İhtisatçi ohşaş oyla vä ihtisatçi ohşaş härikät qil

0
604 ret oqıldı

Һesapliq duniya

Umumän ihtisat qandaq işläydu

 

Biz štkän maqalilirimizda şähslär täripidin qararlarni qobul qilişniŋ җäriyanlirini vä ularniŋ bir-biri bilän šzara härikätlirini tählil qilduq. Näq moşu qobul qilinğan qararlar vä šzara härikätlär ihtisatniŋ asasini täşkil qilidu. Biz bügün qarap çiqidiğan printsiplar bolsa, umumän ihtisatniŋ qandaq işläydiğanliğini eniq kšrsitidu.

8-printsip. Ahaliniŋ hayat däriҗisi dšlätniŋ mähsulat işläpçiqiriş vä hizmätlärni tävsiyä qiliş ihtidari bilän eniqlinidu

Dšlät ahalisiniŋ hayat däriҗisi härhil dšlätlärdä päriqlinidu. Mäsilän, 2003-jili amerikiliqniŋ ayliq ottura kirimi 3200 dollarni täşkil qilğan. Näq şu jili meksikiliq eyiğa — 750 dollar, nigeriyalik bolsa, 75 dollar tapqan. Bayqiğinimizdäk, ottura kirimlärdiki päriqlär nahayiti kšp. Demäk, juquri kirimliri bar dšlätlärniŋ puhraliri tšvän kirimi bar dšlätlärniŋ puhraliriğa qariğanda, yahşi maşinilarni setivalalaydu, yahşi tamaqlinidu, aliy däriҗilik meditsiniliq hizmätlär bilän täminlinidu vä uzaq yaşaydu.

Mälumki, hätta bir dšlättä härhil dävirdä ahaliniŋ hayat däriҗisi šzgirip turidu. Mäsilän, AQŞta amerikiliqniŋ ayliq ottura kirimi ahirqi yüz jilda 8 hässigä šskän.

Ahaliniŋ hayat däriҗisidiki bu çoŋ päriqlärni qandaq çüşändürüşkä bolidu? Bu yärdä, birinçi novättä, işläpçiqiriş däriҗisiniŋ härhilliği turidu, yäni, bir saatliq iş vaqtida işläpçiqirilğan mähsulatniŋ vä tävsiyä qilinğan hizmätniŋ saniğa munasivätlik bolidu. İşçilar mälum vaqit içidä nurğun mähsulatlarni işläp çiqarsa vä hizmätlärni tävsiyä qilsa, şu dšlättiki ahaliniŋ hayat däriҗisimu juquri bolidu. Äksiçä bolğan ähvalda, ahaliniŋ kirimimu tšvän bolidu degän sšz. Şundaq qilip, işläpçiqiriş mähsuldarliğiniŋ sür°iti dšlättiki ottura kirimniŋ sür°itinimu eniqlaydu. İşläpçiqiriş bilän hayat däriҗisiniŋ šzara munasiviti bir qariğanğa, addiydäk bilinidu. Amma bu yärdä çoŋqur çüşänçilär yatidu. Ägär işläpçiqiriş sür°itigä ahaliniŋ hayat däriҗisini kšrsitidiğan asasiy faktor süpitidä qaraydiğan bolsaq, qalğan mäsililär ikkinçi novättä turidu. Amerikiliqlarniŋ keyinki 100 jildiki hayat däriҗisiniŋ šsüşini käspiy ittipaqlar säyasitiniŋ vä äŋ az maaş toğriliq qanunlarniŋ qobul qilinişiniŋ täsiri däp qaraş mälum däriҗidä mäntiqigä muvapiq kälmäydu. Sävävi amerikiliqlarniŋ hayat däriҗisiniŋ šsüşi amerikiliq işçiniŋ işläpçiqiriş ihtidariniŋ šsüşigä çämbärças bağliq bolğan. Һazir  1970 — 80-jilliri AQŞta ahaliniŋ hayat däriҗisiniŋ šsüş sür°itiniŋ suslaşqanliğini Yaponiya vä başqimu dšlätlärniŋ riqabätçiligi aqivitidin päyda bolğan, dävatqanlarmu bar. Amma hayat däriҗisiniŋ tšvänlişişi Amerikida işläpçiqiriş sür°itiniŋ tšvänlişişi aqivitidä päyda bolğan.

İşläpçiqiriş sür°iti vä hayat däriҗisi arisidiki alaqilar dšlät täripidin qobul qilinivatqan programmilardimu šz äksini tepişi keräk. Ägär siz säyasätçilärniŋ u yaki bu çarä-tädbirlärniŋ hayat däriҗisigä täsirini täkküzidu, degän pikirlirini aŋlisiŋiz, birinçi novättä, bu programmilar mähsulat işläpçiqirişqa vä hizmätlärni tävsiyä qiliş ihtidariğa qançilik täsirini täkküzidu, degän soalğa җavap izdäş lazim. Juquri hayat däriҗisiniŋ asasi — bu işläpçiqirişniŋ sür°itini aşuruş. Demäk, härbir puhraniŋ bilim elişini, zamaniviy tehnologiyalärni egällişini, zamaniviy ämgäk qurallirini paydilinişini täminläştin ibarät.

9-printsip. Һškümät nurğun ahça çiqarğan päyttä bahalar šsüşkä başlaydu

1921-jili yanvar'da Germaniyadä kündilik näşir qilinidiğan gezitniŋ bahasi 30 pfennig turğan. Ändi 1922-jili noyabr'da gezitniŋ bahasi 70 million marka bolğan. Yäni bir yerim jilniŋ içidä gezitniŋ bahasi 233 million hässä šskän. Şu päyttä başqa tovarlarğa bolğan bahalarmu nahayiti kštirilip kätkän. Bu duniya tarihidiki inflyatsiya šsüşiniŋ yarqin misali bolup qaldi. Һazir kšp җähättin turaqliq hesaplinidiğan AQŞ ihtisadidimu inflyatsiya җiddiy ihtisadiy mäsiligä aylanmaqta. Ötkän äsirniŋ 70-jilliri AQŞ ihtisadiniŋ umumiy inflyatsiya däriҗisi ikki hässigä šskän.

İnflyatsiya däriҗisiniŋ šsüşi härqandaq җämiyätlik kšrünüşlärgimu munasivätlik bolidu. İnflyatsiyaniŋ šsüş sür°itini tohtitiş pütkül duniyadiki säyasätçilärniŋ asasiy mähsätliriniŋ biri.

İnflyatsiya nemidin päyda bolidu? Uniŋ asasiy säväpliriniŋ biri — muamilidä näq ahça miqdariniŋ kšpiyişi. Һškümät milliy valyutisini kšp miqdarda besip çiqiridiğan bolsa, ahçiniŋ bahasi tšvänläydu. Ötkän äsirniŋ 20-jilliri Germaniyadä bahalarniŋ šsüş sür°iti eyiğa 300 payizğa yätkän. Demäk, här ayda muamilidiki ahçiniŋ miqdarimu üç hässä kšpiyip turğan. AQŞ ihtisadiniŋ tarihi mälum däriҗidä iҗabiy bolsimu, štkän äsirniŋ 70-jilliridiki dšlättiki inflyatsiya sür°itiniŋ šsüşi muamilidä ahçiniŋ kšpiyişigä munasivätlik bolğan. 90-jillarda bolsa, inflyatsiya däriҗisiniŋ tšvän boluşi milliy ihtisatta näq ahçiniŋ az bolğanliğiniŋ nätiҗisidä qolğa kältürülgän.

10-printsip. Qisqa muddätlik istiqbalda җämiyät inflyatsiya bilän işsizliqniŋ birini tallişi haҗät

Ägär hškümät uzaq muddätlik dävirdä ihtisatta ahçiniŋ miqdarini kšpäytsä, inflyatsiya šsüşi mümkin. Amma qisqa muddätlik dävirdä bu hilda jürgüzülgän säyasätniŋ nätiҗiliri muräkkäp vä bir-birigä qarimu-qarşi. Kšpligän ihtisatçilar qisqa muddättä ihtisatqa näq ahçini kšpläp çiqirişniŋ nätiҗilirini tšvändikiçä çüşändüridu:

1. İhtisatta ahça miqdariniŋ kšpiyişi umumiy çiqimlarniŋ kšpiyişigä elip kelidu, yäni mähsulatlarğa vä tävsiyä qilinivatqan hizmätlärgimu ehtiyaҗ üstün bolidu.

2. Ehtiyaҗniŋ šsüşi bir az vaqittin keyin şirkätlär işläpçiqirivatqan mähsulatlarniŋ bahasiniŋ šsüşigä elip kelidu. İkkinçi täräptin bolsa, şirkätlär mähsulatni işläpçiqirişqa vä hizmätlärni tävsiyä qilişqa mänpiyätdar bolidu. Demäk, bu mähsulatlarni çiqiriş üçün işläpçiqirişqa yeŋi işçilarni җälip qilişqa mäҗbur bolidu.

3. Ahaliniŋ iş bilän täminlinişi işsizliqniŋ aziyişiğa elip kelidu.

Moşu nätiҗilär җämiyätkä qisqa qäräl içidä inflyatsiya bilän işsizliqni tallaveliş mäsilisini qoyidu.

Һazir bu ideyalärgä bäzibir ihtisatçilar guman bilän qarimaqta. Amma ularmu qisqa qäräl içidä җämiyätniŋ inflyatsiya bilän işsizliqni tallaş zšrüriyitiniŋ muhimliğinimu yahşi çüşinidu. Sävävi, bir-ikki jil ariliğida hškümätniŋ ihtisadiy säyasitidä inflyatsiya bilän işsizliqni šzgärtiştä qarimu-qarşi qararlar qobul qilinişi mümkin. İnflyatsiyaniŋ yaki işsizliqniŋ juquri yaki tšvän boluşidin qät°iy näzär, säyasätçilär bu mäsilä bilän şuğullinişqa mäҗbur bolidu.

İnflyatsiya bilän işsizliqni qisqa qäräl içidä tallaveliş zšrüriyiti işbilärmänlik tsiklni tählil qilişta muhim rol' oynaydu. İşbilärmänlik tsikl däp — dayimliq ämäs, muhim, amma aldin-ala bahalaşqa bolmaydiğan ihtisadiy paaliyätçanliqniŋ šzgirip turuşini ataydu. U işläpçiqirilğan mähsulat yaki tävsiyä qilinivatqan hizmätlärniŋ kšlämi bilän, şundaqla ihtisatta işlävatqan adämlärniŋ sani bilän šlçinidu.

Һärqandaq uslublarni paydilinip, säyasätçilär qisqa qäräl içidä inflyatsiyani yaki işsizliqni tallavelişi mümkin. Dšlät çiqimlirini, seliqlarniŋ kšlämini vä muamilidiki näq ahçiniŋ miqdarini šzgärtiş arqiliq säyasätçilär šzara munasivättiki inflyatsiya vä işsizliqniŋ däriҗisigä täsirini täkküzäläydu. Şuniŋğa munasivätlik ihtisadiy säyasätniŋ bu quralliri nahayiti nätiҗidarliq hesaplinidu. Ändi bu qurallarni säyasätçilär qandaq qollinidu, umumän ihtisatta qollinamdu, bu šz aldiğa ayrim muhakimä qilinidiğan mäsililär.

Hatimä

Biz, hšrmätlik gezithanlar, moşu maqalilirimiz arqiliq «ekonomiks» päni toğriliq umumiy çüşänçilärgä egä bolduq. Şähslärniŋ šzara munasivätliri, bazar vä ihtisat toğriliq eniq bilimni egiliduq. Biz tählil qilğan mäsililär ihtisadiy näzäriyäniŋ asasini täşkil qilidu häm härqandaq ihtisatqa munasivätlik mäsililärni tätqiq qilğanda, moşu çüşänçilärgä muraҗiät qiliş haҗät.

Turğanҗan VELÄMOV,

tehnika pänliriniŋ doktori, ihtisat dotsenti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ