Ustazliriğa minnätdarliq bildürdi

0
776 ret oqıldı

Muällimlär küni harpisida Çeläk täväsiniŋ Dostluq yezisidiki Qaraturuq ottura mäktivigä käspiy mäyrämgä beğişlanğan märikigä täklip qilindim. Män u künni täqäzaliq bilän küttüm. Çünki däm elişta jürgän muällimlär bilän kšrüşmiginimgä helä vaqit bolğan ekän. Män u mäktäpkä štkän äsirniŋ 70-jilliriniŋ beşida kelip, 10 jil ilmiy mudir bolup işligän edim. Mäktäp ikki tilliq — uyğur, qazaq tillirida paaliyät elip baridu. Äşu jillar içidä mäktäpniŋ muällimlär kollektivi nahayiti tirişçan bolup, pedagogikiliq maharitini aşuruşqa dayim tälpünüp turatti. Ular därislärni süpätlik štküzüşkä tirişatti vä oqutuşniŋ yeŋi usullirini җariy qiliş mähsitidä turaqliq izdinätti. Oquğuçilarniŋ bilim süpitimu dävir tälivigä muvapiq edi.

Şuŋlaşqa män äşu dili pak, aq kšŋül, işlämçan käsipdaşlirim bilän üz kšrüşüşkä aldiridim. Mana u künmu yetip käldi. 6-oktyabr' küni «Alban» kafesiniŋ aldida bir top yaş muällimlär bizni güldästilär bilän quçaq yeyip, qarşi aldi.

Äpsus, meniŋ bilän billä işligän muällimlärniŋ kšpçiligi duniyadin štüptu. Şundaq bolsimu Ärkin Mäsimov, Ğopur Ğulamov, Äbäydullam Manapov, Mähämätҗan Tursunov, Çolpan Һasamdinova, İbadät Ğänibaeva, Klara Tohtieva, Dänijan Alimqulova, Baqtali Altınbekova, Bibigül Qalmaqbaeva ohşaş maŋa täŋtuş häm yeşi meniŋdin biraz kiçik bolğan ustazlar bilän ziyapätniŋ hšrmätlik mehmanliri boluş pursitigä erişkänligimdin hursän boldum. Bu ziyapätkä Aminäm Җamalova riyasätçilik qildi. Sorun muällimlärgä beğişlanğan şeirlar vä kšŋülni açidiğan nahşa-sazlar bilän başlandi. Yaş muällimlär mehmanlarğa otluq qälbidin orğup çiqivatqan illiq tiläklirini eytti.

Öz novitidä bizmu ustazlarni käspiy mäyrimi bilän täbrikläp, moşu didarlişiş märikisini uyuşturğanlarğa minnätdarliğimizni izhar qilduq.

Sorunda sšzgä çiqqan mäktäp mudiri Janar Mukalieva bilän mäktäptiki käspiy ittipaq komitetiniŋ räisi Minaş Baqieva kšpçilikkä 2013-jili Dostluq yezisiğa yeŋi mäktäp benasiniŋ selinidiğanliğini hävärläp, hämmimizni huş qildi.

Märasim oyun-tamaşä, nahşa-saz, ussul, huş çaqçaq täsiri astida nahayiti kšŋüllük štti.

Qasim İSMAYİLOV.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ