Muällim märtivisi — şagirtliriniŋ bilimi

0
6 785 ret oqıldı

BMTqa qatnaşqan balilarniŋ sanidimu sezilärlik šzgiriş yüz bärdi. BMT nätiҗiliri şuni kšrsättiki, üç täläpkar šziniŋ «Altun bälgügä» munasip ekänligini ämäliyatta ispatlaşqa muyässär bolalidi. «Ülgilik şahadätnamä» elişqa birmu bala erişälmidi. Ändi birqatar mäktäplärniŋ tüläkliri nahiyä boyiçä umumiy kšrsätküç bolğan 50 — 55 ballnimu qolğa kältürälmidi. Ana tilimizda bilim alğan qara kšzlirimizdin birimu yä «Altun bälgü», yä «Ülgilik şahadätnamä» alalmidi. Bu eçinişliq ähval, älvättä. «Nemä üçün şundaq bolup qaldi?» degän soal hämmimizni oylanduruşi keräk.

Uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplärdiki tälim-tärbiyä işliriniŋ süpät däriҗisini bügünki täläplärgä uyğunlaşturuş ustazlar bilän bir qatarda, җämiyätlik täşkilatlarniŋ, käŋ җamaätçilikniŋ diqqät märkizidiki mäsilä boluşi lazim. Äpsuski, ämäliyatta undaq bolmayvatidu. Bügünki taŋda biz üçün hayatiy ähmiyätkä egä boluvatqan bu mäsilä bilän «Uyğur mäktivini qollap-quvätläş fondiniŋ» vä başqimu täşkilatlarniŋmu җiddiy şuğullinivatqanliği hoşal qilidu.

Bolupmu mäzkür fondniŋ šz aldiğa qoyğan birdin-bir mähsiti uyğur tilliq bilim därgahlirida paaliyät elip berivatqan ustazlarniŋ bilimini mukämmälläştürüp, җavapkärligini aşuruş vä buniŋ üçün şarait yaritiş, balilarniŋ bilim elişqa bolğan qizğinliğini tehimu küçäytiş mähsitidä räğbätländürüş çarä-tädbirlirini kšrüştin ibarät. Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ qollap-quvätlişi, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi bilän hämkarliqta moşu mähsättä jürgüzüp kelivatqan işliri җamaätçilikkä yahşi mälum vä häqiqätänmu alqişqa ärziydu. Keyinki ikki-üç jildin beri Ämgäkçiqazaq, Uyğur vä Panfilov nahiyäliri bilän Almuta ätrapidiki mäktäplärdä ämälgä aşurulğan çarä-tädbirlär bu pikrimizgä oçuq dälil bolalaydu. Җümlidin Panfilov nahiyäsidä biyilqi oquş jiliniŋ ahirida fond täripidin ämäliy ähmiyätkä egä bilim vä sän°ät kšrügi štküzülüp, uniŋğa uyğur mäktäpliriniŋ muällimliri bilän oquğuçiliri, ata-anilar, җamaätçilik väkilliri qatnaşti.

Bu iş nahiyälik hakimiyättin başlandi. Däsläp tävädiki mäktäplärdä, uniŋ içidä ana tilimizdiki bilim därgahlirida bilim beriş sahasida җariy qilinivatqan yeŋiliqlar bilän Dšlät rähbiri N.Nazarbaev täripidin otturiğa qoyuluvatqan väzipilärni orunlaş boyiçä qilinivatqan işlar häqqidä täpsiliy eytildi. Şuniŋ bilän bir qatarda, bilim süpitini kštiriş yolida duç kelivatqan muämmalarniŋ bar ekänligi häm ularni birtäräp qiliş üçün җämiyätlik täşkilatlar bilän hämkarliqta iş kšrüş lazimliği täkitländi. Öz novitidä atalğan fond räisi, filologiya pänliriniŋ doktori Alimҗan Tilivaldi fond paaliyitiniŋ asasiy mähsät-yšnilişliri toğrisida eytip bärdi. Mäsilän, fond täripidin İnternet torida «Maarip» sayti eçilğan bolup, uniŋ arqiliq muällimlär šzara täҗribä almaşturuş vä şu arqiliq šzliriniŋ käspiy maharitini aşuruş imkaniyitigä egä. Şundaqla җay-җaylarda «Bilim vä sän°ät kšrüklirini» štküzüştä äŋ aldi bilän oquğuçilarni BMTqa täyyarlap, bilim süpitini eniqlaş, oquşqa degän qizğinliğini aşuruş üçün häm mäniviy, häm maddiy җähätlärdin räğbätländürüş, qabiliyätlik balilarni eniqlap, keläçäktä ularniŋ šz qiziqişliri boyiçä җämiyättin ornini tepişiğa yšniliş beriş mäsililiri kšzdä tutulğan.

Almuta quruluş-memarçiliq akademiyasiniŋ akademigi, memarçiliq pänliriniŋ doktori, professor Bäkrim Ğilavdinov šz sšzidä uyğur mäktäpliridä pedagog-kadrlarni, bolupmu täbiiy pänlär boyiçä mutähässislärni täyyarlaş mäsilisigä tohtilip, bu häqtä dälillik pikir täkliplärni otturiğa qoydi. Fondniŋ vitse-prezidenti, peşqädäm pedagog Muzäppär Zayitov, «Atamwra» korporatsiyasi Uyğur redaktsiyasiniŋ başliği Malik Mähämdinov bügünki taŋda ana tilimizda bilim beridiğan mäktäplär üçün äŋ bir muhim muämma bolup turuvatqan därisliklär bilän täminläş mäsilisigä munasivätlik šzliriniŋ pikir-täkliplirini bildürdi. Därisliklärni yetärlik mšlçärdä näşir qilip, toluq täminläş imkaniyiti moҗut. Amma җay-җaylardin buyrutmilarniŋ šz mäzgilidä berilmäsligidin, oquğuçilarniŋ qoliğa tägmäyvatidu. Panfilov nahiyäsi boyiçä härhil pänlärdin 1500 nushiğa yeqin därislikniŋ yetişmäyvatqanliği äynä şuniŋ aqiviti. Ägär nahiyä rähbärligi munçilik därislikniŋ 50 payizini šz hšddisigä alsa, qalğinini fond šz mäbliği hesaviğa yätküzüp beridiğan bolidu. Bu täklip qanaätliniş bilän qobul qilindi vä yeŋi oquş jilidin başlap şundaq bolidiğanliği eytildi.

Ändi bevasitä «Bilim vä sän°ät kšrügigä» kälsäk, u Bilal Nazim namidiki ottura mäktäptä štkän test siniği bilän başlandi. Almuta tehnologiya universitetiniŋ dotsenti Saniyäm Mäsimova, peşqädäm ustaz, ämgäk veterani Mubaräk İsrayilova, Almuta çät tillar universitetiniŋ oqutquçisi Gülnaz İskändärovaniŋ riyasätçiligidä štkän bu bilim bäygisidä oquğuçilar tšrt pändin test tapşurdi. Aldi bilän ayrim pänlär boyiçä ularniŋ kšrsätküçliri elan qilindi. Uyğur tili boyiçä Җ.Bosaqov namidiki ottura mäktäpniŋ oquğuçisi Dilnaz Yaqupova, dšlät tili boyiçä A.Rozibaqiev namidiki ottura mäktäp oquğuçisi Samiräm Qurbanova, matematikidin Ä.Qasteev namidiki mäktäptin Gülnisa Yüsüpova äŋ kšp ball toplap, aldinqi orunlarni egilidi. Tšrt pändin umumiy ball sani boyiçä Ä.Qasteev namidiki ottura mäktäpniŋ oquğuçisi Dilnaz Azatova hämmidin ozup çiqip, baş mukapatni elişqa egä boldi. Uniŋğa diplom bilän Abdulla Rozibaqiev namidiki medal' täntänilik räviştä tapşuruldi. Sšz ara eytqan orunluqki, Dilnaz nahiyälik BMTtimu 96 ball elip, aldinqi orunlarni egilidi. Şundaq qilip, ustazliri bilän ata-anisiniŋ ümüt-işänçisini ämäliyatta aqlidi.

«Bilim vä sän°ät kšrügidiki» gäpni davamlaştursaq, Qälbinur Tayirova birinçi (B.Nazim namidiki mäktäp), Mäsimҗan Җamalov (Çoŋ Çiğan mäktivi) ikkinçi, Gülnisa Ähmätova (Җ.Bosaqov namidiki mäktäp) üçinçi orunni egiläp, diplom vä maddiy mukapatlar bilän täğdirländi.

Oquğuçilar arisidiki bu küç sinişişta şeiriyät, täsviriy sän°ät nominatsiyaliri boyiçimu ğaliplar eniqlinip, pähriy yarliq vä hatirä soğiliri bilän täğdirländi. Mehrinisa İmärҗanova şeiriyättin, täsviriy sän°ättin (här ikkisi Җ.Bosaqov namidiki mäktäptin), sän°ät boyiçä Molutҗan Tohtahunov (Ämgäkçi ottura mäktivi) äynä şular җümlisidin. Şunimu eytiş keräkki, aldinqi orunlarni egiligän oquğuçilarniŋ ustazliriğimu hšrmät kšrsitilip, soğilar tapşuruldi.

Fondniŋ elip berivatqan iş-paaliyiti mana moşundaq җähätliri bilän qollap-quvätläşkä munasip. Ägär juqurida qäyt qilinğan milliy maaripimiz aldida turğan muämmalarni äskä alidiğan bolsaq, ämäliy iş-härikitimiz arqiliq «bir yaqidin baş, bir yäŋdin qol çiqirip» iş kšrginimiz mähsätkä muvapiq. Äpsuski, iş yüzidä undaq bolmayvatidu. Män bu yärdä, keyinki jillarda qeliplaşqan ähvalimizni näzärdä tutmastin, qoş tilliq yaki kšp tilliq oqutuş sistemisiğa kšçüş mäsilisiniŋ ilgiri sürüvatqanliğidin täşvişlinivatimän. Bu häqtä oyliğanda, filologiya pänliriniŋ namziti, maaripimiz җankšyäri Ruslan Arzievniŋ «Uyğur avazi» gezitiniŋ biyil 14-iyun' küni çiqqan sanida besilğan «Maarip mäsilisidä bir pikirdä boluş nahayiti muhim» särlävhilik maqalisida eytilğan pikirlärgä qoşulmay mümkin ämäs.

Nurähmät ÄHMÄTOV.

Panfilov nahiyäsi.

1
2
Bälüşüş

Javap qalduruŋ