenik vä interaktivliq qiliş keräk.
Pedagoglarni täyyarlaşniŋ šzi yeŋi täläplär hesapqa elinip ämälgä aşuruluşi lazim.
Dšlät başquruş sistemisini šzgärtiş mämlikätniŋ Strategiyalik planiniŋ muhim yšnilişi bolidu.
Yeŋi yandişişlar väziyätni pandemiyadin keyin qayta çüşinişkä muvapiq җariy qilinidu.
Utuqluq ämälgä aşurulğan jiraqtin işläş şäkli muhim dšlät qararlirini qobul qilğanda zamaniviy tehnologiyalärni qollinişniŋ täläp qilinivatqanliğini vä muvapiqliğini kšrsätti. Qeliplaşqan yeŋiliq süpitidä Һškümät, ministrliklär, hakimliqlarniŋ keŋäşmiliri bilän mäҗlislirini distantsiyalik şäkildä štküzüşni täklip qilimän.
Keräk ämäs җäriyanlarni, kelişişlärni, keŋäşmilärni, vaqit vä mäbläğni boşqa särip qilişni elip taşlaş keräk. Bu ämäliyat šziniŋ küçidin qaldi. Qararlarni çapsan qobul qiliş, äŋ muhimi, ularni orunlaş keräk.
Virustin keyinki vaqittimu mälum täşäbbuskarliqni, җavapkärlikni šz üstigä elişni saqlap qeliş muhim.
Bizgä väziyätniŋ šzgirişigä җavavän qararlarni çapsan vä operativ qobul qilidiğan yeŋilanğan nätiҗidarliq vä jiğinçaq dšlät apparati keräk.
Dšlät täräqqiyat institutlirini islahat qiliş davamlişidu.
Meniŋ häliqqä yolliğan Mäktübümni ämälgä aşuruş dairisidä ularniŋ qurulumini islahat qiliş, mähsät vä väzipilirini eniqlaş başlandi. Birqatar väzipilärniŋ täkrarliniş mäsililirini, buniŋdin keyinki hususiylaşturuş, elimiz tiҗarätçiliriniŋ kvazisektor mähsulatini setivelişni paydiliniş mäsililirini ahiriğiçä häl qiliş keräk.
Elektronluq hškümät kontseptsiyasi mahiyitini qayta çüşiniş, konsul'tatsiya, eniqlima eliş, ärizä beriş operatsiyalirini toluq onlayn tärtivigä çiqiriş, «egov» tilini bolsa, ahali üçün addiy vä çüşinişlik qiliş keräk.
Biznes vä dšlät otturisidiki munasivät toluq räqämlik şäkilgä štidu. Buniŋ üçün dšlät hizmätlirini eliş җäriyanini vä qollap-quvätläş çarilirini räqämläştürüş ayaqlişidu.
İhtisatni vä җämiyätni räqämläştürüş җäriyanliriğa yeŋi küç-quvät beriş keräk.

Һšrmätlik käsipdaşlar!
1-mayda Özbäkstan Җumhuriyitidä Sardoba dambisiniŋ buzulup ketişi aqivitidä Türkstan vilayitidä su besiş vaqiäsi yüz bärdi.
Bu tehnogenliq harakterğa egä pävquladdä väziyät.
Maqtaral nahiyäsiniŋ bäş yezisida miŋdin oşuq turuşluq šyni su basti. Yänä toqquz ahaliliq punkt su besiş hovupi astida qaldi.
Operativ kšrülgän çarilär tüpäyli su eqimi tarqilişiniŋ aldi elindi.
Һazir su besiş aqivätlirini yoqitiş vä tazilaş işliri jürgüzülüvatidu.
Җämiyätlik tärtip vä ahali mülkini saqlaş mäsililiri alahidä diqqät näzäridä turmaqta.
Biz nahiyädä normal hayatni äsligä kältürüş üçün barliq zšrür çarilärni kšrimiz.
Küzgä qädär väyran qilinğan šylärniŋ orniğa yeŋiliri selinidu.
Zärdap çäkkän härbir turğunğa 100 miŋ täŋgidin kompensatsiya tšlinidu.
Yoqalğan malniŋ vä yeza egiligi terilğuluqliriğa yätküzülgän ziyanniŋ orni tšlinidu.
Zärdap çäkkän avulniŋ birmu turğuni yardämsiz qalmaydu. Һämmisigä yardäm qilinidu.
Zärdap çäkkän nahiyägä yardäm qilivatqanlarniŋ hämmisigä minnätdarliq bildürgüm kelidu.
Pävquladdä väziyät yüz bärgän җayda hakimliq, şundaqla Mudapiä ministrligi, Milliy gvardiya, Pävquladdä väziyät boyiçä komitet bšlünmiliri vä politsiya hadimliri işlävatidu.
Һäm elimiz, häm çät äl çoŋ biznesiniŋ väkilliri zärdap çäkkänlärgä sezilärlik yardäm qildi. Bu häqiqiy vätänpärvärlär vä hälqimizniŋ dostliri.
Һämmisigä täşäkkür izhar qilimän!
Qazaqstanliqlar bu qetimmu šzliriniŋ җipsiliğini namayiş qildi.
Birlik bizgä härqandaq qiyinçiliqni yeŋiş imkaniyitini beridu.
Bizdä härqandaq väzipini häl qiliş üçün küç-quvät yetidu.
***
Biz muräkkäp vaqitni baştin käçürüvatimiz.
Hälqimizniŋ birligi alğa qarap izçil meŋişimiz üçün hämmimizgä küç-quvät beridu.
Biz birlişip birnäççä qetim җiddiy sinaqlardin sürünmäy štkän. Bu sinaqlarnimu yeŋidiğanliğimizğa işinimän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ