AZATNİҢ AZATİZMLİRİ

0
690 ret oqıldı

Keyinki jillarda munçilik çoŋ häväs bilän qiziqip vä rahätlinip kitap oquğanliğim yadimda yoq. Rast, Azat Һekimbäkniŋ başlanğuç siniplarda oquvatqan çağlirida rus tilida şeirlarni yezip, ularniŋ “Komsomol'skaya pravda”, “Leninskaya smena” (hazirqi “Ekspress K”) “Drujnıe rebyata” gezitlirida, andin bu äsärlärniŋ uyğurçä tärҗimiliriniŋ “Kommunizm tuğida” (hazirqi “Uyğur avazi”) besilğanliğini bilättim. Amma kšpçilik Azatniŋ bu yšniliştiki paaliyitini baliliq häväs süpitidä qobul qilip (kiçik çeğimizda qaysimiz şeir yazmiğan!), asasiy җähättin uni käspiy antikvar, yäni härhil dävirlärgä mänsüp bolğan kona äsär-ätiqilärni topliğuçi ataqliq kollektsioner vä şu saha boyiçä täҗribilik ekspert, şundaqla kšrnäklik җämiyät ärbabi häm metsenat süpitidä tonuydu. Şuŋlaşqa yeqinda u maŋa telefon qilip, šziniŋ şeirlardin vä qisqa esselardin tärkip tapqan kitavini näşirdin çiqarğanliğini eytqanda, män šzämniŋ häyran bolğanliğimni yoşuralmidim. Һätta içimdä “Azatqa buniŋ nemä haҗiti bar? Uniŋ şähsiy mirasgahidiki işimu çeçidin eşip turidiğu!” däpmu oylidim. Amma Azat gepini davamlaşturup, kiçik formatta 500 bätkä yeqin häҗimdä näşir qilinğan bu kitaptiki äsärlärniŋ hämmisi ayallar häqqidä ekänligini vä toluği bilän şularğa beğişlanğanliğini qäyt qilğanda, män, oçuğini eytiş keräkki, nemä deyişimni bilmäy qaldim.
Һämmimizgä mälumki, şairlar gšzäl qiz-җananlar häqqidä nurğun yazidu, ularni mädhiyiläşkä kälgändä šzara bäs-bäskä çüşüp ketidu. Amma pütünsürük 500 bätlik toplamni päqät hanim-qizlarğa beğişlaş maŋa ğälitidäk tuyuldi… Uniŋ üstigä bu yärdä sšhbätdişimniŋ käspiy şair yaki yazğuçi ämäsligi mäsilisimu bar edi. Lekin kitap qolumğa täkkändä, äriksiz bu oylirimdin vaz keçişkä mäҗbur boldum. Çünki, “Pust' plaçet nebo. O lyubvi, o jenşine, o jizni” däp atalğan vä toqquz qisimdin ibarät bu toplam, häqiqätänmu toluği bilän ayallarğa vä muhäbbät mavzusiğa beğişlanğan bolup, uniŋ muällipiniŋ kimligidin qät°iy näzär, toplamdin orun alğan äsärlär intayin qabiliyätlik şähsniŋ qälimigä mänsüplügi birdin bayqilatti. Һätta kitapniŋ ahiriğa kirgüzülgän muällipniŋ oqurmänlärgä muraҗiiti umumkšpçilikkä ämäs, bälki päqät ayal oqurmänlärgä qaritilişimu täsadipi bolmay, muällipniŋ bu toplamni vuҗutqa kältürüştä šziniŋ aldiğa qoyğan oy-mähsätlirini yänä bir qetim ipadiläp turğandäk bilinidu.
Män šmrümdä mundaq toplamni vä muällipniŋ šz oqurmänlirigä qaritilğan mundaq muraҗiätnamisini oquğanliğimni zadila esimğa alalmidim.
Öz-šzidin çüşinişlikki, miŋliğan misralardin ibarät vä ayallarniŋ kšpçiligigä has mehir-şäpqät, pakliq, har-nomus ohşaş päzilätlärni küyläydiğan mundaq çoŋ häҗimlik kitapni bir yaki birnäççä jilliq iҗadiy ämgäkniŋ mähsuli däp eytiş heç mümkin ämäs. Bu 68 yaşqa qädäm taşliğan Azat Һekimbäkniŋ kiçik çeğidin başlanğan şeiriyätkä bolğan häväs-muhäbbitiniŋ štkän jillar җäriyanida heç tohtimay davamlaşqanliğidin dalalät beridu degän sšz.
Şuni alahidä qäyt qiliş lazimki, Azatniŋ şeirlirini vä esselirini oquş, muällip yaratqan sirliq muhitqa çoŋqur çšküş oŋay ämäs. Buniŋ üçün oqurmänlärdin mälum täyyarliq täläp qilinidu. Gäp bu äsärlär mätinliriniŋ, stiliniŋ muräkkäpligidä yaki başqa bir mäsililär häqqidä ämäs, bälki äynä şu şeir vä esselar mäzmuniniŋ çoŋqurluğida, ularniŋ hämmisiniŋ ävrişim oy-pikirlärgä tolup-taşqanliğida. Ägär bu äsärlärniŋ umumiy sani bäş-ondin aşmiğan bolsa, härqandaq oqurmän bährimän bolup, mümkin ularni yadqa elivalğan bolar edi. Çünki, ularniŋ hämmisi yenik, ravan oqulidu, eniğiraq eytqanda, qandaqtu-bir muzıkiliq ritmğa egä. Äsärlärniŋ biridin alğan täsiratiŋizdin ikkinçisi üstün çüşüp, äriksiz işqiŋizni mähliya qilivalidu. Bu hil halät toplamniŋ beşidin ta ahiriğa qädär saqlinidu. Äsärlärdiki oy-pikirlärniŋ çoŋqurluği vä oqurmänni toluği bilän šz ilkigä elivelişiniŋ asasiy sävävi, ularniŋ hämmisiniŋ degidäk aforizmlar — ibrätlik ibarilärdin tärkip tapqanliği bilän munasivätlik desäm, aşuruvätkänlik bolmas däp oylaymän. Ular oqurmänni oylanduridu, tolğanduridu, ayallarğa, muhäbbätkä, umumän, hayatqa bolğan kšzqaraşlirini yänä bir qetim mulahizä qilip çiqişqa dävät qilidu. Azatniŋ päqät šzigä has stil'da, birdä muŋğa çšküp, birdä hayaҗanliniş hissiyatiğa berilip, yänä birdä ävrişim yumor arilaşturup yezilğan şeir vä esselirini — aforizmlirini män šzämçä «azatizmlar» däp atap qoydum. Çünki ularniŋ hämmisi šziniŋ nadirliği, päqät birla adämgä — Azat Һekimbäkkä mänsüp uslubta iҗat qilinğanliği bilän başqa ädiplärniŋ äsärliridin käskin päriqlinip turidu.
Ändi muällipniŋ häm näsriy häm näzmiy äsärliridä Flober, Gete, Geyne, Stendal', İl'ya Repin, Anton Çehov, Marina Tsvetaeva vä başqimu büyük şähslärniŋ iҗadiyitigä, qanatliq sšzlirigä muraҗiät qilişini näzärdä tutsaq, bu uniŋ tinimsiz izdinidiğanliğidin, duniyaqarişiniŋ intayin käŋligidin dalalät beridu. Kitapniŋ alahidä dit vä maharät bilän bezälgänligi, kšrnäklik rässamlarniŋ ämgäkliri bilän orunluq toluqturulğanliği šz aldiğa alahidä bir mavzu.
Toplamniŋ ahirida, muällipniŋ täkitlişiçä vä sšhbätara maŋa eytip berişiçä, hazir uniŋ yänä bir kitavi näşirdin çiqiş aldida turidu. Män Azat Һekimbäkniŋ yänä şu ayallar vä muhäbbät, şundaqla tarih vä hayat, şäriq häliqliriniŋ isimliri vä tähällusliri mavzuliriğa beğişlinip, härqandaq adämni oylinişqa mäҗburlaydiğan päm-parasätlik aforizmlar –azatizmlar tählitidä yezilivatqan kälgüsi äsärlirini taqätsizlik bilän kütidiğanliğimni izhar qilmaqçimän.

Yoldaş AZAMATOV,  Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ