JUTİĞA ÄMGİGİ SİҢGÄN

0
748 ret oqıldı

Һakimҗan Tursun oğli Yüsüpovni äzäldin yahşi bilimän. İkkimiz H.Һämraev namidiki uyğur ottura mäk­ti­vini, aridiki bir jilliq päriqni eytmiğanda, billä tamamliğan desäkmu bolidu. Ta helikäm, arida qiriq bäş jilğa yeqin vaqit štsimu, uniŋ äşu bir oquğuçiliq çağliridiki tärtip-intizamğa qät°iy riayä qilidiğanliği kšz aldimdin kätmäydu. Şuŋlaşqa sinipdaşliri arisidila ämäs, muällimlär aldidimu sšzi yärdä qalmaydiğan inavätlik balilardin edi. Mäktäpni tügitip, yollirimiz açilinip kättidä, u alaqä sahasini tallavaldi. Ailäviy şaraitmu yaki başqa säväplärmu, äytävir, mäktäpni äla bahalarğa tamamliğanliğiğa qarimastin, Almutidiki alaqä uçiliöesiğa oquşqa çüşti. Telegraf-telefon alaqisiniŋ operatori mutähässisligini egiläp, ämgäk paaliyitini başlidi. Mana şuniŋdin beri qiriq jildin oşuq vaqit mabaynida šz käspigä bolğan sadaqitini yoqatmiğan halda işläp kälmäktä. Panfilov  nahiyälik alaqä tarmiğiğa işqa orunlişip, däsläp poçta alaqisini paydiliniş hususidiki nazarätçi, andin instruktor ohşaş hizmätlärni atqurdi. Tšrt jil štkändin keyin, yäni 1976-jili mähkimä başliğiniŋ orunbasari bolup tayinlandi. Bu jigirmä üç yaşqa ändila tolğan yaş mutähässiskä kšrsitilgän juquri işänçä edi. Uniŋ üstigä, nahiyä territoriyasi häm ahalisi җähättin vilayättiki äŋ çoŋ nahiyälärdin bolğaçqa, buniŋdin taşqiri, çegara boyiğa җaylaşqanliqtin, җavapkärçilikmu az ämäs edi. Biraq nahiyä rähbärligi bilän kollektiv hatalaşmiğan ekän. Һakimҗan Tursun oğli šzigä jüklängän väzipiniŋ hšddisidin şäräplik çiqip, işänçini toluq aqlidi.

1983-jilğa kelip, mähkimidä yeŋi rähbär saylaş zšrüriyiti päyda boldi. Mana şu çağda heçqandaq ikkiliniş bolmastin, uniŋ namziti kšrsitilip, talaş-tartişsiz yäkdilliq bilän tästiqländi. Şuniŋdin beri aridin top-toğra ottuz jil štkän bolsimu, Һakimҗan Yüsüpov šz namiğa dağ çüşärmästin, kollektivni tädbirçanliq bilän başqurup kälmäktä. Һazirqi kündä «Qazaqtelekom» aktsionerliq җämiyiti nahiyälik tarmiği» däp atilidiğan mähkiminiŋ tarihi uzun, paaliyät dairisi käŋ. Arhiv hšҗҗät­liridiki mälumatlar boyiçä, Yarkänt täväsidä 1882-jildin tartip telegraf idarisi işläşkä başliğan ekän. 1917-jili telegraf-poçta idarisi bolup qayta täşkillinip, asasliq ahaliliq җaylarda säkkiz bšlümçisi eçiliptu. Bügünki ihtisadiy kšrsätküçliri boyiçä başqa ämgäk kollektivliri arisida aldinqi säptä bolup kelivatqan mähkiminiŋ tarihi äynä şundaq başlanğan.

Älvättä, bügünki telefon alaqisi hizmitiniŋ dairisi bilän süpiti täsävvur qilip bolmaydiğan däriҗidä täräqqiy ätti. Alaqä vasitiliriniŋ zamaniviy ülgiliri sür°ätlik rivaҗlinip, ämäliyatta җariy qilinivatqanliği nätiҗisidä ahaliniŋ hizmätniŋ bu türigä bolğan täläp-ehtiyaҗi toluq qanaätländürülüvatidu desäk, aşurup eytqanliq bolmaydu. Bolupmu Qazaqstan Җumhuriyiti šz mustäqilligigä egä bolğandin keyin, bu täräqqiyatniŋ sür°iti alahidä ulğaydi. Ägär räqämlärgä muraҗiät qilidiğan bolsaq, buniŋ häqiqätänmu şundaq ekänligigä eniq kšz yätküzä­läymiz. Mäsilän, bügünki kündä nahiyädiki barliq ahaliliq җaylar toluq telefonlaşturulğan. Һätta sanaqliqla adimi bar Aqaral, Qizilҗigdä, Sarpildaq ohşaş avul-mälä turğunlirimu bu hizmättin paydiliniş imkaniyitigä egä. Nahiyä boyiçä 19 räqämlik avtomatliq telefon stantsiyasi arqiliq şähärlär vä häliqara alaqä imkaniyiti yaritilğan. Sputnik sistemisi arqiliq — 2, radiotelefon arqiliq 4 baziliq stantsiyalär işlävatidu. Qorğas, Pänҗim, Çoŋ Çiğan, Kiçik Çiğan, Kšktal, Qoŋuršläŋ, Golovatskiy yezilirida hizmät kšrsitişni tehimu mukämmälläştürüş boyiçä birqatar çarä-tädbirlär ämälgä aşuruldi. Mundaq işlar biyil Yarkänt şähiridimu qolğa elinidu. Şuni täkitläş keräkki, paaliyät dairisi käŋäytilivatqanliqtin, hazir telefon ornitiş mäsilisi toluq häl qilindi. İlgärkidäk novättä turuş yoq, bügün ärizä berilsä, ätisidin qalmay qanaät­ländürülüp kelivatqanliğiniŋ guvaçisi boluvatimiz. Buniŋdin taşqiri, şähär bilän barliq çoŋ-kiçik yezilarniŋ hämmisidä bevasitä İnternetqa qo­şuluş mümkinçiligi moҗut. Barliq mäktäp­lär bilän meditsiniliq mähkimilärdä, kitaphanilarda moşundaq imkaniyät yaritilğan.

Һakimҗan Tur­sun oğli täbiitidin käm­tar, kiçik peyil adäm. Kšp sšzdin kšrä, ämäliyatqa uyğun az sšzni yahşi kšridu. Başqiçä eytqanda, näq iş-härikätniŋ adimi. Җämiyät aldidiki bir kişilik borçini çoŋqur çüşinidu. Öz sahasi boyiçä salahiyätlik mutähässis, täşkiliy qabiliyätkä egä tädbirçan rähbär bolğanliqtin, aridin štkän şunçä vaqittin beri šz zimmisidiki muräkkäp väzipiniŋ hšddisidin şäräplik çiqip kelivatidu. Şuŋlaşqa nahiyädä abroy-inaviti juquri, isim-şäripi yarkäntliklär täripidin hšrmät bilän tilğa elinidu.

Maqalini yeziş җäriyanida uniŋ bilän uçrişip, sšhbätläştim. Juqurida eytilğandäk, kämtarliği tüpäylidin šzidin kšrä, kollektiv toğrisida kšpi­räk tohtaldi. Säksändin oşuq injener-tehnik işläydiğan çoŋ kollektivtiki ämgäk ilğarlirini pähirliniş häm minnätdarliq bilän tilğa aldi. Җümlidin Qurvanҗan Anayätov, Tayir Başizov, Tšlendi Otızbaev, Ruqiyäm Sayitova, Natal'ya Reznikova, Aleksandr Lazerev, Dilşat Mšmünov, Rayhan Qasteeva, Aymağça Aripovaniŋ isimlirini alahidä atap kšrsätti. Ägär ularniŋ aldi qiriq, käyni jigirmä jildin beri moşu yärdä işläp kelivatqanliğini äskä alidiğan bolsaq, mähkimidä sağlam muhitniŋ hšküm sürüp, täşkilçanliqniŋ mustähkäm ekänligigä kšz yätküzüş qiyin ämäs.

Kollektivta yänä bir qeliplaşqan ibrätlik än°änä — bu peşqädäm ämgäk adämlirigä bolğan ğämhorluq. İlgiri bu yärdä işläp, ämgigi siŋgän, hazirqi päyttä bolsa, hšr­mätlik ämgäk däm elişta jürgän hadimlarniŋ härqaçan diqqät märkizidin çättä qalmay kelivatqanliği häqiqätänmu alqişlaşqa ärziydiğan iş. Ular turaqliq räviştä maddiy vä mäniviy qollap-quvätläşkä muyäs­sär. Bumu rähbärgä has boluşqa tegişlik päzilätlär җümlisidin.

Һakimҗan Tursun oğli häqqidä sšz qilğanda, eytmasqa bolmaydiğan gäp şuki, u mädäniyitimizniŋ häqiqiy җankšyäri. Nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi täşkil qilinğandin beri, aridiki çaräk äsirgä yeqin vaqit җäriyanida, uniŋ paaliyitigä yeqindin arilişip, ämälgä aşuruluvatqan çarä-tädbirlärgä sezilärlik hässisini qoşup kelivatidu. Kollektivta şair-yazğuçilirimizniŋ äsärlirini tärğip qilip, gezitlirimizğa muştiri toplaşta jürgü­züvatqan ülgilik işlirini tilğa almay mümkin ämäs.

Moşu künlärdä Qazaqstanniŋ Pähriy alaqiçisi Һakimҗan Yüsüpov 60 yaşliq tävälludini nişanlavatidu. Bu uniŋ bilän qiriq jildin oşuq vaqit meditsina sahasida hizmät qilğan räpiqisi Adalät Һosman qiziniŋ yaki aliy mälumatliq bolup qatarğa qoşulğan üç pärzändiniŋla hoşalliği ämäs, bälki jutniŋmu hoşalliğidur. Çünki u häqiqiy mänasida jutdaşliriğa hizmät qilip kälmäktä. Һä, jutiğa hizmiti siŋgänlär bolsa, härqaçan qädirlik häm inavätlik.

Nurähmät ÄHMÄTOV.

Panfilov nahiyäsi.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ