Һškümät vä hakimlarniŋ işini tänqitlidi

1
388 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev taҗsiman virusniŋ tarqilişiğa qarşi kürişiş boyiçä selektorluq keŋäşmä štküzdi.
Prezident İdarilärara komissiyaniŋ mäҗlisidä Һškümät vä hakimlarniŋ işini qattiq tänqit astiğa aldi.
– Dokladlarğa qariğanda, väziyät nazarät astida. Biraq ämäliyatta undaq ämäs. Män šz Mämuriyitimgä dora-därmäk boyiçä pütkül mämlikätniŋ parçilap setiş tarmiğini täkşürüşni tapşurdum. Nätiҗilär ançila yahşi ämäs. Ğärbiy Qazaqstan, Atırav, Җambul vä Qariğanda vilayätliridä, Nur-Sultan vä Almuta şähärliridä dora-därmäk tapçilliği vä novättä turğuçilar bar, hayatiy muhim preparatlar bahalirini aşuruş faktliri eniqlinivatidu. Yoşurun bazar güllänmäktä, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Һoquq qoğdaş organliri düŋ vä parçilap setiş bilän şuğullinivatqan dorihanilarda reydlarni vä täkşürüşlärni jürgüzdi. Ularniŋ nätiҗiliri boyiçä qanunsiz dora-därmäk setiş bilän şuğullanğan 270 adäm җinaiy vä mämuriy җavapkärlikkä tartildi, ularniŋ 116 – meditsina hadimliri. Dšlät rähbiri bu yšniliştiki işniŋ davamlişidiğanliğini vä äyipkarlarniŋ qanunğa muvapiq җazalinidiğanliğini täkitlidi. Statistika vä tählil qiliştiki hataliqlar, nätiҗidarsiz planlaş aqivitidä regionlar zšrür dora-därmäklärniŋ eniq kšlämini eniqlalmayvatidu. Dšlät rähbiri barliq problemilarniŋ işni natoğra planlaştin başlinivatqanliğini täkitläp, buni häqiqiy käspiysizlikniŋ kšrünüşi ekänligini eytti. Mämlikättä qobul qilinğan çäklimä çarilirigä qarimay, mäsilän, Türkstan, Җambul, Almuta vilayätliridä, Çimkänt şähiridä ailäviy täntänilärni štküzüş davamlaşmaqta.
Prezident hakimlarniŋ karantin tärtivigä riayä qiliş boyiçä jürgüzgän işiniŋ aҗiz boluvatqanliğini täkitlidi.
– Һakimlar ämäliyatta pävquladdä şaraitta işläş täҗribisigä egä ämäs, käskin problemilarni qandaq qilip operativ häl qilişni, grajdanlarğa dšlät säyasitini çüşändürüşni bilmäydu, – däp bildürdi Prezident.
Dšlät rähbiriniŋ pikriçä, häm Һškümät äzaliri, häm hakimlar «bepärvaliq vä šzliridin mämnun boluş çaŋgiliğa çüşüp qalğan».
Keŋäşmä davamida şundaqla grajdanlarni testlaş mäsililiri toğriliqmu gäp boldi. Һazir künigä 32 miŋğa yeqin adämni täkşürüş däriҗisi qolğa kältürüldi. Amma regionlar otturisida kšrsätküçlär päriqlinidu.
– Eniqlaşniŋ tšvän däriҗisi – җay-җaylarda laboratoriyalärni eçiş boyiçä nätiҗidarsiz jürgüzülgän işniŋ aqiviti. Һätta buni häqiqiy ähvalni yoşurup qeliş hahişi däp bahalaşqimu bolidu. Һškümätkä regionlar otturisidiki testlaş däriҗisini täŋläştürüş üstidin qattiq nazarätni täminläşni tapşurimän. Biz heçnemini yoşurmasliğimiz keräk, – dedi Dšlät rähbiri.
Ağriq juqturğan grajdanlar üçün orunlar saniniŋ kšpäygänligi bayqalmaqta. Amma bu başqa meditsina märkäzlirini yepiş hesaviğa yüz berivatidu. Nätiҗidä grajdanlarniŋ meditsiniliq yardäm elişi sezilärlik halda qisqardi. Qasım-Jomart Toqaev Һškümät vä hakimlarğa sozulma ağriqliri bar adämlärgä häm hamildar ayallarğa planliq meditsiniliq yardäm kšrsitişni päydin-päy äsligä kältürüşni tapşurdi. Prezident eğir ağriği bar adämlär saniniŋ kšpiyişigä bağliq hazir ağriqhanilarni kislorod bilän täminläş mäsilisiniŋ kün tärtividä turuvatqanliğini täkitlidi.
– Dšlät organliri täripidin uyğunlaşturuşniŋ yetärlik bolmayvatqanliğidin ahali bu mäsilini šzliri häl qilişqa tirişivatidu. Bu tamamän äqilgä siğmaydiğan ähval! Ahali kislorodni sanaät ballonliri bilän setip elivatidu. Bu ağriqhanilarniŋ uttur väzipisi. Sanaät kislorod ballonlirini pätirlärdä vä şähsiy šylärdä paydilinivatqanliği toğriliq faktlar bar. Һškümät vä hakimlar bäş künlük qäräldä ağriqhanilarni kislorod bilän täminläş vä šylärdä kislorod ballonlirini paydiliniş problemisini birtäräp qilişi keräk, – däp täkitlidi Prezident.
Qasım-Jomart Toqaev şähärlärdiki väziyätni turaqlaşturğanda, yeza ahalisinimu ästin çiqarmasliq keräkligini atap kšrsätti. Prezidentniŋ sšziçä, bügünki kündä yeza turğunliri diagnostika vä davalaş hizmätliridin toluq paydilinalmayvatidu, zšrür dora-därmäk vä preparatlarğa qol yätküzälmäyvatidu.
– Meditsina personaliniŋ yetişmäyvatqanliği vä zšrür infraqurulumniŋ yoq boluvatqanliği yezilarda aktual problema peti qalmaqta. Һškümät 2 300 universal härikätçan brigadiniŋ täşkil qilinğanliği toğriliq doklad qildi. Amma ular, asasän, şähär turğunliriğa hizmät qilivatidu. Yezilarni diqqätsiz qaldurmasliq keräk! Һškümätkä regionlar bilän birliktä qisqa qäräldä yezilarni diagnostika vä davalaş hizmiti, şundaqla zšrür dora-därmäk häm meditsina җabduqliri bilän täminläşni tapşurimän,– däp täkitlidi Prezident.
Dšlät rähbiri mutähämlärniŋ ahçiniŋ käynigä kirip, insaniy ädäp-ählaqniŋ barliq normiliri kšzgä ilmayvatqanliğini, ahalini aldap, qaymuqturuşni davamlaşturuvatqanliğini täkitlidi. Murdihanilarda vä diniy märasim agentliqlirida muräkkäp ähval qeliplaşti.
– Keyinki ikki häptidä vapat bolğanlarni toşuş vä däpin qiliş bahasi helä šsti. Grajdanlarniŋ besim kšpçiliginiŋ buniŋğa yançuği yar bärmäydu. Һakimlarğa bir künniŋ içidä adämlärniŋ šlümidin payda kšrmäkçi boluvatqanlarniŋ mäsilisini birtäräp qilişni tapşurimän, –dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident ağriq däriҗisi kšpiyişiniŋ päqät taҗsiman virusqa bağliq reytingqila ämäs, bälki Qazaqstanniŋ investitsiyalik ähvaliğa, turistik iqtidariğa, mämlikätkä yeŋi tehnologiyalärni җälip qilişqa sälbiy täsir yätküzidiğanliğini täkitlidi. Һškümät bu ähvalni iş planlirida hesapqa elişi keräk. Qazaqstan Prezidenti pandemiya vaqtidiki härqandaq natoğra qararniŋ, byurokratiyalik tosalğularniŋ, җavapkärliktin baş tartişniŋ yüz miŋliğan grajdanlarniŋ salamätligigä vä hayatiğa zärär yätküzüşiniŋ mümkin ekänligini atap kšrsätti.
Dšlät rähbiri ahirida җamaätçilikni qaymuqturuvatqan ayrim şähslärdin tarqilivatqan heçqandaq asasi yoq mälumatlarniŋ tarqilişiniŋ aldini eliş üçün, statistikini qoşup hesapliğanda, taҗsiman virus boyiçä barliq mälumatlarniŋ Һškümätniŋ hoquq dairisidä boluşi keräkligini täkitlidi.
Mäҗlistä Prem'er-ministrniŋ orunbasari, idarilärara komissiyaniŋ räisi Eralı Toğjanov, salamätlikni saqlaş ministri Aleksey Tsoy, içki işlar ministri Erlan Turğumbaev, Almuta şähiriniŋ hakimi Baqıtjan Sağıntaev, Çimkänt şähiriniŋ hakimi Murat Aytenov, Şimaliy Qazaqstan vilayitiniŋ hakimi Qumar Aqsaqalov, Almuta vilayitiniŋ hakimi Amandıq Batalov hesavat bilän sšzgä çiqti.

Bälüşüş

1 izahät

Javap qalduruŋ