Yeŋi väzipilär bälgüländi

0
892 ret oqıldı

Qeliplaşqan än°änä boyiçä nahiyädiki bilim beriş sahasiniŋ hadimliri yeŋi oquş jili harpisida baş qoşup, štkän oquş jiliniŋ yäkünliri bilän kälgüsidiki väzipilär häqqidä ätrapliq pikir elişti. Nahiyälik Mädäniyät šyidä štkän mäzkür baş qoşuşni nahiyä hakiminiŋ orunbasari Şšhrät Qurbanov kirişmä sšz bilän eçip, riyasätçilik qildi. Nahiyälik Bilim bšlüminiŋ başliği Bağira Jazilbekova bolsa, doklad bilän sšzgä çiqti.

Dokladta atap kšrsitilginidäk, 2013-jili bilim beriş sahasini mäbläğländürüş 4 milliard 248 million täŋgini täşkil qildi. Şuniŋ nätiҗisidä Nurkänt şähärçisidä mäktäp bilän balilar bağçisiniŋ yeŋi benaliri qäd kštärdi. Şundaqla İntalı yezisidiki mäktäpmu yeŋi benağa kšçirildi. Çoŋ Çiğan yezisidiki —120, Pänҗim yezisidiki 60 orunluq balilar bağçiliri muräkkäp җšndäştin štküzülüp, paydilinişqa berildi. Moşu künlärdä bolsa, A.Lunaçarskiy namidiki mäktäp-gimnaziyaniŋ vä Җ.Bosaqov namidiki ottura mäktäpniŋ issitiş sistemisiniŋ muräkkäp җšndäş işliri jürgüzülüvatidu.

Ötkän oquş jilida 46 ottura, 4 başlanğuç mäktäplär bilän 1 sän°ät mäktivi vä 8 dšlät balilar bağçiliri paaliyät elip bardi. 1233 uçumkar mäktäpni tamamlap, ulardin 763 yäni 62,2 payizi Birtutaş milliy testqa qatnaşti. Testniŋ yäküni ottura hesap bilän 65,8 ballni täşkil qildi. Vilayättä bu kšrsätküç 71,2 ballğa täŋ. Bu nahiyä mäktäpliridiki bilim süpitiniŋ däriҗisini kšrsitidu.

Keŋäşmidä E.Sipataev namidiki ottura mäktäpniŋ mudiri Däuletqazı Ädilov, A.Lunaçarskiy namidiki mäktäp-gimnaziyaniŋ muällimi Dmitriy Ustimenko, nahiyälik «Ulağat» җämiyätlik ata-anilar keŋişiniŋ räisi Erkin Qasımbekov, Yarkänt ottura mäktivi başlanğuç härbiy täyyarliq päniniŋ muällimi Qayirbek İbrayimjanov vä başqilar muzakirä sšz sšzlidi.

Keŋäşmigä qatnaşqan Almuta vilayätlik Bilim beriş başqarmisi başliğiniŋ orunbasari Maygül Omarova sšzgä çiqip, bügünki kündä җumhuriyättä bilim beriş sahasida ämälgä aşuruluvatqan islahatlar vä ustazlarniŋ aldida turğan väzipilär toğrisida täpsiliy tohtilip štti.

Ahirida nahiyä hakimi Bšltirik Jaqıpov sšzgä çiqip, orun elivatqan kamçiliqlarni tüzitiş üçün җiddiy çarilärni kšrüş lazimliğini alahidä täkitlidi. Keŋäşmidä jil yäküni boyiçä yahşi nätiҗilärni qolğa kätürgän bir top ustazlarğa vilayät vä nahiyä hakiminiŋ pähriy yarliqliri häm täşäkkürnamiliri tapşuruldi.

Nurähmät ÄHMÄTOV.

Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ