Än°änilär üzülüp qalmasliği keräk

0
953 ret oqıldı

Yeqinda M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ täşäbbusi bilän barliqqa kälgän «Örkeniet» häliq universiteti šz paaliyitini başlidi. Uniŋ tärkividä «Lirika muhlisliri», «Yaş dramaturglar», «Bügünki proza», «Tänqit vä ädäbiyatşunasliq» klubliri täşkil qilindi. Mäzkür häliq universtitetiniŋ asasiy mähsiti ädäbiyat vä sän°ät täräqqiyatini yeŋi baldaqqa kštiriştin ibarät. Häliq universitetiniŋ eçiliş märasimida sšzgä çiqqan institut mudiri Ualihan Qalijan Qazaqstanda teatr sän°itiniŋ  tez rivaҗlinivatqanliğini qäyt qilğaç, päqät keyinqi jillardila eçilğan teatrlarniŋ sani 15kä yätkänligini mämnuniyät bilän tilğa aldi.

— Һämmigä mälum, grek teatriniŋ 2000 jilliq, rus teatriniŋ 500 jilliq tarihi bolsa, qazaq teatriniŋ 80 jilliq tarihi bar, — dedi alim, sšzini davamlaşturup. — Biz sän°itimiz än°äniliriniŋ üzülüp qalmasliği üçün tirişişimiz keräk. Duniya etirap qilidiğan yeŋi qazaq teatriniŋ huli selinişi lazim. Һayat- tärizimiz kün ämäs, bälki mälum bir saat içidä šzgirivatidu. Bu, šz novitidä, Qazaqstan dramaturgiyasi qandaq boluşi keräk, degän soalni otturiğa qoyuvatidu.

Andin Ualihan Qalijan yaş dramaturglarni yetiştürüşniŋ muhimliğini alahidä atap štti vä bügünki kündä bu mäsiliniŋ utuqluq yeşilişi üçün tamamän yeŋi mäzmundiki oquş qurallirini täyyarlaş lazimliğini täkitlidi.

Jiğinda sšzgä çiqqan Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi başqarmisi räisiniŋ orunbasari Sultanäli Balğabay, Qazaqstan häliq artisi Tunğışbay Jamanqulov, Qazaq Dšlät Qizlar pedagogika universiteniŋ rektori Dinar Jüsipäliqızı, yazğuçi-dramaturg Dulat İsabekov, T.Jurgenov namidiki Sän°ät akademiyasiniŋ kino, TV vä sän°ätşunasliq fakul'tetiniŋ dekani Bahıt Nurpeisova vä başqilar Qazaqstan dramaturgiyasi aldida turğan asasiy väzipilärgä täpsiliy tohtaldi.

Hoşal bolidiğan yeri şuki, qazaq ziyaliliri zor mädäniy oyğiniş җäriyanini baştin käçürüvatidu. Bu elimizda yaşavatqan başqa millätlär üçünmu yahşi bir täҗribä häm ularniŋ mädäniyitiniŋ rivaҗlinişini täminläydiğan zor amil bolup hesaplinidu. Rastini eytqanda,  qazaq ziyaliliriniŋ štmüşkä kül-topa çaçidiğan işlarni ämäs, bälki yeŋi mäzmun vä yeŋi şäkildiki mädäniyätni şäkilländürüşkä intilivatqanliğiniŋ guvaçisi boluvatimiz. Kälmäskä kätkän Keŋäş dävrini birtäräplimä qarilaveriştinmu payda az, älvättä. Bizniŋ ziyalilirimizmu kona hamanni soruştin vaz keçişi keräk. Äŋ muhimi, tarihtin toğra hulasä çiqarsaqla kupayä. Çünki aldimizda ämälgä aşuridiğan işlar intayin kšp. Hälqimizniŋ rohiy-mädäniy täşnaliğini qanduruş üçün keçä-kündüz, harmay-talmay işlişimiz haҗät. Uniŋsizma, bir näççä dävirni ğäplät uyqisida štküzüvätkinimiz yetär. Bügünki ävlat aldida «Nemä qiliş keräk?» degän soal qät°iy turuşi lazim.

Aççiq bolsimu, etirap qilişimiz keräkki, hazirqi yaşlar iҗadiyätkä qiziqmaydu. Sän°ätni demigändä, poeziya, proza, publitsistika vä dramaturgiya bilän şuğullinivatqan yaş yazğuçi, jurnalist vä şairlirimiz intayin az. Rast, bay tarihqa egä milliy sän°ititimiz yeŋi bir rivaҗliniş yoliğa çüşkändäk. Amma ularniŋ arisida milliy sän°itimizni horlavatqanlarmu yoq ämäs. Kšpligän yaşlar pul eqidisiniŋ toriğa çüşüp qaldi. Ular bu hil mäsililärniŋ štkünçi hususiyätkä egä ekänligini säzmäyvatidu. Keŋäş dävridä milliy mädäniyitimiz helä juquri süpättä rivaҗlanğan edi. Qazaqstan şaraitida mädäniyitimizniŋ altun dävrini yaratqan ekänmiz. Bügünki kündä bolsa, ähval tamamän başqiçä. Umumän, mädäniyät yaritiş — milliy ğurur vä milliy vijdan mäsilisigä berip tirälmäktä. Һäqiqätni eytqanda, yeŋi uyğur dramaturgiyasi bilän yeŋi milliy ädäbiyatniŋ rivaҗlanmayvatqanliği ziyalilirimizniŋ nomusiğa tegişi keräk. «Biz qedimiy mädäniyitimizniŋ mirashori»  däp dayim mahtinimiz. Amma uniŋğa üzlüksiz varisliq qiliş mäsilisigä kälgändä ämäliyatimiz çağliq bolup qelivatidu. Mundaq bolğan täğdirdä kim bizni hšrmätläydu?. Äksiçä, tänä bilän kamsitiş eŋiniŋ täsirigä duç kelimiz. Bolidiğan millät keläçigini kšpiräk oylaydu. Bu bizgä bügünki qazaq ziyaliliridin alidiğan ülgä bolğusi.

Alimҗan TİLİVALDİ,

M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät

institutiniŋ baş ilmiy hadimi,

filologiya pänliriniŋ doktori.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ