Millätniŋ huli — mäktäptä

0
802 ret oqıldı

Şahimärdan NURUMOV, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi

 

Mana, yänä bir oquş jili başlandi. Һärbir jutniŋ bärikiti bolğan mäktäplirimiz yaş ävlatqa yänä quçaq açidu. Mäktäp meniŋ üçün bšläkçä muqäddäs uqum. Atam — Һüsäyin Nurumov, pütkül hayatini ävlat tärbiyisigä beğişlidi. Özäm jutumdiki mehri bälänt altun ugida oqup-šsüp yetildim. Ariliqta biraz jil ana mäktivimdä ustaz bolupmu işlidim. Şuŋa maaripimizniŋ näpäsi, tirikçiligi, problemiliri meniŋ üçün sir ämäs.

Baliniŋ on jildin artuq hayati mäktäp qoynida štidu. İnsan üçün bu az vaqit ämäs. Җismaniy häm äqliy šsüp-şäkillinidiğan bu štkünçi dävir intayin muräkkäp. «Ugida nemä kšrsä, uçqanda şuni qilidu» däp bekar eytilmiğan. Baliliq, šsmürlük dävridä insan qälbi goya appaq qäğäz. Bu qäğäzgä qandaq hät pütilişi ata-ana vä ustazlarğa bağliq. Demäk, ätiki künniŋ egiliriniŋ kim bolup yetilişi, hšrmätlik muällimlär, biz vä sizniŋ qoluŋizda. Şähsän män näq moşu mävqädä qattiq turimän. Uniŋğa ispat-dälil yetärlik.

Keliŋlara, qerindaşlar, «bškimizni aldimizğa qoyup», oylap kšräyli. Qaysi bir äldä biz, uyğurlarğa, qazaq dšliti ohşaş härtäräplimä ğämhorluq kšrsitilivatidu. Täğdir täqäzasi bilän duniyağa çeçilip kättuq. Jiraq çät ällärni eytmiğanniŋ šzidä, hoşna Qirğizstan, Özbäkstan, Türkmänstandimu qandaşlirimiz miŋlap, yüz miŋlap yaşaydu. Äpsus, ular qazaqstanliq uyğurlar käbi amät-imtiyazlardin tamamän mährum. Päqät Özbäkstanni alayli. Tarihiy mälumatlarğa tayansaq, štkän äsirniŋ başlirida Änҗan, Pärğanä, Namängän täväsidä millionğa yeqin qandaşlirimiz yaşiğan. Bu diyarda uyğur tilida mäktäplär, tehnikum, gezit-jurnal, näşriyat, teatrmu boldi. Kšpligän ziyalilar, yazğuçi-şairlar, alimlar, juquri lavazimliq dšlät hizmätçilirimu asasän şu yärdä šsüp yetilgän edi. Äpsus, hazir ularniŋ iznasimu yoq. Ändi štkän äsirniŋ qanliq 37 — 38-jilliri päqät Özbäkstanda 200din kšp uyğur ziyalisi täqip qilinğan. Ularniŋ kšpçiligi җumhuriyät däriҗisidiki çoŋ mähkimä başliqliri, sot vä ädliyä hadimliri, nahiyä hakimliri bolğan.

Jiraqqa barmay, 70 — 80-jilliri Özbäkstan Dšlätlik teleradio komitetiniŋ rähbärliriniŋ biri jutdişimiz Heläm Hudaybärdievnila äskä alayliçu. U Özbäkstanda uyğur ziyaliliriniŋ çoŋ vä mähsuldar ävladiniŋ yetilişigä zämin bolğan. Milliy muzıkimiz durdanisi — «On ikki muqamni» duniyağa tonuşturdi.

Bügünki kündä juqurida täkitlängän faktlar tarih bolup qaldi, halas. «Uyğur avazi» gezitiniŋ sähipiliridä bu faktlar kšpligän materiallarda šz äksini tapti vä tapmaqta.

Bizmu mustäqil qazaq eliniŋ täŋhoquqluq grajdanliri Asasiy Qanun — Konstitutsiya bilän kapalätländürülgän hoquqlirimiz bar. Dšlät rähbiri Nursultan Äbiş oğli Nazarbaevniŋ jiraqni kšzläydiğan dana säyasiti tüpäyli Qazaqstanni bügün pütün duniya tonudi. Tonupla qoymay, uniŋdin ülgä alidiğan, hesaplişidiğan boldi. Säyasätşunas, mutähässis süpitidä män buni härqandaq minbärdin işäşlik eytalaymän.

Ömlük, birlikni tuğ qilğan halda, mustäqillik jilliri qazaq dšliti misli kšrülmigän utuqlarğa yätti. Evropa älliri ihtisadiy bohranğa uçravatqan bügünki kündä Vätinimiz Qazaqstan barliq җähättin qädämmu-qädäm alğa ilgirilimäktä. Bu utuqlarda uyğur hälqiniŋmu ülüşi bar, älvättä. Öz novitidä, eytişim keräkki, biz, qazaqstanliq uyğurlar, başqa ällärdiki qerindaşlirimiz qol yätküzälmäyvatqan ğämhorluqlarğa egä. Mäktäplirimiz, gezitimiz, teatrimiz paaliyitini tohtatqini yoq. Qoyni käŋ qazaq dalasi, bağri oçuq qazaq hälqi vä zamanimizniŋ uluq namayändisi bolğan Prezidentimizğa minnätdarliğimiz çäksiz. Juqurida täğdirimiz šz qolumizda ekänligini täkitläp šttüm. Bizdä bügün mümkin bolğan şaraitniŋ hämmisi bar. Gäp şuni qandaq paydilinivatqanliğimizda. Çoŋ-kiçik baş qoşuş-jiğinlarda ana tilimizdiki mäktäplär asasiy mavzuğa aylandi. Mätbuattimu şu gäp. Şuniŋğa qarimay, mäktäplirimizdiki balilar sani jildin-jilğa aziyivatidu.

«Uyğurçä oquğanniŋ keläçigi yoq» degän pitnä-baniğa qät°iy hatimä beridiğan vaqit yätti. Ötkän jili bala sani yätmästin ügüttäk uyğur juti Çoŋ Aqsu yezisida 1-sinip yepildi, biyil bolsa Һšҗät yezisida 11-sinip yepildi. Täläygä qarşi, mundaq kšrünüşlär här jili degidäk boy kštirip turidu.

Һazir җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi vä uniŋ җaylardiki şšbiliri yenida aqsaqallar, veteranlar, yaşlar, iҗadiy hadimlar, maarip, jigitbaşliri keŋäşliri moҗut. Mäktäplärgä dšlät täripidin yaritilivatqan şarait vä täläp hazir tamamän yeŋi baldaqqa kštirilivatidu. Yänä duniya täräqqiyatiğa uyğunlaşqan halda, bügünki alämşumullaşturuş җäriyaniğa qoşulmaqta. Şu äsnada Qazaqstandiki mäktäplärniŋ tüläkliri toluği bilän BMTqa qatnişivatidu. Ana tilimizdiki mäktäplärdä tehiçä uniŋğa toluq kšçkinimiz yoq. Oquğuçilirimizniŋ, hätta muällim vä ata-anilarniŋ kšpçiligi tehila kompleksliq testni ävzäl kšrmäktä. Ändi uyğur mäktäplirigä bu mäsilidä «ärkinlik» bärgän kšrünidu. Bu toğrimu, natoğrimu, uni häl qilip, salahiyätlik alim-mutähässislirimizniŋ muqum bir qararğa keliş päyti yätti.

Şähsän män ana tilimizdiki mäktäplärni pütirivatqan balilirimiz BMTqa qatnaşturuş täräpdari. Bu zaman tälivi. «BMT balilirimiz üçün eğir» däp banä izdäşniŋ orniğa qandaq qilğan halda bizniŋ balilirimizmu bu sinaqtin abroy bilän štüşiniŋ yolini izdiginimiz toğra.

Biyil Almuta vilayitidiki mäktäplärni ana tilimizda pütärgän 840 tüläkniŋ 10 payizila BMTqa qatnaşti vä ularniŋ täŋ yerimi sinaqtin štälmili. Bu biz üçün paҗiä. Ändi qatnaşmiğan 90 payiziniŋ täğdiriçu! Ular nemä üçün qatnaşmidi. Bu balilarniŋ yaki ularniŋ ata-aniliriniŋ gunasi ämäs. Gäp mäktäp rähbärliridä vä ustazlarda. Ular,  meniŋçä, oquğuçilarniŋ BMTda yahşi nätiҗä kšrsitişigä işänmäydu vä şu arqiliq šzliriniŋ bu җähättin aҗizliğini iqrar qilivatidu, degän sšz. Çoŋ kšçtin qalmasliğimiz üçün muällimlirimiz dayim bilim däriҗisini kštirip turuşi, oquğuçilirimiz balsa BMTqa qatnişiş ihtidariğa egä boluşi şärt.

Bügün kšptilliqqa kšçüş mäsilisi kün tärtividä turidu. Ana tilimizdin sirt qazaq, rus vä duniya miqiyasiğa çiqiş üçün ingliz tilinimu mukämmäl üginiş zšrüriyiti päyda boldi. Buniŋdin dšlitimiz utsa utidekin, heç vaqit utulmaydu. «Bilimi bar miŋni yeŋär» degän ibarä bekar ämäs.

Şähsän meni ustaz, häliq, millätniŋ җankšyäri — addiy insan süpitidä dšlät tilini җäzmän biliş, rus vä ingliz tilini üginiş bilän bir qatarda ana tilimizni saqlap qeliş mäsilisi kšpiräk oylanduridu.

Til yoqalsa, millätmu yoqilidu, degän sšz. Bu toğriliq Prezidentimiz N.Nazarbaev Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ HH sessiyasidä novättiki qetim eniq faktlar bilän täkitläp eytti. Ana tilimizdiki mäktäplärni saqlap qeliş — tilimizni, millitimizni saqlap qelişniŋ birdin-bir kapaliti bolup qalmaq. Balilirimiz ana tilimizni oqumisa, bilmisä, gezit-jurnal, kitaplirimizni kim oquydu? Ädäbiyattinmu, mädäniyättinmu, urpi-adätlirimizdinmu ayrilimiz degän sšz.

Ändi täğdirimizni bälgüläydiğan kšpligänmäsililär bolsa, kšläŋgüdä qelivatidu. Mäsilän, җanğa patidiğini ҖUEMniŋ bäzi äzaliri eğizida uyğur däp «qahşaydu», šyiniŋ yenida ana tilimizdiki mäktäp bolsimu balilirini šzgä tilliq mäktäplärdä oqutidekän. Һätta uyğur mäktäpliridä işläp, şu yärdin maaş elip, hayat käçürüvatqan bäzi muällimlärmu balilirini šzliri ustazliq qilivatqan ana mäktäptä oqutmaydiğan ähvallarmu uçrişidu.

Addiy häliqqä ülgä boluşniŋ orniğa җahalät, qaraŋğuluq tügminigä su quyup berivatqan mundaq «ağinilärniŋ» bu täşkilattin neri kätkini hop. Keŋäş räisi yaki jigitbeşi mänsäp ämäs, älgä-jutqa adil hizmät qiliş, qul boluş demäktur.

Meniŋ җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizini başqurup qelivatqinimğa bir jildin aşti. Män ҖUEMni äşu iptidaiy «ağriqtin» saqaytiş haҗätligini his qildim. Uniŋ üçün bizgä äŋ aldi bilän šmlük haҗät. Şuŋlaşqa kšpçilikniŋ täklivi vä täşkilatlar rähbärliginiŋ pikir-täklivi asasida ҖUEM, Almuta şähärlik etnomädäniyät märkizi, «Birlik» җämiyätlik fondlirini birliktürüşkä muvapiq bolduq. Bu biz üçün kšp utuq.

Һeç kimgä sir ämäski, «Qur°an Kärimdä» ilim-pän egiläşniŋ ähmiyiti häqqidä nahayiti kšp täkitlängän. Andin bu muqäddäs kitap mšmün bändilirigä äräp tilida zakavät qilinsimu, u «šz ana tiliŋni untup qal» däp täşviq qilivatqini yoq. Şükri, yaşlirimiz hazir meçitlarğa berivatidu, mädrisilärdä oquvatidu. Şuŋa hšrmätlik diniy šlimalirimiz kšpçilik jiğilğan җaylarda balilirimiz bilän nävrä-çävrilirimizni ana tilimizdiki mäktäplärgä berişni, ana tilniŋ ävzälligi, hä, uni saqlap qeliş här qaysimizniŋ muqäddäs borçi ekänligini täşviq qilsa, nur üstigä nur bolar edi.

Һazir mäktäplär paaliyiti mädäniyät märkäzliriniŋ diqqät etivarida bolup, ata-anilar komitetliri bilän hämkarliqta bilim beriş mähkimiliriniŋ paaliyitini yahşilaşqa küç çiqirişqa başlidi. İmkaniyätniŋ bariçä, ihtisadiy yardämmu berilivatidu. Ayrim mäktäplärdä oquş quralliri yetişmäydiğanliği eniqlansa, «Atamwra» vä «Mektep» näşriyatiniŋ rähbärligi mäktäplär qançä därislik buyrutsa, şunçä nusha ävätip beräläydiğanliğini täkitlimäktä. Demäk, bu yärdä äyip mäktäp mudirlirida, nahiyälik bilim beriş bšlümliridä boluvatidu.  Yäni ular šz vaqtida haҗät därisliklärgä buyrutma berilmäydu vä dšlät täripidin aҗritilğan mäbläğni toğra paydilanmayvatidu, degän sšz.

Hulasiläp şuni eytiş keräkki, gäp til täğdiri, millät täğdiri häqqidä boluvatqanda, uniŋsizmu az qalğan mäktäplirimizni saqlap qeliş bizniŋ äŋ muhim vä novät kütmäydiğan mäsililärniŋ biri boluşi keräk.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ